Vuosikokous – Annual meeting

Helsingin tutkijanaiset ry:n vuosikokous 2018

Aika ja paikka: Maanantai 14.5. kello 16.30 paikka Physicum 311, osoite Gustaf Hällströmin katu 2 A

Vuosikokousesitelmä kello 17.15

Johtaja, Suomen ympäristökeskus, tekniikan tohtori

Emma Terämä:

”Unconscious Bias. Does it Concern Me?”

Sydämellisesti tervetuloa!

Welcome to listen and discuss Emma Terämä’s talk on

Unconscious bias – does this concern me?

that is arranged  May 14, in A311, Physicum, Kumpula. The talk is preceeded by the Helsinki Association of Women Researchers annual meeting 16:30 – 17:15.

The talk starting at 17:15 will be in English if we have non-Finnish speaking participants.

There is also a possibility to connect remote and follow the talk before the annual meeting:

https://connect.funet.fi/helsingin_tutkijanaiset_ry/

Seksuaalinen häirintä – Sexuella trakasserier – Sexual Harassment in universities

Seksuaalinen häirintä on vakava ongelma akateemisessa maailmassa ja sitä esiintyy kaikilla aloilla

Helsingin tutkijanaiset ry:n toteuttama kysely keväällä 2018

Kyselyn tavoite ja tausta:

Syksyllä 2017 alkanut seksuaaliseen häirintään liittyvä keskustelu koskettaa myös yliopistomaailmaa. Häirinnästä ja sen käsittelystä yliopistolla on kuitenkin vähän koottua tietoa. Sen vuoksi Helsingin tutkijanaiset ry päätti tehdä aiheesta kyselyn. Pyysimme kertomaan kokemuksia, joissa ihmiset olivat törmänneet seksuaaliseen häirintään yliopistomaailmassa.

#Metoo-kampanja on nostattanut keskustelua ja lisännyt tietoisuutta häirinnästä ja sen ilmenemismuodoista. Samalla on herännyt huoli, miten yliopistolainen voi tahtomattaan tai vahingossa käyttäytyä tavalla, joka voidaan kokea häirintänä. Vaikka häirintä on määritelty lainsäädännössä, moni on epätietoinen siitä, mikä on häirintää. Tämän vuoksi pyysimme näkemyksiä ja kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä, häirinnän määrittelystä ja siitä, mitä erityispiirteitä yliopistomaailmassa olisi otettava huomioon.

Kyselyn pääkohderyhmät olivat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Taideyliopisto ja Hanken sekä yliopistoja lähellä olevat tutkimuslaitokset. Muutamia vastauksia tuli myös muista Suomen yliopistoista. Vastaajina olivat sekä henkilökunta että opiskelijat. Kyselyä levitettiin Helsingin tutkijanaisten sivuilla, sähköpostilistoilla ja yliopistojen kotisivuilla. Vastaajina on 437 henkilöä. Näistä naisia on noin 79 %, miehiä 18 % ja muita 3 %.

Tilastoja näkyy tästä linkistä:

tilastoja:statistics

Tuloksista lyhyesti

Vaikka moni yliopisto pyrkii nollatoleranssiin, niin käytännössä naisvastaajista noin puolet ja miesvastaajista kolmannes olivat kokeneet seksuaalista häirintää. Sitä esiintyy kaikilla aloilla. Moni niistäkin, jotka eivät itse olleet kokeneet häirintää, oli kuitenkin todistanut häirintätapauksia toisten kohdalla. Häirintäkokemukset sisälsivät vartalon mittailua seksuaalissävytteisesti, vihjailevien vitsien kertomista, sanallista seksin ehdottamista, vartalon koskettelua luvatta, väkisin suutelemista, seksisävytteisten valokuvien lähettämistä, arvosanojen tai akateemisen edistyksen lupaamista seksiä vastaan sekä jopa raiskauksia. Häirintää kokeneista naisvastaajista 12 % oli raportoinut kokemastaan häirinnästä virallisia kanavia pitkin eteenpäin ja miesvastaajista yksi prosentti.

