Tervetuloa vuosikokoukseen 21.3.2013

Helsingin tutkijanaiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 21.3.2013 klo 17.00 alkaen Helsingin yliopiston Sukupuolentutkimuksen oppiaineen tiloissa osoitteessa Unioninkatu 38 E (2. krs.).

Ennen virallisia kokousasioita Johanna Niemi kertoo Oikeustieteellisen tiedekunnan tasa-arvoselvityksestä ja Hanna Vehkamäki kansainvälisen tutkijanaisverkoston The second AcademiaNet “Dialogue Forum” -kokouksesta, joka pidettiin Berliinissä marraskuussa 2012 (http://www.academia-net.org/).

Kahvitarjoilu.

Verkostoitumisiltapäivä 1.10.2012

Helsingin Tutkijanaiset ry:n järjestää maanantaina 1.10.2012 klo 16-18 verkostoitumis­­tilai­­suuden, jonka teemana on nais­­ten asema tiede­­­­maailmassa. Mukaan on kutsuttu edustava joukko yli­­opis­­­­­­tojen ja tiede­­hallinnon vaikuttajanaisia. Erityisesti haluam­­me he­­rät­­tää keskus­­telua siitä, mitä voimme tehdä yhdes­­sä tiedenaisten ase­­man pa­­ran­­ta­­miseksi. Euroop­­palaisia näkö­­kul­­mia kes­­kus­­teluun tuo Euro­­opan tiede­­säätiön johdossa toimi­­nut Suomen Aka­­te­­mian tutkimus­­johtaja professori Marja Makarow, joka alustaa tilaisuudessa ai­­hees­­­­­­ta ”Tieteen ja tutkijan­­­­uran tasa-arvohaasteet Suomessa ja Eu­­roo­­pas­­sa”.

Tilaisuus järjestetään Kaisa­­niemen kasvitieteellisen puutarhan Linkola-salissa (Unioninkatu 44 / Kaisa­­niemenranta 2). Tilaisuuden vetäjinä toimivat professori Johanna Niemi (HY) ja professori Liisa Husu (Örebron yliopisto ja Hanken). Viinitarjoilu.

Ilmoittaudu sähköpostitse Tutkijanaisten puheenjohtaja Sirkku Manniselle (a)helsinki.fi viimeistään 24.9. Paikkoja on rajoitetusti, ja mukaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

TIETEELLISET SEURAT KYSEENALAISTAVAT TIETEELLISEN JULKAISUTOIMINNAN ARVOINTI- JA RAHOITUSMALLIT

Kuusikymmentä tieteellistä seuraa on julkaissut kannanoton Monipuolisen ja -muotoisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta. Siinä seurat kyseenalaistavat Julkaisufoorumi-hankkeen kaavailut luokitella tieteelliset julkaisut ja kirjakustantajat kolmeen luokkaan. Samoin seurat kyseenalaistavat tähän läheisesti liittyvän Opetus- ja kulttuuriministeriön esittämän yliopistojen uuden rahoitusmallin. Mukana julkilausumassa ovat muun muassa Westermarck-seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Historiallinen Seura, Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Suomen lääkäriseura Duodecim, Kulttuuritutkimuksen Seura ja Valtiotieteellinen yhdistys.

Sekä Julkaisufoorumi-hankkeen että yliopistojen uuden rahoitusmallin avulla tavoitellaan kannatettavia asioita: halutaan nostaa suomalaisen tieteellisen tutkimuksen ja julkaisutoiminnan laatua ja lisätä kansainvälisyyttä. Nyt kaavailuissa muodoissa molempiin esityksiin sisältyy kuitenkin piirteitä, jotka ovat räikeässä ristiriidassa julkilausuttujen tavoitteiden kanssa.

Julkaisufoorumin ja ministeriön rahoituskaavailujen katsotaan olevan lähtökohdiltaan kapea-alaisia ja mekaanisesti toteutettuja. Niissä ei oteta huomioon eri tieteenalojen julkaisuperinteitä ja -tarpeita, eivätkä ne perustu tieteen sisältä nouseviin kriteereihin. Molemmat mallit laiminlyövät tieteiden monipuolisuuden ja -muotoisuuden sekä eri alojen historialliset traditiot. Mallien pohjalta mahdollisesti syntyvät tieteen ja tutkimuksen ohjausmallit vinouttavat tutkimuksen kenttää ja vaikeuttavat luovan tieteellisen työn tekemistä.

