Helsingin tutkijanaiset –HELWOR vuosikokous – Annual meeting 22.4.2020

Helsingin tutkijanaisten vuosikokous 22.4.2020 kello 15.00–16.00 ja sen yhteydessä pidetään vuosikokousesitelmänä tukikorttien esittely. Ne on tarkoitettu vapaaehtoisille työhyvinvointiyhdyshenkilöille tueksi, kun kohtaamiset liittyvät erityisesti seksuaaliseen häirintään liittyviin kysymyksiin.

Paikkana on Zoom linkki:

Virtual place in zoom:

The Annual meeting  will be  held on Wednesday 22 April at 15.00–16.00. We will introduce Support cards (they are in English) for the well-being group volunteer contact persons

Vuosikokous alkaa kello 15.00 ja siinä käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat:

1) kokouksen avaus

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4) hyväksytään kokouksen työjärjestys

5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien/toiminnan-tarkastajien lausunto

6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8) valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet

9) valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatilintarkastajat/varatoiminnantarkastajat

 

#Metoo, valta, tasa-arvo ja työhyvinvointi. Miten käytännön muutos tehdään?

Think Loungessa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa keskustelimme 10.12.2019 miten käytännössä parantaa yliopistoa työ- ja opiskelupaikkana. Taustalla on Helsingin tutkijanaisten kysely seksuaaliesta häirinnästä akateemisessa maailmassa 2018 ja tilannekatsaus missä mennään tällä hetkellä. Cuporesta (Kulttuuripoliittinen tutkimuskeskus) mukana olivat Sari Karttunen ja Anna Anttila ja Kumpulan kampukselta Eija Tuominen ja Hanna Vehkamäki sekä keskustakampukselta Päivi Salmesvuori

Sari esitteli taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksia tasa-arvon näkökulmista.

Linkki barometriin.

 

Anna esitteli Cuporen julkaisua “Tyttöhän soittaa kuin mies! Kuinka vahvistaa taide- ja kulttuurialan tasa-arvoa ja työhyvinvointia?”.  Linkki julkaisuun.

Anna pohti muun muassa mikä taide- ja kulttuurialalla ylläpitää ja mikä vähentää ongelmia sekä mitä on tehtävissä tilanteen seurannan järjestämiseksi.  Katse kohdistettiin vallitsevaan sukupuolijärjestel-mään ja su­kupuoliperinteeseen sekä rakenteelliseen tai systeemiseen syrjintään.

 

Eija Tuominen (kuvassa vasemmalla) ja Hanna Vehkamäki esittelivät miten käytännössä ruohonjuuritasolla voi edistää kaikenlaisen häirinnän ehkäisemistä, tunnistamista ja käsittelemistä.

Eijan ja Hannan esitys tässä.

Kumpulan kampuksella edistetään työhyvinvointia monella tavalla. Siellä toimii muun muassa vapaaehtoiset häirintäyhdyshenkilöt ja lisäksi Kumpula on rakentanut yhteisen “Code of Conductin”. Linkki menettelyohjeeseen.

Päivi Salmesvuori keskittyi seksuaaliseen häirintään vallankäytön ja etiikan näkökulmista. Seksuaalisten väärinkäytösten taustalla oleva dynamiikka käsittää yleensä aina vallankäytön elementtejä. Lisäksi työyhteisön eettinen ilmapiiri on ratkaiseva asioiden rakentavalle ja tehokkaalle käsittelylle. Eettinen ilmapiiri koostuu työntekijöiden jakamista käsityksistä, jotka liittyvät
työpaikan eettisiin sopimuksiin, käytäntöihin ja toimintamalleihin. Johdon vastuu sen rakentumisessa on suuri. Eettinen ilmapiiri voi olla esimerkiksi rajoittunut tai haalistunut, työntekijöillä voi olla niin sanottua motivoitunutta sokeutta (taipumus olla näkemättä epäeettistä käytöstä silloin kun se sopii heidän omiin tarkoitusperiinsä) tai työyhteisössä ollaan päädytty kaltevalle pinnalle: ei piitata pienistä asioista ja vähitellen yksilön arvomaailma rapautuu. Se voi johtaa vakaviin seksuaalisen häirinnän tapauksiin.