Erityisesti nuoret naiset olivat olleet seksuaalisen häirinnän kohteena. Ensimmäisen vuoden opiskelijat, alkuvaiheen väitöskirjan tekijät sekä määräaikaisissa työsuhteissa olevat olivat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tekijöinä olivat heidän ohjaajansa, opettajansa tai opiskelijatoverinsa. Uhrit eivät yleensä ilmoittaneet tapauksista, koska he pelkäsivät uransa tai maineensa puolesta. Useissa tapauksissa järkyttynyt uhri ei tiennyt minne tai kenelle olisi voinut ilmoittaa. Jos virallisia kanavia käytettiin, ilmoitusta ei useissa tapauksissa otettu vakavasti tai se jopa jätettiin huomiotta. Myös miehet kuvasivat häirintätapauksia, tyypillisimpiä tapauksia olivat epätoivotut koskettelut ja painostava seksin ehdottelu.

Häpeä ja syyllisyys

Kaksi teemaa toistui vastauksissa: häpeä ja syyllisyydentunne. Häirinnän kohteeksi joutuneet syyttivät itseään ja miettivät, mitä olivat tehneet väärin joutuessaan seksuaalisen häirinnän kohteeksi. He kokivat henkilökohtaisen tilansa loukatuksi. Lisäksi nöyryytys, turvattomuus ja tunne kontrollin puutteesta omassa elämässä oli vallitseva tunne. Kokemus siitä, ettei heitä otettu vakavasti tai uskottu, lisäsi häpeän ja syyllisyyden tunteita. Vastauksista kävi ilmi, että häirintäkokemukset vaikuttivat traumaattisesti ihmisten elämissä vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Hämmennys ja seksuaalisen häirinnän tunnistamisen vaikeus

Usein seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneet olivat hämmentyneitä ja epävarmoja siitä, mitä tapahtui. Moni vastaajista totesi, että nykykeskustelun valossa monet aiemmin epäselvät tilanteet ovat olleet selvästi seksuaalista häirintää.

Yleisiä huomioita

Valta-aseman väärinkäyttö toistui useissa vastauksissa. Osa ohjaajista ja opettajista käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsevästi toistuvasti. Perheellisten henkilöiden jatkuva parisuhteen ulkopuolisen seksin hakeminen herätti ihmetystä ja hämmennystä. Se koettiin moninkertaisesti eettisesti vääräksi.

Esiin nousi myös, että tiedeyhteisö tietää ja tunnistaa häiritsijät hyvin, heidän käytöksestään saatetaan varoittaa etukäteen, kertoa vinkkejä, kuten ”jätä ovi auki”, ”älä mene yksin”, ”varo hänen käsiään kokouksissa pöydän alla”. Heistä ei kuitenkaan yleensä tehdä lähijohdolle ilmoitusta. Tämä vajavaisen puuttumattomuuden kulttuuri mahdollistaa valta-aseman väärinkäytön ja seksuaalisen häirinnän jatkumisen. Osa tekijöistä on päässyt jatkamaan toimintaansa useita vuosikymmeniä.

Ohjaustapaamisten ja luentotilanteiden lisäksi tieteelliset konferenssit, väitöskaronkat, juhlat ja sitsit sekä esimerkiksi kenttämatkat olivat tilanteita, joissa seksuaalista häirintää tapahtui usein. Moni jätti ilmoituksen seksuaalisesta häirinnästä tekemättä, koska ajatteli oman valmistumisensa venyvän tai koska koki, että ohjaaja oli ainoa asiantuntija alalla. Muutama vastaaja oli vaihtanut yliopistoa tai oppialaa, jotta ei kohtaisi häiritsijäänsä.

Joillakin tieteenaloilla seksuaalisen häirinnän kulttuuri kulki tai on kulkenut sukupolvien ajan professorilta toiselle.

Seksuaalinen häirintä linkittyy vahvasti sukupuoliseen syrjintään.

Toimenpide-ehdotuksia

* Seksuaalisen häirinnän tunnistamisen on tapahduttava yliopistoissa nykyistä nopeammin.

* Matalan kynnyksen väyliä sen ilmoittamiseksi on syytä olla useita.

* Asiasta tiedottamiseen on kiinnitettävä huomiota, pelkkä maininta nettisivuilla ei riitä.

* Nollatoleranssin soveltaminen vaatii jatkuvia käytännön tekoja.

* Seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisy on tavoite.

 

Helsingin tutkijanaiset ry jatkaa aineiston parissa työskentelyä ja tulee julkaisemaan aineistoon liittyviä analyysejä vuoden mittaan.