Kannanotossa kysytään, miksi suomenkieliset tiedejulkaisut automaattisesti asetetaan alemmalle tasolle kuin kansainväliset, etenkin englantilaiset. Kotimaisen julkaisemisen aliarvostukselle ei ole mitään sisällöllisiä perusteita. Tutkimuksen laatu ei perimmiltään ole kielikysymys, ja kaikilla tieteenaloilla tarvitaan sekä kansallista että kansainvälistä julkaisemista. Tieto- ja tiedeinstituutioilla on myös yhteiskunnallisia tehtäviä, joita korkeatasoinen suomenkieliset julkaisut tiedeyhteisöjen ohessa myös palvelevat. Tiedejulkaisujen arvioiminen ja arvottaminen nyt suunnitteilla olevalla tavalla on epäoikeudenmukaista eikä täytä tarkoitustaan.

Kannanoton allekirjoittaneet seurat esittävät, että sekä Julkaisufoorumihankkeen että ministeriön rahoitusmallin lähtökohtia pohditaan vielä kerran perusteellisesti. Tärkeä kysymys on, nousevatko mallit todella tieteiden sisäistä tarpeista vai enemmän hallinnollista tai muista tieteen ulkopuolelta tulevista perusteista. Ehdottoman tarpeellista on hakea avoimesti ja tasapuolisesti kestäviä sekä kaikkia toimija- ja tutkimustahoja tyydyttäviä käytänteitä.

Tavoitteena tulee olla maamme monipuolinen ja -muotoinen tieteellisen tutkimuksen ja siihen liittyvän julkaisutoiminnan turvaaminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lisätietoja asiasta antavat:
Minna Autio, Nuorisotutkimusseuran puheenjohtaja, minna.autio@helsinki.fi
Markku Jahnukainen, Suomen kasvatustieteellisen seuran puheenjohtaja, mjahnuka@helsinki.fi
Emilia Palonen, Valtiotieteellinen yhdistys, emilia.palonen@helsinki.fi
Risto Rinne, Suomen kasvatustieteellinen seura, rinne@utu.fi

Hyvää Uutta Vuotta 2012!!

Minkälaisilta näyttävät tutkijanaisten haasteet uuden vuoden 2012 alkaessa?

Aihetta haarukoitiin 23.11.2011 Helsingin Tutkijanaiset ry:n järjestämässä seminaarissa Yliopistot muutoksessa ja sukupuolten tasa-arvo.

Yhteenvetäen: Yliopistojen yksityistäminen, neliportaisen tutkijanuramallin vahvistuminen ja professorien sekä muiden esinaisten ja -miesten päätäntävallan kasvu aiheuttavat seurauksia yhtä lailla molempia sukupuolia edustaville tutkijoille ja yliopisto-opettajille.

Kuten Helsingin Tutkijanaisten puheenjohtaja, ympäristömuutoksen ja -politiikan yliopistonlehtori, dosentti Sirkku Manninen huomautti, yliopistolain jälkeinen päätöksenteon läpinäkymättömyyden ja epädemokraattisuuden kasvu asettaa kuitenkin erityisiä haasteita myös sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen seurannassa. Erityisesti niillä aloilla (mm. luonnontiede, tekniikka), joissa professorikunta on edelleen vahvasti miesvoittoista, tapahtuva sukupuoleen perustuva syrjintä jää entistä helpommin pimentoon. Tasa-arvoseurannassa tarvitaankin tarkkaa otetta ja ehkä myös uusien työkalujen kehittämistä

Aloilla (mm. humanistinen ja yhteiskunnallinen tutkimus), joissa naisedustus on vahvaa, on sielläkin nyt professorivaltaisuus ja yleinen hierarkkisuus kasvanut. Seminaarissa pohdittiin muun muassa sitä, onko käymässä niin, että vain professorit voivat käytännössä tehdä tutkimusta ja muodostaa tutkimusryhmiä, opetustaakan sälyttyessä yliopistonlehtoreille. Tämä on huolestuttavaa semminkin, kun akateemisuuteen, myös opiskelijoiden intresseistä käsin, kuuluu tutkimuksen ja opetuksen läheinen suhde.