Tässä linkki Päivin esitykseen

Käytännössä työyhteisössä voi tehdä seuraavaa:

• Kehittää käytäntöjä kaikilla yliopiston tasoilla, jotka varmistavat
sukupuolten välistä tasa-arvoa.
• Kehystää seksuaalinen häirintä juridisesta asiasta eettiseksi asiaksi. Vrt.
”kestääkö tapaus lakituvassa -ajattelu”.
• Vähentää eettistä haalistumista koulutuksen avulla.
• Vähentäkää motivoitunutta sokeutta rohkaisemalla sivustaseuraajia
puuttumaan häirintään. Koulutusta myös tähän.
• Välttää kalteva pinta kiinnittämällä järjestelmällisesti huomio
”vähäisempiin” seksuaalisen häirinnän muotoihin.
= todellinen 0-toleranssi

Hannan esityksen viimeinen kuva kiteyttää olennaisen:

 

#Metoo, valta, tasa-arvo ja työhyvinvointi. Miten käytännön muutos tehdään?

Think Lounge, Tiedekulma Yliopistonkatu 4, 2. kerros, tiistaina 10.12. kello 16–18

1) Taide- ja kulttuuriala: asenteista käytäntöjen muuttamiseen – Sari Karttunen ja Anna Anttila (Cupore)

2) Seksuaalinen häirintä aina vallankäyttöä? – Päivi Salmesvuori (Helsingin tutkijanaiset ry)

3) Työhyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen käytännössä Kumpulan kampus:
Code of Conduct – Eija Tuominen (Mat. Lu. Tdk, fysiikka)
Seksuaalisen häirinnän estäminen -koulutus – Hanna Vehkamäki (Mat. Lu. Tdk, INAR)

Helsingin tutkijanaiset ry teki 2018 kyselyn ”Seksuaalinen häirintä akateemisessa maailmassa”. Se osoitti, että häirintä on vakava opiskelu- ja työhyvinvoinnin este akateemisessa maailmassa. CUPORE eli kulttuuripoliittinen tutkimuskeskus julkaisi 2019 selvityksen “Tyttöhän soittaa kuin mies. Kuinka vahvistaa
taide- ja kulttuurialan tasa-arvoa ja työhyvinvointia” (Anna Anttila). Kumpulan kampuksella on ryhdytty aktiivisesti parantamaan tilannetta. Tilaisuudessa tuodaan esiin käytännön toimenpiteitä.

Tervetuloa keskustelemaan miten tehdä työpaikka paremmaksi!

Helsingin tutkijanaiset ryn vuosikokous torstaina 25.4.

Helsingin tutkijanaiset ryn vuosikokous 25.4.2019 kello 16.30–17 ja sen jälkeen seuraa vuosikokousesitelmä kello 17.15–19.15. (in English, see below)

Paikka/Place: Teologisen tiedekunnan tiedekuntasali/Faculty of Theology osoitteessa:
Vuorikatu 3/Fabianinkatu 24 sisäpihan ovi, 5. kerros (hissillä B5)
Vuorikatu 3/Fabianinkatu 24 inner court, 5th floor, (with elevator B5)

Röyhkeyskoulu -teoksen tekijä Jenni Janakka alustaa kirjansa aihepiireistä.

Näin hän kuvaa, miten kirja sai alkunsa:

”Kuuntelin tätä meidän keskustelua, ja tässä on osaavia muijia, jotka jostain syystä toimii oman itsensä jarruna. Kyse ei ollut siitä, ettemmekö osaisi tai tietäisi, mitä pitää tehdä, me valitsimme arkailun….Arvon naiset, me tarvitsemme Röyhkeyskoulun!”

Tämä resonoi myös Helsingin tutkijanaisten jäsenten kokemusten ja keskustelujen kanssa ja niinpä kutsuimme Jenni Janakan pitämään Helsingin tutkijanaisten vuosikokousesitelmän. Suureksi iloksemme hän suostui. Teoksen aihepiirit ovat Helsingin tutkijanaisille tuttuja huijarisyndroomasta kiltin tytön roolimallin taakkaan ja itsensä vähättelyyn. Janakka lanseeraa myös valloittavan käsitteen asennemuijuus, josta kannattaa kuulla lisää.

Jenni Janakka johdattaa meitä kirjansa aihepiiriin ja siihen, miten käytännössä osaisi toimia oman osaamisensa tasoisesti sekä oppisi luottamaan paremmin omaan itseensä.