Seksuaalinen häirintä yliopistoissa – Sexuella trakasserier vid universiteten – Sexual harassment in universities

Syksyllä 2017 alkanut seksuaaliseen häirintään liittyvä keskustelu koskettaa myös yliopistomaailmaa. Häirinnästä ja sen käsittelystä yliopistolla on kuitenkin vähän koottua tietoa. Sen vuoksi Helsingin tutkijanaiset ry päätti tehdä aiheesta kyselyn. Pyydämme kertomaan kokemuksia, joissa olette törmänneet seksuaaliseen häirintään yliopistomaailmassa.

#Metoo -kampanja on herättänyt keskustelua ja lisännyt tietoisuutta häirinnästä ja sen ilmenemismuodoista. Samalla on herännyt huoli, miten yliopistolainen voi tahtomattaan tai vahingossa käyttäytyä tavalla, joka voidaan kokea häirintänä. Vaikka häirintä on määritelty lainsäädännössä, moni on epätietoinen mikä on häirintää. Tämän vuoksi pyydämme ajatuksianne ja kokemuksianne seksuaalisesta häirinnästä, häirinnän määrittelystä ja siitä, mitä erityispiirteitä yliopistomaailmassa olisi otettava huomioon.

Kyselyn voi täyttää täysin nimettömänä eikä kyselyssä annettuja tietoja voi yhdistää lomakkeen täyttäjään. Kyselyn aineistoa käsittelee Helsingin tutkijanaisten hallitus häirinnänvastaisen työn edistämiseksi. Mikäli annat luvan, vastauksiasi voidaan käyttää myös tutkimustarkoituksessa. Sitoudumme noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkimuseettistä ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi 19.3.2018 kello 13–16 järjestettävässä Minna Canth -päivän tasa-arvotilaisuudessa Helsingin yliopiston Runeberg-salissa. Tavoitteena on jatkaa keskustelua ja miettiä millaisia toimia yliopistomaailmassa tarvitaan.

Linkki lomakkeeseen.

Vastaa viimeistään 12.3.2018.

Same in English:

The conversation concerning sexual harassment affect also practices and working environments in universities. However, not much information is available about the present situation. This is why the Helsinki Association of Women Researchers decided to make an inquiry. We ask you to tell us about your experiences of sexual harassment in academia.

The #MeToo campaign has sparked debate and increased awareness of sexual harassment and the forms it can take. At the same time, concern has been expressed about how a member of the university community can, perhaps unintended or by mistake, behave in a way that can be experienced or interpreted as sexual harassment. Even if sexual harassment has been defined in legislation, many are unaware of what constitutes harassment. This is why we would like to ask your thoughts on and experiences of sexual harassment, your views on the definition of harassment and your thoughts on what special features of the academic context should be taken into account.

You may report your experiences anonymously; the answers cannot be connected to you. The answers will be used by the board of the Helsinki Association of Women Researchers in order to combat sexual harassment. The recommended research ethics guidelines will be followed.

The results of the inquiry will be used as background information for the Minna Canth event for Equality, on 19th March, held at the University of Helsinki. The aim is to continue the discussion and to find out what should and could be done in academia.

If you consent (tick the last box in the query), your answers may be used for research purposes.The guidelines prepared by the National Advisory Board on Research Ethics will be complied with.

Link to the inquiry.

Please answer at the latest 12th March.

Samma på svenska:

Under hösten 2017 blev sexuella trakasserier vid universiteten en del av den allmänna debatten. Än så länge saknas tillräcklig information om trakasserierna och hur de kunde undvikas. Föreningen för Kvinnliga Forskare i Helsingfors rf. beslöt sig för att bedriva en undersökning om sexuella trakasserier vid universiteten för att samla mera information. Vi ber er berätta om situationer ur den akademiska världen som ni upplevt som trakasseri.

#Metoo-kampanjen har väckt uppmärksamhet och ökat medvetenheten om trakasserier och dess former. Samtidigt har det uttryckts en oro över hur studenten/universitetspersonalen i misstag eller oavsiktligt kan bete sig på ett sätt som kan upplevas som trakasserande. Trots att sexuella trakasserier finns definierade i lagstiftningen, är många omedvetna om vad som definieras som trakasseri. Därför vill vi samla era tankar och erfarenheter kring sexuella trakasserier, hur ni definierar dessa och om vilka speciella drag borde uppmärksammas inom den akademiska världen.