Suomen Akatemian hankerahoituksessa eli yleisissä tutkimusmäärärahoissa on puolestaan naisten osuus hakeneista ja saaneista, koko tiedekentässä, pysynyt 20-30 prosentissa kahdenkymmenen vuoden ajan.

Tarkasteltaessa Akatemian tutkijatoimia kasvaa miesten suhteellinen osuus hierarkiassa “ylöspäin” mentäessä. Tänä vuonna aloittavat akatemiaprofessorit ovat esimerkiksi kaikki miehiä.

Sitä vastoin säätiöiltä haettu ja niiden myöntämä tutkimusrahoitus jakautuu naisille ja miehille paljon tasaisemmin. Seminaarissa pohdittiinkin säätiöiden erittäin lupaavalta näyttävää merkitystä tulevaisuuden yliopistoissa — kunhan vain säätiörahoituksella toimivien tutkijoiden asema yliopistossa saadaan paremmaksi.

Huomiota ja huolta seminaarissa herätti neliportaisen tutkijanuramallin yksiulotteisuus ja normittavuus. Pyramidimallin sijasta tai ainakin sen rinnalle tarvitaan näkemystä siitä, että on monia erilaisia tapoja tehdä tiedettä ja olla tutkija. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden tavoitteluun on parhaimmillaan aina kuulunut ajatus moninaisuudesta. Voi lisäksi miettiä, edistääkö itse tieteen kehittymistä loppujen lopuksi kovinkaan hyvin paradigma, jossa kaikki kilpailevat kaikkia vastaan, vieläpä millä tahansa säännöillä, pääsystä tuuliselle ja harvaanasutulle “huipulle”.

Koko seminaarin referaatin voit lukea klikkaamalla sivun yläosan sinisestä palkista löytyvää linkkiä.

Tutkijaäidin joulujälkiruoka: Luumukermahyytelö

 

Väliviikon keittiöaiheinen “kevennys” tässä niille tutkijanaisille ja -miehille, jotka eivät varsinaisena jouluna ehtineet leipoa tarpeeksi, niille, jotka viettävät joulua juliaanisen kalenterin mukaan, sekä niille jotka eivät joulupyhien ajankohdista niin piittaa. Ja niillekin, jotka jo joulua viettivät: Leipomisen aika ei liene ohi!

Tutkijaäidin joulujälkiruoka: Johanna Niemi esittelee

Lapsuuden jouluista on jäänyt mieleen mm. luumukermahyytelö, joka kuului isoäitini joulupöytään. Pari joulua sitten Erkki Tuomioja esitteli luumukermahyytelön reseptin omana jouluvinkkinään. Kuten isoäidilläni, resepti sisälsi kermavaahtoa, luumujen murskaamista ja erityisesti temppuilua liivatelehtien kanssa – tehtävä, johon en ole koskaan uskaltautunut. En löytänyt Tuomiojan blogia enää, mutta tässä linkki erääseen ohjeeseen, joka liikkuu samoilla linjoilla:

http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/196110/Luumukermahyytel%C3%B6/

Luulen, että Tuomioja esitteli reseptinsä oppositiossa ollessaan. Siitä huolimatta ihmettelen, mistä hän löytää aikaa liivatteiden kanssa puuhaamiseen. Tutkijaäidin aika ja kärsivällisyys eivät liivatteisiin riitä. Onneksi olen jo vuosia sitten, omia joulutraditioita kehittäessäni jalostanut luumukermahyytelölle kiireisen tutkijaäidin aikatauluun sopivan ja joulustressiä ehkäisevän reseptin:

Luumukermahyytelö tutkijaäidin tapaan:

Tarvikkeet:

Pussillinen kivettömiä kuivattuja luumuja

½  purkkia luumuhilloa

1 purkki (2 dl) maitorahkaa

1 purkki (2 dl) kuohukermaa

Yleiskone

Valmistus: Murskaa luumut tehosekoittajassa mössöksi. Lisää maitorahka ja luumuhillo ja sekoita. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita mössö kermavaahdon sekaan. Jälkiruoka on valmis.

