Helsingin tutkijanaiset ystävänpäivänä Kiasmassa

Tutkijanaiset järjestivät ystävänpäivätreffit Kiasmaan. Aloitimme kahvilan puolelta ja etkoilla oli niin innostavaa, että näyttelyn näkeminen oli jäädä sivuseikaksi. Pelkästään ajatusten vaihto on virkistävää.

Mutta onneksi ehdimme kiertää palestiinalaissyntyisen brittitaiteilijan Mona Fatoumin vaikuttavan näyttelyn. Yllä sadoista lasipalloista koostettu maapallon kartta. Lasipalloja ei ole kiinnitetty alustaan, vaan ne voivat liikkua katsojien vaikutuksesta. Tämä kuvaa maailman tilaa. Kotimainen maailmanmatkaajakin mahtui kuvaan.

Upeista Muranon laseista tehdyt käsikranaatit ovat järkyttävän kauniita. Teoksen nimi on Natura morta (medical cabinet).

 

We had fun in Kiasma, we’ll arrange such tours again!

Tutkijanaisten haastattelut printtimediassa

Professorit Liisa Husu  (Örebron yliopisto) ja Liisa Tainio (Helsingin yliopisto) ovat tutkineet suomalaisten tutkijanaisten henkilöhaastatteluja printtimediassa (1997–2014). Heidän jännittävistä tuloksistaan voi lukea Investigaciones Feministas -lehden viimeisimmästä numerosta englannin kielellä. Kyseessä on yliopistojen epätasa-arvoa käsittelevä teemanumero.

Artikkelin abstrakti:
Women’s underrepresentation in the scientific community is currently on the agenda of science policy, both in Europe and internationally. The significance of media as a provider of female role models, on the one hand, and in reproducing stereotypical images of scientists, on the other hand, is often mentioned in this context. However, there is relative lack of research on how women researchers are depicted in the media, especially outside US and UK contexts. Finland provides an interesting context to study media representations of women in research, as a relatively gender equal and research intensive setting seen from a global perspective.

The media representations of women researchers in Finland were explored by analyzing person interviews in Finnish printed media: newspapers, women’s magazines and magazines aimed for general public. The data consists of 107 interviews of women researchers from all fields of research, published in 1997-2014. Overwhelming majority of the interviews was written by female journalists. The analysis focuses on both social and linguistic aspects of the interviews from a gender perspective. Women researchers were found to be represented by a variation of frames, the most common of which were the Expert and the Top Researcher. Their family context was frequently mentioned, and the interviews frequently commented their appearance (e.g. hair, physique, way of moving).

The fact that the interviewees’ family context was often highlighted in the interviews may serve to convey a message that it is possible and common to combine a career in research and family. One main result of the study was the diversity of representations of female researchers, compared to US and UK studies. The diversity of the media images of female researchers suggests that the media may provide important role models for young women, encouraging women to choose research as a profession.

Keywords: Research career, media, Finland, public representations, academia.

Itse artikkeli löytyy open access -muodossa:

https://revistas.ucm.es/index.php/INFE

Liisa Husu EWORA – European Women Rectors Associaton tieteelliseen ohjausryhmään

Eurooppalaisten yliopistojen naisrehtoreiden yhdistys European Women Rectors Association EWORA lanseerattiin Brysselissä 20. kesäkuuta 2016.

Helsingin tutkijanaisten hallituksen varajäsen professori Liisa Husu on kutsuttu yhdistyksen Scientific Advisory Boardin jäseneksi. Tampereen yliopiston kansleri emerita Krista Varantola on yhdistyksen perustajajäseniä ja hallituksen jäsen. Yhdistyksen presidenttinä toimii Istanbulin teknillisen yliopiston rehtori emerita Gülsün Saglamer.

EWORAn tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa yliopistoissa ja naisten etenemistä yliopistojen johtotehtäviin. Tätä nykyä miehiä on yhdeksän kymmenestä yliopistonrehtorista Euroopassa.