Jenni Janakka on kirjoittaja, kolumnisti ja puhetaiteilija. Hän on aloittanut uransa näyttelijänä ja sitä kautta tutustunut stereotypioihin ja eri rooleihin, joita kukin elämässään voi kohdata.

Katso lisää Jennin sivuilta.

Tilaisuudessa on Röyhekyskoulu -kirjaa on saatavilla erikoishintaan 20 € kappale.

Vuosikokous alkaa kello 16.30 ja siinä käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat:

1) kokouksen avaus

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4) hyväksytään kokouksen työjärjestys

5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien/toiminnan-tarkastajien lausunto

6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8) valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet

9) valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatilintarkastajat/varatoiminnantarkastajat

The Annual meeting will be held on Thursday 25.4.2019 at 16.30 and after that the annual lecture. The lecture will be in Finnish, but around 19.15 we will switch to English and therefore we invite all our non-Finnish speaking members to join us. We are eager to learn to know our new members! We will continue the evening afterwards in the pub Sori Tap Room.

Welcome!!

How to erase sexual harassment – feedback from Finnish Academia

Docent Eija Tuominen participated in the conference “Equality in Higher Eduction” held in Dublin August 2018 .  She presented the first results of our survey concerning sexual harassment in the Finnish Academia. The interest for Eija’s paper was huge. We will continue to work with the data collected and publish results in future. Here you can read the abstract of Eija’s presentation:

Active participation of women in society, economy and academia has a long history in Finland. However, the #metoo movement has raised the question what kind of role the experiences of sexual harassment play in different professions. In Finland, sexual harassment has been discussed, e.g., in connection to movie, TV, film industry, and theatre. The Helsinki Association of Women Researchers was aware of many cases of sexual harassment in Finnish Academia but there was no information about the frequency or kind of the phenomenon. Therefore, we decided to make an inquiry.

We opened a questionnaire on sexual harassment in our webpage. Information about the survey was distributed e.g. through internal web portals of universities and mailing lists. As a result, just few weeks after the launch of the questionnaire in March 2018, totally 437 researchers, other staff and students (female 79%, male 18% and other 3%) responded the inquiry. The majority of the entries came from the four universities in the Helsinki metropolitan area and about 15% from other parts of the country. Despite limitations, this study gives direct insight into the previously unstudied frequency and nature of sexual harassment in Finnish Academia.

Our inquiry gave new information about various aspects of sexual harassment. The responses revealed to what extent there is sexual harassment in the academia; the difficulty of defining what sexual harassment is and how to detect or recognize the ”border” cases; how seldom people reported their experiences; and the negative responses people encountered when they reported.

Our findings are in line with previous studies done in other academic environments (Cortina, 1998; Fitzgerald, 1988; Roosmalen, 1999; Shrier, 1996). Sexual harassment is recognized as form of aggressive behaviour with severe consequences for victims and organizations (Page, 2015; Page, 2016). Most harassing behaviours extend from men towards women (Volkwein-Caplan, 2002). Harassment is related to power (Cleveland, 1993). Victims are typically younger than non-victims are, and harassment is common but official reporting is rare (Mellgren, 2017). The concept of sexual harassment is not always clear (Rotundo, 2001). Victims often feel shame (McDonald, 2012; Poulson, 2000).

In our analysis, we seek to find out what reasons lie behind the wide phenomenon that people did not report of their experiences. Preliminary reasons seem to be feelings of shame and confusion, lack of trust in organizational processes, and lack of information. The perception that the own supervisor is irreplaceable seems to play a significant role as well.
Finally, based on the results, we point out critical areas and practices, which should be taken into account in order to prevent sexual harassment in future: Academia can fight sexual harassment by discussing it openly and by inventing methods to immediately identify and react to harassment. Low threshold reporting channels are important. In general, continuous and active information dissemination and prevention of misconduct seem to be the key to erasing sexual harassment. We are encouraged by the fact that there are previous experiences how sexual harassment policies have changed workplace behaviors and norms (Antecol, 2003; Tinkler, 2008).