Alla svar förblir helt anonyma. Undersökningen behandlas av föreningens styrelse. Syftet med undersökningen är att samla information, som kan utnyttjas i arbetet för att förhindra sexuella trakasserier i den akademiska världen.

Resultat av undersökningen används som bakgrundsmaterial för Minna Canth -evenemanget som arrangeras den 19 mars vid Helsingfors universitet. Syftet är att fortsätta diskussionen och fundera kring vad som kunde och borde göras vid universiteten. Eventuellt kan svaren också användas i forskningssyfte, om ni tillåterr det. Forskningsetiska delegationens anvisningarna om god vetenskaplig praxis ska iakttagas.

Linken till undersökningen.

Undersökningen är aktiv ända till 12 mars, 2018.

LERU korostaa sukupuoleen liittyvien tiedostamattomien asenteiden merkitysten tunnistamista yliopistoissa

LERU eli League of European Research Universities on tarttunut vakavasti otsikon mukaiseen aiheeseen. Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että yliopistomaailmassa eteneminen perustuu ansioihin, mutta naisten ansiot näyttävät kevyemmiltä kuin miesten. Toisin sanoen naisten eteneminen uralla pysähtyy useammin kuin miesten.

LERU julkaisi tänään artikkelin ja sen lyhennelmän, joiden avulla voi tutustua aiheeseen.

Lyhennelmään voi tutustua  tästä linkistä.

Pidempi versio löytyy tästä.

Suomalaisissa yliopistoissa aiheesta ei ole puhuttu tähän mennessä kovinkaan paljon. Yorkin yliopiston professori Paul Walton korosti asian tärkeyttä vieraillessaan Helsingin yliopistossa ja Aalto-Yliopistossa joulukuussa 2017 (ks. aiempi postaus aiheesta).

LERUn avaus on äärettömän tärkeä ja sisältää runsaasti paitsi tutkittua tietoa, niin myös käytännön keinoja parantaa tilannetta.

Tämä artikkeli tulee toivottavasti kulumaan puhki yliopistojen rekrytoijien ja tasa-arvotoimikuntien käsissä.

Suomesta LERUssa on mukana Helsingin yliopisto.

LERU had today, 18th January, a seminar about the impact of implicit bias for women in academia. LERU seeks to find ways to improve the situation. Interestingly, LERU has been consulting LERU universities concerning the situation and publishes a paper in which they present how they view the situation and what can be done to change it.

LERU emphasizes that although the paper concentrates on implicit gender bias there are many other types of bias active in academia. They explain this as follows:

“The paper does, however, argue– and shows the evidence- that implicit gender bias plays a role at many levels: in women’s working conditions, that is in terms of their underrepresentation at the higher echelons, of their earning less, and of their holding more part-time positions and precarious contracts. Secondly, it looks at bias in recruitment and advancement mechanisms: how positions are advertised, how selection committees operate and how the language itself of evaluations can be biased. Thirdly, bias plays a role in research funding processes.” (LERU press release)

You can read the paper and its summary here

 

Tietoa LERUsta/Information about LERU, click  LERU

 

Miksi tasa-arvosta pitää vielä puhua?

Helsingin tutkijanaiset järjesti 11.12.2017 Aalto-yliopiston tasa-arvotoimikunnan EQUn kanssa keskustelutilaisuuden tasa-arvosta.

Professori Paul Walton Yorkin yliopistosta alusti tasa-arvotyön tekemisen ajankohtaisuudesta. Hänellä on vuosikymmenien kokemus tasa-arvon edistämisestä akateemisessa maailmassa.

Alla olevaa flinga-kuvaa klikkaamalla saa isomman kuvan aihepiireistä, joista keskustelimme.

Edelleen moni suomalainen luulee, että olisimme tasa-arvossa edelläkävijöitä. Niinpä oli esimerkiksi varsin ällistyttävää ja vastaansanomatonta todeta, että harva suomalaisista oli kuullut, että yliopiston rekrytoinneissa tai arvioinneissa käytettäisiin unconscious bias -havainnoijaa. Toisin sanoen, että esimerkiksi haastattelutilanteessa paikalla olisi joku, jonka tehtävänä on tarkkailla näkyvätkö tiedostamattomat sukupuoleen tai muuhun ominaisuuteen perustuvat ennakko-oletukset haastattelijoiden kysymyksissä ja kommenteissa.