Lisätietoa ks. www.ewora.org

Scientific Boardin esittely Liisa mukaan luettuna:
http://www.ewora.org/scientific-advisory-board

Mustan piin tutkimukseen rahoitusta

Tutkimuskoordinaattori, dosentti Eija Tuominen sai osana laajempaaEija Tuominen
Aalto HIP TUTL Black Silicon -konsortiota rahoi-tuksen Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -tutkimusrahoituksesta. Projektissa valmistellaan Aalto yliopistossa kehitetyn uuden-tyyppisen mustaan piihin perustuvan valoanturin kaupallistamista. Projektissa tutkitaan potentiaalisia markkinoita sekä tapoja, joilla kaupallistaminen voitaisiin parhaiten tehdä sekä valmistellaan näiden tutkimusten tuloksena valittua kaupallistamisreittiä. Projektissa tutkitaan edelleen anturin mahdollistavia avainteknologioita, tehdään olennaisia parannuksia kehitettyyn anturiin sekä valmistetaan prototyyppi tai prototyyppejä, joilla anturia testataan jo ennalta valituissa olemassa olevissa teollisissa sovelluksissa projektin partnereiden kanssa.

Piiantureita _ ei vielä mustiaPiiantureita – ei vielä mustia.

Hyvää kesää ja voimia syksyyn kaikille tasapuolisesti!

Yliopistoissa kevät 2016 jää muistiin suuren pelonsekaisen odotuksen ja sitä seuranneen oivalluksen: ”en tajunnutkaan tämän olevan näin rankkaa” takia. Uupumuksen lisäksi sadat irtisanotut joutuivat kokemaan myös pettymyksen tunteet. Nyt korkeakouluissa on edessä lomakausi, jolloin käydään konferensseissa ja kirjoitetaan artikkeleita sekä suunnitellaan hakemuksia. Jotkut voivat ehtiä jopa viettämään oikeaa lomaakin.

Helsingin tutkijanaisissa pohdimme kesäkuun alussa mennyttä kevättä ja päällimmäiseksi tunnelmaksi nousi kaksi asiaa, jotka liittyvät yliopistojen ylimpään johtoon: tietävätkö he mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu ja mitä heille itselleen kuuluu? Johtoa ei näy työntekijöiden opetus- ja tutkimusarjessa, mutta kaikki tietävät, että he tekevät paitsi raskaita päätöksiä niin myös  järkyttävän pitkiä työpäiviä.

Helsingin tutkijanaisilla onkin ehdotus yliopistojen johdoille: käykää vähintään kerran kahdessa viikossa lounaalla jonkin yliopiston yksikön kanssa. Siihen ei tarvitsisi investoida paljoa aikaa eikä suunnittelua. Kaikille on hyväksi syödä lounas ja ainoa mitä henkilöstö toivoo on, että kysytte: mitä kuuluu sekä pidätte korvat auki. Mekin kysymme samaa teiltä ja lupaamme kuulla vastauksen.

Haluamme toivottaa kaikille yliopistolaisille, mutta erityisesti yliopistojen johtajille rentouttavaa kesää!

IMG_1623

 

 

Ainoa oikea tapa käyttää akateemisia julkaisuja kesällä: päänalusena. Matti (American Curl) Turusta näyttää mallia.

Mustan hiilen tutkimukseen rahoitusta

Sirkku ManninenYliopistonlehtori, dosentti Sirkku Manninen sai osana laajempaa NABCEA-konsortiota (Novel Assessment of Black Carbon in the Eurasian Arctic: From Historical Concentrations and Sources to Future Climate Impacts) rahoituksen Suomen Akatemialta. Osahankkeessa analysoidaan musta hiilen pitoisuuksia ja laskeumaa Huippuvuorilta, Suomen Lapista ja Jamalin niemimaalta kairatuista jäänäytteistä ja/tai järvisedimenteistä. Musta hiili on hiilidioksidin jälkeen tärkein ilmaston lämpenemistä aiheuttava tekijä, jonka vaikutus vahvistuu arktisella alueella. Mittausten avulla saadaan selville viimeaikainen mustan hiilen laskeuma. Hiilen isotooppimääritysten (14C) avulla puolestaan voidaan arvioida fossiilisten polttoaineiden (esimerkiksi öljynporauksen) vs, biomassan polton osuutta mustan hiilen päästöistä arktisilla alueilla. Kokonaisuutena hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten kasvava taloudellinen toiminta arktisella alueella vaikuttaa mustan hiilen päästöihin ja siten arktisen alueen ilmastoon tulevaisuudessa.

Pohjoismaista naisenergiaa:

DSCN6383Blokkvattn-järven sedimentin kairausta Huippuvuorilla maaliskuussa 2013. Kuvassa vasemmalta Ewa Lind, Elisabeth Isaksson ja Meri Ruppel.