Ohje on kahdeksalle hengelle.

 

Brysselissä tapahtuu: Europan Platform of Women Scientists

 

European Platform of Women Scientists työskentelee EU-tasolla tieteen kentän sukupuolten tasa-arvon hyväksi. Voit lukea EPWS:n uusimmat kuulumiset täältä: http://www.epws.net/

31.1.2012 EPWS järjestää Euroopan Parlamentissa lounasdebatin otsikolla “Towards a Gender-Balanced Science Culture to Foster Innovation”. Kaikille avointa tilaisuutta emännöi MEP Leonidas Donskis.

 

Yliopistot muutoksessa ja sukupuolten tasa-arvo

23. marraskuuta 2011 klo 15.30−18.30

Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, sali 104)

Tule mukaan keskustelemaan ja kuulemaan uusia näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta muuttuvassa yliopistossa. Mitä uusi yliopistolaki merkitsee tasa-arvon kannalta? Miten sen puitteissa edistetään tasa-arvoa? Mitä toimenpiteitä on suunniteltu tai jo toteutettu muuttuvassa tilanteessa? Entä aiheuttaako uusi laki välillisesti tasa-arvon heikentymistä?

OHJELMA

15.30 Seminaarin avaus: dosentti Sirkku Manninen, Helsingin Tutkijanaisten puheenjohtaja

15.40−16.40 Alustuspuheenvuorot:

Kevät Nousiainen, professori, Turun yliopisto: Uusi yliopistolaki ja sukupuolten tasa-arvo − oikeustieteellinen näkökulma

Eeva Rantala, toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto: Naisten ja miesten väliset palkkaerot Suomen yliopistoissa

Hannele Kurki, erikoistutkija, Suomen Akatemia: Sukupuolten välinen tasa-arvo ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitus

16.40−17.00 Kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua

17.00−18.30 Paneelikeskustelu ja yleisökysymyksiä

  • Ulla-Maija Forsberg, vararehtori, Helsingin yliopisto
  • Ilona Herlin, dosentti, hallituksen varapuheenjohtaja, Koneen säätiö
  • Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Kai Kilpinen, asiamies, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry
  • Kaisa Nyberg, professori, Aalto-yliopisto
  • Terhi Utriainen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Paneelin puheenjohtajana toimii tutkija Minna Uimonen.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

 

Helsingin tutkijanaisten syysseminaari 23.11.2011

YLIOPISTOT MUUTOKSESSA JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO on kaikille avoin, keskiviikkona 23. marraskuuta 2011 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) pidettävä seminaari, jonka puhujavieraat ovat Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala, Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Hannele Kurki sekä oikeustieteen professori Kevät Nousiainen. Seminaarissa on myös paneeli, jossa pureudutaan palkkaeroihin ja urapolkujen kiemuroihin. Keskustelemassa on apurahasäätiöiden ja pääkaupunkiseudun yliopistojen edustajia, ja myös yleisö voi esittää kysymyksiä. Seminaari alkaa 15.30 ja päättyy 18.30. Taukoa vietetään kahvitarjoilun merkeissä.

Naisten ja miesten palkkaerot kasvussa

Tieteentekijöiden liiton tuoreimman jäsenkyselyn mukaan naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen erot ovat akateemisilla aloilla lähteneet jyrkkään kasvuun. Palkkaerot ovat nykyisellään tilastollisesti erittäin merkittäviä. Tutkimuksesta voi lukea lisää Acatiimi-lehden numerosta 5/2011.

http://www.acatiimi.fi/5_2011/05_11_12t.php

Syiden etsiminen tälle ei-toivotulle ja yllättävällekin kehitykselle on tärkeämpää kuin koskaan. Syiden analysoinnin lisäksi tarvitaan tietty myös asiantilan muuttamisen strategioiden kehittämistä. Maailma ei meidänkään hyvinvoivalta kantiltamme ole valmis, emmekä me tuomittuja toimettomuuteen ja toimijuudettomuuteen.