 

References:
Antecol, Heather, and Deborah Cobb‐Clark. “Does sexual harassment training change attitudes? A view from the federal level.” Social Science Quarterly 84.4 (2003): 826-842.
Cleveland, Jeanette N., and Melinda E. Kerst. “Sexual harassment and perceptions of power: An under-articulated relationship.” Journal of Vocational Behavior 42.1 (1993): 49-67.
Cortina, Lilia M., et al. “Sexual harassment and assault: Chilling the climate for women in academia.” Psychology of Women Quarterly 22.3 (1998): 419-441.
Fitzgerald, Louise F., et al. “The incidence and dimensions of sexual harassment in academia and the workplace.” Journal of vocational behavior 32.2 (1988): 152-175.
McDonald, Paula. “Workplace sexual harassment 30 years on: A review of the literature.” International Journal of Management Reviews 14.1 (2012): 1-17.
Mellgren, Caroline, Mika Andersson, and Anna-Karin Ivert. ““It Happens All the Time”: Women’s Experiences and Normalization of Sexual Harassment in Public Space.” Women & Criminal Justice (2017): 1-20.
Page, Thomas E., and Afroditi Pina. “Moral disengagement as a self-regulatory process in sexual harassment perpetration at work: A preliminary conceptualization.” Aggression and violent behavior 21 (2015): 73-84.
Page, Thomas E., Afroditi Pina, and Roger Giner‐Sorolla. ““It was only harmless banter!” The development and preliminary validation of the moral disengagement in sexual harassment scale.” Aggressive behavior 42.3 (2016): 254-273.
Poulson, C. F. “Shame and work.” Emotions in the Workplace (2000): 250-271.
Roosmalen, Erica van, and Susan A. McDaniel. “Sexual harassment in academia: A hazard to women’s health.” Women & health 28.2 (1999): 33-54.
Rotundo, Maria, Dung-Hanh Nguyen, and Paul R. Sackett. “A meta-analytic review of gender differences in perceptions of sexual harassment.” Journal of Applied Psychology 86.5 (2001): 914.
Shrier, Diane K. Sexual harassment in the workplace and academia: Psychiatric issues. American Psychiatric Association, 1996.
Tinkler, Justine E. ““People are too quick to take offense”: the effects of legal information and beliefs on definitions of sexual harassment.” Law & Social Inquiry 33.2 (2008): 417-445.
Volkwein-Caplan, Karin, et al. “Sexual harassment of women in athletics vs academia.” Journal of sexual aggression 8.2 (2002): 69-82.

Vertaisryhmä seksuaalista häirintää kokeneille – Support group for people who have experienced sexual harassment in academia

Vertaisryhmä seksuaalista häirintää yliopistolla kokeneille.
Support-group for people who have experienced sexual harassment in academia.

Helsingin Tutkijanaiset ry tarjoaa vertaistukea seksuaalista häirintää kokeneille. Ajankohdat syksyllä ovat

keskiviikkona 7.11. kello 17.00–18.30 ja
keskiviikkona 19.12. kello 17.00–18.30

Paikka ilmoitetaan erikseen, se tulee olemaan keskustakampuksella.
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, niin ota yhteys osoitteeseen:
helsinkiwor@gmail.com
Samasta osoitteesta voi kysyä myös lisätietoja.

The Helsinki Association of Women Researchers will arrange a support group for people who have experienced sexual harassment in academia.
Time during the Fall term will be

Wednesday, November 7th, at 17.00–18.30
Wednesday, December 19th, at 17.00–18.30

The place will be announced later, it will be on the Centre Campus of the University of Helsinki.
If you are interested to join the group, write to:

helsinkiwor@gmail.com
More information also through the same address.

Eija Tuominen: Terveisiä eurooppalaisesta tasa-arvokonferenssista

Osallistuin elokuussa Suomen kulttuurirahaston tuella eurooppalaiseen yliopistojen tasa-arvokonferenssiin Dublinissa, 10th Conference on Gender Equality in Higher Education. Tasa-arvo, verkostot ja  seksuaalinen häirintä akateemisessa maailmassa olivat keskeiset puheenaiheet.

Konferenssin kansainvälisenä koordinaattorina oli Helsingin tutkijanaisissakin pitkään vaikuttanut professori Liisa Husu Örebron yliopistosta. Hän on ollut mukana järjestämässä kaikkia edellisiä konferensseja eli siitä asti, kun Helsingin yliopisto järjesti sarjan ensimmäisen tilaisuuden vuonna 1998.

Tämä konferenssi oli erinomainen samalla lailla kuin kaikki muutkin konferenssit, joissa olen työni puolesta ollut: opin hyödyllistä tietoa, verkostoidun upeiden ihmisten kanssa – ja sain lisää uskoa siihen, että teen työtä, jolla on merkitystä. Tosin tasa-arvoasiat eivät varsinaisesti ole minun työni, vaan yliopistoni maksaa minulle palkkaa siitä, että vedän tutkimuslaboratoriota ja kehitän hiukkasfysiikan säteilynilmaisimia.

