INTERNATIONALISATION OF UNIVERSITIES – WHAT DOES IT TAKE AND GIVE IN PRACTICE?

What do universities mean by internationalisation? What does internationalisation mean to you personally? Does it involve gender-related issues? How do foreign researchers, especially women, experience Finnish universities? What makes the “new” internationalisation superior to the “old” internationalisation? These and other aspects of gender and internationalisation of universities will be discussed in a panel by:

• Vice-rector Anna Mauranen (HU)

• Senior advisor Eeva Kaunismaa (Ministry of Education and Science)

• Professor Paula Eerola (HU, Board member of the Academy of Finland)

• Professor Sarah Green (HU)

• Master of Arts, Project worker, Päivi Laurén (Helsinki Region Environmental Services Authority)

• Doctoral student Tricia Cleland Silva (Hanken)

• Doctoral student Amalia Verdu (HU)

 There will also be time for questions and comments.

The seminar will be held on Thursday 27 February 2014 at 14.00-16.45 o’clock in the Helsinki University Main Library (Kaisa House, Fabianinkatu 30, 7th floor)


Seminar registration: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/48135/lomake.html

 

Contact person: Sirkku Manninen, Email: sirkku.manninen(at)helsinki.fi

 

 

Internationalisation of Universities – What It Takes and Gives in Practice

The Helsinki Association of Women Researchers will organise a seminar entitled “Internationalisation of universities – what it takes and gives in practice”. You are all warmly welcome. There will be very short talks by invited persons and then discussion about difference aspects of internationalisation of universities. One of the invited persons is the vice-rector Anna Mauranen who serves as the rector’s deputy and is responsible for international affairs and human resource policy among other things.

The seminar will be held on Thursday, 27 February, starting at 14 and ending at 16 or 17 depending of the place (Tieteiden Talo or University of Helsinki).

More information will be given later.

Finnish Pikkujoulu

Girls Holding Plate of Mince PiesDear women researchers in Helsinki area

The Association of Helsinki Women Researchers arranges a get-together on December 11th, at 17–20 o’clock.

We warmly welcome  all our members and especially all women researchers from abroad who are working in the universities of Helsinki area.

We will celebrate the Finnish Pikkujoulu and have an opportunity to informal discussions.

The place is Faculty Council room in the Faculty of Theology, address:  Vuorikatu 3/Fabianinkatu 24 inner court, the B5th floor.

In order to be able to arrange the drinks and snacks, we ask RSVP to paivi.salmesvuori@helsinki.fi before December 5th.

Ihanat tutkijanaiset Pirittan terassille

Kutsumme kaikki jäsenemme keskustelemaan ja verkostoitumaan Cafe Pirittaan (Tokoinranta, Kaupunginteatteria vastapää) to 30.5. klo 15 alkaen. Kutsumme mukaan myös Naisten tiedesäätiön ja sen kannatusyhdistyksen väkeä, fyysikkonaisia sekä Suomen nais- ja feministifilosofeja.

Vapaamuotoinen tapaaminen toimii omakustannusperiaatteella eli jos haluatte tuoda tai syödä jotakin, niin varatkaa rahaa mukaan.

Toivottavasti aurinko paistaa meille tuolloin. Voitte tuoda mukananne myös tuttujanne, jotka ovat kiinnostuneita toiminnastamme.

Tervetuloa!

Hallituksen puolesta,
pj. Sirkku Manninen

Hanna Vehkamäki: Eikö tule mieleen sopivia naisia?

Usein esimerkiksi kutsuttuja puhujia, komiteoita, esitarkastajia valitessa mieleen tulevat aina ne samat henkilöt, ja liian usein listalla ei ole naisia. Saksasta 2010 alkunsa saanut AcademiaNet (www.academia-net.de) on työkalu tämän ongelman helpottamiseen. Portaalissa on naisten ammatillisia profiileja kaikilta tieteenaloilta, ja vuodesta 2011 alkaen sen on laajentunut myös Saksan ulkopuolelle.
Naisia ehdottaa listalle joukko tiedeinstituutioita. Suomalaisille näistä tuttuja ovat muun muassa ERC (European Research Council) ja Suomen Akatemia. Jokaiselta naiselta itseltään pyydetään suostumus profiilinsa julkaisemiseen. Websivuilla voi etsiä sopivia naistieteentekijöitä hakusanoilla ja tieteenalojen mukaan. Toivottavasti portaalia opitaan käyttämään, ja yksi syy naisten aliedustukseen muuttuu ontuvaksi tekosyyksi.