Nainen + laskennallinen tiede = täydellinen yhtälö

Täydellinen yhtälö -kampanja esittelee kymmenen naistutkijaa, laskennallisten tieteiden alalta. Kampanjan nostaa esiin naistutkijoita ja heidän tutkimusalojaan. Roolimallien ja esikuvien avulla laajennetaan käsitystä siitä millaiset ihmiset pärjäävät kovissa tieteissä ja millaista tiedettä naistutkijat tekevät. Samalla esitellään naistutkijoiden tieteellisiä tuloksia yleistajuisesti.

VehkamäkiTaulu

Yksi kampanjan tutkijoista on Helsingin tutkijanaiset ryn puheenjohtaja 2014-2015 Helsingin yliopiston professori Hanna Vehkamäki. Kuva: Vapa Media.

Täydellinen yhtälö -sivun tarinat toimivat tiedon ja inspiraation lähteinä tieteen mielenkiintoiseen maailmaan. Tutustu kampanjaan ja huippututkijoihin, jotka ovat myös naisia, ongelmanratkaisijoita, tulevaisuuden rakentajia ja monella tavalla luovia ihmisiä!

ERC Advanced grant professori Hanna Vehkamäelle sekä Suomen Akatemian strategista rahoitusta tutkimusjohtaja Marjut Jyrkiselle

Image

Helsingin yliopiston laskennallisen aerosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki on saanut positiivisen rahoituspäätöksen kilpaillusta ERC Advanced grantista. Rahoitetun projektin nimi on DAMOCLES  – Simulating Non-Equilibrium Dynamics of Atmospheric Multicomponent Clusters eli suomennettuna Ilmakehän monikomponenttiklusterien epätasapainodynamiikan simulointi.

BeatingHeartCluster

Kuvan sydämenmuotoinen kolmen molekyylin rypäs on esimerkki ilmakehässä muodostuvista klustereista, kuva: Jonas Elm.

Projektissa yhdistetään useita laskennallisia ja teoreettisia lähestymistapoja ilmakehässä molekyyleistä muodostuvien klusterien ja jääkiteiden tutkimiseen. Tavoitteena on pystyä seuraamaan sekä klusterien kehitystä että käyttäytymistä mittalaitteiden sisällä aika-askel aika-askeleelta.

Tutkimusjohtaja, dosentti Marjut Jyrkisen johtama hanke Social and Economic Sustainability of Future Working Life: Policies, Equalities and Intersectionalities in Finland on valittu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmaan Equality in Society.Marjut 2016

Monitieteinen projekti tarkastelee tasa-arvoa ja eriarvoisuuksia työelämässä kaupunkien ja maaseudun näkökulmasta Suomessa.

Ryhmä tutkii, miten päällekkäiset ja risteävät sosiaaliset kategoriat, kuten ikä/sukupolvi, etnisyys, alueellisuus, sukupuoli ja muut eronteot rakentavat marginalisaatiota ja etuasemia muuttuvassa työelämässä, jossa rajanteko työn ja muun elämän välille on hankalaa.MJ_sarjis_teksti lyhyt

lisätietoja:http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/09/0914.htm

Helsingin tutkijananaiset onnittelevat professori Vehkamäkeä ja Jyrkistä upeista saavutuksista!

Tarvitsemme aikaa tehdä hommat hyvin

Päivi Salmesvuori

Katselen yliopiston käytäntöjä ruohonjuuritasolta, opetuksen ja tutkimuksen näkökulmista. Tieni risteävät poikkeuksellisen monen alan kollegan kanssa. Opettajien akatemian jäsenenä kohtaan kaikkien kampusten opettajia. Historia ja kulttuuriperintö -tohtoriohjelman johtoryhmän kokouksissa on mahdollisuus kuulla noin kymmenen kollegan päällimmäisiä tuntoja humanistisesta tiedekunnasta. Helsingin tutkijanaisten hallituksessa keskustelen sekä Helsingin yliopiston eri kampusten että muiden Helsingin alueen korkeakoulujen tutkijanaisten kanssa.

Olen syksyn ajan kuulostellut yhtäältä ihmisten tuntemuksia ja toisaalta yliopiston johdon meille antamia tehtäviä. Pysäyttävin hetki oli, kun yksi erittäin pätevä ja aikaansaapa henkilö huokaisi kokouksen alussa flunssaisella äänellä:
“Miten paljon enemmän ihminen voi tehdä töitä kuolematta?”