Tasa-arvo koskee kaikkia

Konferenssissa tuotiin toistuvasti esiin, kuinka sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa tasa-arvoa sekä miehille että naisille. Monimuotoiset yhteisöt tunnetusti tekevät parempia päätöksiä. Näin ollen naisten vähäisempi edustus yliopistoissa ja etenkin niiden johtopaikoilla ei ole ongelma vain naisille itselleen vaan myös menetys koko yhteisölle. Euroopan ei todellakaan ole varaa jättää käyttämättä näin suurta määrää osaamista.

Konferenssissa keskusteltiin myös paljon naisten omien verkostojen merkityksestä – sellaisista kuin Helsingin tutkijanaiset ry. Tasa-arvokysymysten lisäksi verkostoissa keskustellaan myös tieteestä ja tutkimuksesta, löydetään uusia yhteistyökumppaneita sekä välitetään nuoremmille roolimalleja ja jopa mentorointia. Naisten verkostot ovat myös omiaan hälventämään sukupuoleen liittyviä tiedostamattomia ennakkoluuloja, joita pidetään merkittävänä esteenä naisten uralla etenemiselle.

Seksuaalinen häirintä akateemisessa maailmassa iso ongelma

Minä pidin konferenssissa esitelmän seksuaalisesta häirinnästä perustuen Helsingin tutkijanaisten hiljattaiseen tutkimukseen. Kyselyn avulla selvitimme, kuinka yleistä häirintä on suomalaisissa yliopistoissa, miksi siitä jätetään raportoimatta, miten siitä raportoidaan ja miten raportointi otetaan vastaan. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, kuinka vaikeaa on seksuaalisen häirinnän määrittely. Aihe kiinnostaa ilmeisen paljon, koska esitykseni aikana luentosali oli ääriään myöten täynnä, ja jälkeenpäinkin monet kollegat halusivat jutella kanssani aiheesta.

Suomi EI ole tasa-arvon mallimaa

Yksi asia konferenssissa oli hämmentävää: Eurooppalaiset kollegat kyselivät minulta, miksei tasa-arvo kiinnosta suomalaisia. Nimittäin konferenssin 364 osallistujasta vain minä ja yksi kollega Tampereelta olimme Suomesta. Sitä paitsi minä olin paikalla Helsingin tutkijanaisten enkä Helsingin yliopiston edustajana. Mutta olkaamme positiivisia: ehkäpä tasa-arvoasioissa kauniit strategiat muuttuvat pikkuhiljaa myös naseviksi käytännön toimiksi!

UNCONSCIOUS/IMPLICIT BIAS – WORK WITH THIS CONTINUES

TYÖMME TIEDOSTAMATTOMIEN ENNAKKOLUULOJEN JA ASENTEIDEN TUNNISTAMISEKSI JATKUU

Helsingin tutkijanaiset tapasi Helsingin yliopiston uuden rehtorin Jari Niemelän vuosikokouksessamme. Hän kannusti meitä työssämme yliopistojen tasa-arvotyön hyväksi ja lupasimme toimittaa hänelle käytännön ehdotuksia, joiden avulla  tiedostamattomien ennakkoluulojen vaikutus voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon esimerkiksi tehtävien täytöissä.

The Helsinki Women Researchers Association had the honor to meet the new president of the University of Helsinki (August 2018) and we promised him to make suggestions in order to learn more about unconscious/implicit bias.

Tutustu  myös Eija Tuomisen blogipostaukseen, jossa avataan kesäkuussa 2018 Sveitsissä pidetyn toisen LERU GENDER -konferenssin antia. See Eija Tuominen’s blog about Second LERU Gender Conference.

teemana myös unconscious/implicit bias, Kumpula campus’s Women in Science group BLOG:

                      blog about LERU GENDER CONFERENCE 2018

KAIKILLA on tiedostamattomia ennakkoluuloja!

Unconscious Bias – Does it Concern Me?

Helsingin tutkijanaisten vuosikokouksessa 14.5.2018 johtaja (SYKE) Emma Terämä alusti ja pisti läsnäolijat kokeilemaan omia tiedostamattomia asenteitaan.