Naistenkin psykologiaa

Kuunnellessani professori Brigitte Kudielkan (Universität Regensburg) esitystä
stressistä AcademiaNetin vuotuisessa tapaamisessa Berliinissä marraskuussa 2012
mietin, että voisimme varmaankin ammentaa paljonkin psykologian alan tutkimuksista.
Kaksi esimerkkiä

1) Kun laboratorio-oloissa halutaan aiheuttaa stressaava tilanne, ihminen
pannaan esiintymään ‘paneelille’, jonka kerrotaan arvostelevan heitä,
ja joka istuu kivikasvoisena osoittamatta mitään kiinnostuksen merkkejä.

Kuulostaako tutulta? ERC-Stating grant -haastattelu tai jopa aivan tavallinen tieteellinen kokous tulee mieleen. Ehkä kaikkien tieteentekijöiden, miesten ja naisten, jotka stressaantuvat tällaisissa tilanteissa, olisi hyvä tietää, että heissä ei ole mitään vikaa – he reagoivat kuten normaalit yksilöt laboratoriossakin. [Dickerson & Kemeny, Psychological Bulletin Vol 130, No 3 355-391, 2004]

2) Usein keskustellaan siitä, että naiset tarvitsevat uralleen enemmän tukea kuin miehet. Vaiko sittenkin oikeammin erilaista tukea? Kun kohdassa 1) kuvatun kaltaiselle stressille altistut miehet saavat tilanteeseen tukihenkilökseen kenet tahansa, heidän stressihormonipitoisuutensa laskevat, ja ne laskevat vielä enemmän, jos tukihenkilö on puoliso. Naisten kohdalla tuntematon tukihenkilö ei auta, ja puoliso suurin piirtein kaksinkertaistaa stressihormonin tason. Tulokset ovat jo vuosien takaa, ja jäinkin miettimään, mitä kaikkea muuta esimerkiksi miesten ja naisten reaktioiden erilaisuudesta tiedetään, ja miten tieto voitaisiin työstää paketiksi, joka löytäisi tiensä tiedeyhtön arjessa selviytymisen tueksi? [Kirschbaum et al. Psychosomatic Medicime 57:23-31, 1995]

Mitä tapahtuu EU:n tiedepolitiikassa – EPWS seuraa

Eurooppalainen tutkijanaisten verkosto EPWS seuraa aktiivisesti EU:n tiedepolitiikkaa. EPWS:n verkkosivustolla on uutisosio, jonne päivitetään erityisesti tutkijanaisten kannalta kiinnostavia EU-uutisia, osoitteessa http://www.epws.net/. Tämän lisäksi EPWS julkaisee säännöllisesti uutiskirjettä useita kertoja vuodessa. Uutiskirje lähetetään Tutkijanaisten sähköpostilistalla yhdistyksen jäsenille.
Helsingin tutkijanaiset ja Suomen Naistutkimuksen Seura ovat EPWS:n suomalaisia jäsenjärjestöjä. Kaikkiaan EPWS:llä on yli sata jäsenverkostoa neljässäkymmenessä maassa, jäseniä näissä verkostoissa on yli 12.000.

Liisa Husu

Tutkijanaisten vuosikokous 2013

Tutkijanaisten vuosikokous pidettiin 21.3.2013.

Kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan yhdistys seuraa edelleen aktiivisesti tiedepolitiikkaa ja tuo esille tiedepolitiikan sukupuolivaikutuksia ja –ulottuvuuksia ja antaa tarvittaessa lausuntoja. Syksyllä on tarkoitus järjestää tilaisuus, jossa keskustellaan siitä, miten tasa-arvotyö toteutuu – tai jää toteutumatta – yliopistoissa yliopistolain uudistuksen jälkeen. Tarkoitus on myös järjestää jäseniltoja ja muun muassa kehittää niiden kautta yhteyksiä Aalto-yliopiston ja Taide-yliopiston suuntaan. Yhdistys jatkaa jäsenenä European Platform of Women Scientists –verkostossa. Yhdistys pyrkii ylläpitämään suhteita myös muihin ulkomaisiin tutkijanaisten verkostoihin. Tarkoitus on lisäksi järjestää mahdollisille uusille jäsenille tilaisuus, jossa käsitellään ajankohtaisia teemoja.

Kokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi Sirkku Mannisen ja varapuheenjohtajaksi Hanna Vehkamäen. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Mila Engelberg, Liisa Husu, Mira Karjalainen, Sari Karttunen, Päivi Salmesvuori, Tarja Savolainen, Minna Uimonen ja Hertta Vuorenmaa. Varajäseniksi valittiin Marjut Jyrkinen, Elina Kontu, Henna Makkonen-Craig, Johanna Niemi, Anna Thuring, Terhi Utriainen ja Elina Vuola. Toiminnantarkastajaksi valittiin Heljä-Sisko Helmisaari ja varatoiminnantarkastajaksi Sari Timonen.

Ennen varsinaista vuosikokousta Johanna Niemi kertoi oikeustieteellisen tiedekunnan tasa-arvoselvityksestä ja Hanna Vehkamäki Berliinissä järjestetystä AcademiaNet-kokouksesta.

Verkostoituminen kiinnostaa tutkijanaisia

Lokakuun ensimmäisenä päivänä Helsingin tutkijanaisten järjestämä verkostoitumistilaisuus sujui lämminhenkisessä tunnelmassa Kaisaniemen kasvitieteellisessä  puutarhassa. Sateesta huolimatta paikalle oli saapunut lähes kolmekymmentä naista tieteen eri aloilta ja tutkimuskentän eri tahoilta. Läsnä oli myös jatko-opiskelijoita ja emiritoja.

Oppimiskahvila-menetelmän mukaisesti läsnäolijat jakautuivat ryhmiin keskustelemaan tutkijanaisten kannalta ajankohtaisista teemoista.  Esille nousi muun muassa tenure track –järjestelmän ongelmallisuus naisten kannalta.  Havaintojen mukaan miehet saattavat ryhtyä joukolla ajamaan tehtävään oman sukupuolensa edustajaa.

Näyttää myös siltä, että post doc –tutkijoiden halukkuus lähteä ulkomaille on vähentynyt. Syyksi epäiltiin muun muassa koventunutta kilpailua ja pätkätyöläisyyttä, mikä pakottaa tutkijan pysyttelemään kotimaassa paikkaansa vartioimassa.

Rahalla ohjataan tutkijoita

Keskustelussa tuotiin esille, että yliopistojen strategiat eli pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat tärkeämpiä nyt kuin koskaan aikaisemmin ja että ne kannattaa ottaa vakavasti. Toisaalta muistutettiin, että yksinkertaisesti voimavaroja suuntaamalla ja rahaa jakamalla saadaan tutkijat usein toimimaan asetettujen päämäärien mukaisesti.

Yleinen mielipide näytti olevan, että uusi yliopistolaki on vähentänyt avointa päätöksen tekoa. Sukupuolten tasa-arvon kannalta tämä on heikennys, koska se mahdollistaa entistä räikeämmän syrjinnän.

Nainen ja mies tasa-arvovastaaviksi

Uunituore avaus tasa-arvotyön saralta kuultiin Svenska social- och kommunalhögskolanista. Siellä oli juuri verkostoitumispäivänä tehty päätös siitä, että tasa-arvoasioista vastaa nyt kaksi henkilöä: nainen ja mies.  Taustalla on ajatus, että ihmiset ehkä kertovat havainnoistaan herkemmin oman sukupuolensa edustajalle.

Onnistuneen tilaisuuden jälkeen yksimielisyyttä näytti olevan siitä, että Tutkijanaisten kannattaa järjestää lisää verkostoitumistilaisuuksia. Seuraavalla kerralla kutsumme ehkä poliitikkoja keskustelemaan tutkijanaisten uraongelmista.