Helsingin tutkijanaisten syksyn ensimmäisessä kokouksessa oli mukana väkeä Kumpulan, Viikin ja keskustan kampuksilta. Tunnelma ei ollut kaukana yllä mainitusta huokauksesta. Emme olleet aikoneet puhua Isosta pyörästä, mutta siitä tulikin kokouksen teema. Tunnelma oli turhautunut. Ensimmäiseksi totesimme, että emme ole muutosvastarintaisia – päinvastoin – Helsingin tutkijanaiset ovat olleet etunenässä kehittämässä oppimisympäristöjä, monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä. Meitä yhdistää myös halu tehdä kunnolla se mitä tehdään.

Keskustelimme, että Iso pyörän suhteen näyttää olevan jättimäinen kuilu viestinnässä yliopiston johdon ja ruohonjuuritason välillä. Itse olin elokuussa 2015 Opettajien akatemian ja vararehtori Keijo Hämäläisen yhteisessä tapahtumassa. Kun kyselin Opettajien akatemian jäseniltä mitä he ovat kuulleet Iso pyörästä – vastaus oli, että se
on mainittu ohi mennen, muttei kukaan tiedä kunnolla mitä siinä haetaan. Iso pyörä -projektin toimijat sen sijaan totesivat, että kaikki ovat varmaan väsyneitä kuulemaan projektista, koska sitä pyöritetty niin kauan.

Iso pyörän tavoitteet ovat massiiviset – en lähde niitä toistamaan. Niissä on valtavasti hyviä ideoita. Suurimmaksi ongelmaksi ruohonjuuriväki kokee kolme asiaa: pohjatyön puutteen, hankkeen johtamisen ja aikataulun.
Pohjatyön puute: nyt ollaan laittamassa kaikki uusiksi ilman, että mietitään mitkä ovat tarkat resurssit, tiedekuntien tuleva rakenne ja hallinto sekä mitkä koulutusohjelmat toimivat hyvin tällä hetkellä.
Johtaminen: suurin osa yliopiston työntekijöistä on dynaamisia, järkeviä, joustavia ja motivoituneita työhönsä. Iso pyörän kohdalla kokemus on kuitenkin, että johto ei ole kyennyt kommunikoimaan:
– miksi hanke on tärkeä,
– mitä sillä tavoitellaan ja
– miten se on parasta toteuttaa.

Tästä on seurannut yhdessä yliopiston tulevien säästöjen painimisen kanssa yllä mainitut kaksi reaktiota: turhautuminen ja voimavarojen loppuminen. Motivaatiota ei löydy eikä sitä johdon taholta taida olla mietittykään. Ehkä lukuun ottamatta pakkoa. Kritiikki on tulkittu muutosvastarinnaksi eli sitä ei tarvitse kuunnella.

Hyvä Helsingin yliopiston johto. Tiedoksi teille:kaiken uudistustyön ohella jokainen ruohonjuuritason opettaja-tutkija hoitaa työsuunnitelman mukaiset työnsä:
– opetuksen,
– tutkimuksen,
– koti- ja ulkomaisten rahoitushakemusten tekemisen,
– kansainväliset konferenssit,
– opiskelijoiden ohjauksen sekä
– hallintotyön.

Tämäkin tieto voi olla yllätys: Työntekijöillä saattaa olla
– perhe, puoliso ja lapsia.
– Apua tarvitsevat vanhemmat.
– Kriisi parisuhteessa, jopa avioero.
– Sairastapaus tai vielä pahempaa kuolema lähipiirissä.

Vaikken näe yliopistoa yrityksenä, arvostan suuresti Matti Alahuhdan kiteytystä ihmisten johtamisesta, pitää olla “kirkas suunta ja ihmisten voima”.

Hyvä Helsingin yliopiston johto: näyttäkää meille kirkas suunta ja luottakaa meidän voimaamme. Mutta antakaa meille myös aikaa tehdä hommamme.

Päivi Salmesvuori on Helsingin tutkijanaiset ry:n hallituksen jäsen.

Post graduate sauna&swim evening 5.10.2015

Welcome to discuss life of post graduate students, have a sauna and swim with the board members of the Helsinki Association of Women Researchers on Monday 5.10 at Yrjönkatu swimming pool (http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisaliikuntapaikat/uimahallit/yrjonkadun-uimahalli). Meet at 16:45 in Kamppi Robert’s Coffee (https://www.kamppi.fi/yritys/robert’s-coffee) near the western entrance of Kamppi Metrostation.
Bring your own towel , shampoo etc, swimming costume not necessary.