Tyypillisimmin tiedostamattomat ennakkoluulot on liitetty sukupuoleen tai etnisyyteen. Emma  Terämä korosti, että yhtä hyvin ne voivat koskea esimerkiksi ikää, uskontoa, kansallisuutta, fyysisiä ominaisuuksia (pituus, paino etc) tai seksuaalisuutta.

Jännittävää kyllä, tutkimusten mukaan aivan pikkulasten käytöksessä ei näy tiedostamattomia ennakkoluuloja toisia ihmisiä kohtaan. Mutta ne lähtevät kehkeytymään noin 3 ikävuoden paikkeilla. Tämä kehittyminen jatkuu koko eliniän.

testaa oma ennakkoluulo-tilasi/test your unconscious bias here!

Vaaran paikkoja

Tiedostamattomat ennakkoluulot livahtavat huomaamatta ajatuksiimme ja tekoihimme, kun olemme kiireisiä, väsyneitä, hajamielisiä, ahdistuneita tai teemme esimerkiksi monia asioita samaan aikaan. “Homma pitää saada nopeasti pakettiin” -mentaliteetti voi olla erittäin paljastava tässä suhteessa.

Tiedostamattomista ennakkoluuloista voisi sanoa yleisesti, että ne ovat sosiaalisia stereotypioita, jotka heijastetaan tiettyihin ihmisryhmiin tai niihin kuuluviin yksilöihin.

Hyviä uutisia: tiedostamattomista ennakkoluuloista voi oppia pois

Kyseessä on paljolti tahdon asia, löytyykö halua ja sen myötä motivaatiota oppia uudenlaista ajattelua. Pois-oppiminen vaatii tekoja. Esimerkiksi työnantajatahon puolelta voi harjoittaa ja opettaa työntekijöitä aihepiiriin liittyen. Ihmisten tietoisuutta voi nostaa, testata sekä omaa että muiden ajattelua harjoitteiden avulla. Rekrytointiprosesseja voi arvioida huolellisesti.

Erittäin suositeltavaa olisi akateemisessa maailmassa (muuallakin!) ottaa käyttöön niin sanottu tiedostamattomien ennakkoluulojen arvioitsija (observer of unconscious bias). Esimerkiksi rekrytoinneissa yhden jäsenen tehtävänä olisi tarkkailla keskusteluja ja tunnistaa tiedostamattoman ennakkoluulon vaikutuksia. Tätä on käytetty jo vuosia esimerkiksi Britanniassa professorien tai tutkimusrahoituksen kohdalla.

Musiikinmaailmasta oppia: orkesterien sokkotestit

Akateemisessa maailmassa ja yhtä hyvin johtajien rekrytoinneissa millä tahansa alalla voisi ottaa mallia orkesterien sokkotesteistä uusia soittajia rekrytoidessa. Joissakin orkestereissa jo 1970-luvulla alettiin järjestää verhon takana, niin etteivät arvioitsijat nähneet soittajan sukupuolta, ulkonäköä tai esimerkiksi etnistä taustaa. Tulokset olivat olleet häikäiseviä: naisten osuus nousi orkestereissa välittömästi. Huvittava yksityiskohta sokkotestien kohdalla oli, että soittajia kehotettiin riisumaan kenkänsä, koska arvioitsijat reagoivat korkojen kopinaan yhdistämällä sen naisiin, mistä seurasi alhainen arvio.

Vuosikokous – Annual meeting

Helsingin tutkijanaiset ry:n vuosikokous 2018

Aika ja paikka: Maanantai 14.5. kello 16.30 paikka Physicum 311, osoite Gustaf Hällströmin katu 2 A

Vuosikokousesitelmä kello 17.15

Johtaja, Suomen ympäristökeskus, tekniikan tohtori

Emma Terämä:

”Unconscious Bias. Does it Concern Me?”

Sydämellisesti tervetuloa!

Welcome to listen and discuss Emma Terämä’s talk on

Unconscious bias – does this concern me?

that is arranged  May 14, in A311, Physicum, Kumpula. The talk is preceeded by the Helsinki Association of Women Researchers annual meeting 16:30 – 17:15.

The talk starting at 17:15 will be in English if we have non-Finnish speaking participants.

There is also a possibility to connect remote and follow the talk before the annual meeting:

https://connect.funet.fi/helsingin_tutkijanaiset_ry/