Paul Walton on äärettömän vakuuttava ja syy siihen on yksinkertaisesti hänen sinnikäs vaatimuksensa: kaikille tasa-arvoon liittyville väittämille pitää löytää vankat tutkimukselliset perustelut. Hänen viestinsä ytimessä on: mihin jokin luulo/tieto perustuu? Onko se todistettu? “Evidence based” tai “how do we know this?” ovat useimmiten toistuvia sanoja hänen puhuessaan.

Fantastisen selkeä Paul Walton vieraili myös HYn Kumpulan kampuksen professori Hanna Vehkamäen johdolla ärjestämässä tasa-arvo -tapahtumassa joulukuussa. Hänen esitelmänsä voi katsoa unitubesta täältä:

Paul Waltonin alustus

 

Helsingin tutkijanaiset saivat Paulin vierailusta paitsi tietoa niin myös lisäpuhtia ja intoa toimintaamme. Työsarkaa riittää!

 

Erinomaista vuotta 2018 – tasa-arvo etenee varmimmin yhteisvoimin!

 

After Work – keskustelua tasa-arvosta yliopistolla -tilaisuuteen Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen!

Lämpimästi tervetuloa After Work – keskustelua tasa-arvosta yliopistolla -tilaisuuteen Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen!

Warmly Welcome to an After work -discussion about equality matters in universities to Aalto University’s Otaniemi Campus!

Aika: Maanantai 11.12.2017 kello 17.00–19
When: Monday, 11th December 17.00–19

Tasa-arvo, syrjintä, seksuaalinen häirintä ja uralla eteneminen. Jos nämä asiat kiinnostavat, tämä ilta on sinua varten.

Tilaisuudessa ovat mukana Helsingin tutkijanaiset ry ja Yorkin bioinorgaanisen kemian professori, maailmankuulu tasa-arvon edistäjä ja asiantuntija Paul Walton.

Equality, discrimination, sexual harrassment and moving forward in your career. If You are concerned on these matters, this happening is fou You.

Helsinki Women Researchers and professor of bioinorganic chemistry Paul Walton, famous for his work in equality matters will attend the occasion. We will serve wine and snacks after a long work day spiced with inspired discussions on equality matters.

Tarjoamme työpäivän jälkeen viiniä, vichyä ja pientä purtavaa sekä inspiroitunutta keskustelua tasa-arvosta yliopistolla.
After work we will offer some refreshments and snack with inspired discussion about equality in university.

Virvokkeiden riittämiseksi pyydämme ilmoittautumaan viimeistään 8.12.2017/ For the sake of having enough refreshments, please let us know you will attend until 8th December

click here

Kysymys- ja keskusteluaiheita voi ehdottaa anonyymisti täällä/Questions and topics for discussion can be anonymously suggested here

Tilaisuus järjestetään Aalto-yliopiston Design Factoryn Stage -tilassa.

The event will be held in Aalto University’s Design Factory Stage.

Osoite/Address Betonimiehenkuja 5 C, 02150 Espoo, Finland
Kampuskartassa numero 25/ Number 25 in the campus map.

Only few minutes walk from the metro station Aalto-yliopisto.

Tietoa Helsingin tutkijanaisista/Information about Helsinki Women Researchers
click here

About professor Paul Walton, see his  webpage here

 

Järjestäjänä Helsingin tutkijanaisten kanssa Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus ja tasa-arvotoimikunta EQU

Ruohonjuuritason tasa-arvotyötä

Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta kutsui Hanna Vehkamäen ja Päivi Salmesvuoren ideoimaan videotallenteen tasa-arvotyöstä.

Tallenne liittyy 100-tasa-arvotekoa hankkeeseen, jonka järjestävät Naisjärjestöjen keskusliitto ja Tasa-arvoasian neuvottelukunta Suomi100-hengessä. Tämä video on osa Helsingin yliopiston panoksesta.

Tavoitteena on innostaa tahoja instituutioista yksilöihin tekemään jatkuvasti tasa-arvotekoja. Tähän voisi soveltaa ajatusta tasa-arvo on verbi, ei vain substantiivi.

UniTube linkki  tässä:  Ruohonjuuritason tasa-arvotyötä yliopistolaisten hyväksi 

 

Helsingin tutkijanaiset tekivät ruohonjuuritason tasa-arvotyötä ansiokkaasti jäsenillassa Sori Taproomissa 9.11. Ruohon sijasta oluissa maistui muun muassa mänty ja suola!

Eija Tuominen, Hanna Vehkamäki, Päivi Salmesvuori ja Emma Terämä maailmaa ja yliopistoja parantamassa.

Kansainvälinen kokous tasa-arvosta, kannattaa tutustua ohjelmaan: STEMM Equality Congress – 11th – 12th October 2018, Beurs Van Berlaage, Amsterdam

Kansainvälinen STEMM Equality Congress järjestetään lokakuussa 2018 Amsterdamissa. Ohjelma on fantastinen, pelkästään siihen tutustumalla näkee miten vilkkaasti tasa-arvosta paitsi keskustellaan myös tehdään sen eteen hartiavoimin töitä. Ja niille, joille STEMM -lyhenne ei avaudu: se tulee sanoista science-technology-engineering-math-medicine.

STEMM Equality Congress – 11th – 12th October 2018, Beurs Van Berlaage, Amsterdam, The Netherlands.

The STEMM Equality Congress is a two day conference hosted annually focusing on equality, diversity and inclusion in the STEMM fields.

Building on some of the key themes and issues presented during the 2017 Congress, 2018 will focus on: intersectionality; sharing success stories from around the world; practical measures that are working for other organisations; local challenges that organisations are facing and the tools they are using to address these challenges; and how these tools can be applied in other countries and regions. The STEMM Equality Congress 2018 will bring together around 350 senior delegates and will offer the opportunity to hear from, and interact with, thought leaders in equality, diversity and inclusion strategy, policy and practice in STEMM worldwide.

For further information or to register for the congress visit: www.stemmequality.com

Syksyn 2017 toiminnasta

Hyvää alkanutta syksyä Helsingin tutkijanaisista!

Rankan viime vuoden jälkeen toiveissa on valoisammat ajat tänä vuonna. Helsingin tutkijanaiset järjestää syksyn aikana kaksi tapahtumaa, joiden tavoitteena on tukea jaksamista ja tasa-arvoa yliopistomaailmassa.

Marraskuun 9. päivä torstaina maistelemme oluita Sori Taproomissa, Vuorikatu 16, omakustannehintaan 20€ per henkilö. Maistelemme pieniä (150 ml) annoksia ja keskustelemme tutkijanaisia kiinnostavista aiheista kello 17 alkaen.

Tilaisuuteen mahtuu ensimmäiset 12 ilmoittautumisjärjestyksessä! Tästä pääsee ilmoittautumaan:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/83007/lomake.html

Toinen syksyn tapahtuma sijoittuu Aalto yliopiston kampukselle Otaniemeen maanantaina 11.12.2017, jolloin järjestämme siellä jäsenillan. Mukana on myös Yorkin yliopiston bio-orgaanisen kemian professori Paul Walton, joka on tunnettu sukupuolten välisen tasa-arvon puolestapuhujuna. (https://www.york.ac.uk/chemistry/staff/academic/t-z/pwalton/)
Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Toimintamme ei vaadi paljoa rahallista tukea, mutta olemme enemmän kuin iloisia kaikista maksavista jäsenistämme!

Vuosikokous päätti yhdistyksen jäsenmaksuksi 15 euroa työssäkäyviltä. Opiskelijoiden ja työttömien jäsenmaksu on 5 euroa.

Jäsenmaksu vuodelle 2017:

Vuoden 2017 jäsenmaksu maksetaan

Tilille     FI13 5723 0220 3586 54
Viite       20174

Myös uudet jäsenet ovat sydämellisesti tervetulleita!

(ks. jäseneksi: https://blogs.helsinki.fi/tutkijanaiset/ )!

Värikkään ja työrauhallisen syksyn toivotuksin!

Päivi Salmesvuori ja muu hallitus

Vuosikokous 23.5.2017 ja vuosikokousesitelmä

Sydämellisesti tervetuloa Helsingin tutkijanaiset ry:n vuosikokoukseen!

Paikkana on Vuorikatu 3 (käynti sisäpihalta) ja 2. kerroksen kirjastohuone. Vuosikokous alkaa tasan kello 15.00 ja vuosikokousesitelmä kello 16.15.

Meillä on ilo saada tutkimusjohtaja Marjut Jyrkinen esitelmöimään
WeAll – Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeesta.

Yleisö voi myös kysyä millaisia asioita pitää ottaa huomioon tehtäessä hakemusta strategisen tutkimuksen neuvostolle.