15. Tutkittu tieto ja julkisten palvelujen laadun parantaminen – kolme näkökulmaa sosiaalityön käytäntötutkimuksesta

Työryhmän puheenjohtaja: Maija Jäppinen, maija.jappinen@helsinki.fi

Esiintyjät: Nanne Isokuortti ja Kaisa Pasanen, Aino Kääriäinen, Mirja Satka ja Petra Malin sekä Heidi Muurinen, Helsingin yliopisto.

Työryhmässä esitetään otsikon teemasta ennalta valitut kolme tutkijoiden esitystä (a’ 15 min.) ja jokaista esitystä seuraa lyhyt kommentti (5 min). Voit ilmoittautua ryhmän puheenjohtajalle kommentoimaan valitsemaasi yhtä esitystä alla kuvatuista. Puheenjohtaja informoi ilmoittautuneita päätöksistä etukäteen ja lähettää tarkemman kuvauksen esityksestä ennen päiviä. Kommenttia ei tarvita etukäteen kirjallisena. Loppukeskustelu tutkimuksen ja tutkitun tiedon roolista palvelujen laatutalkoissa ja julkisten palveluorganisaatioiden kehittämisen kysymyksistä on avoin koko läsnä olevalle yleisölle.

Suomalaiset julkisen hallinnon organisaatiot ovat suuressa murroksessa: aiemmin tärkeä tehtävä, toimeentulotuki, siirtyi KELAan 2017 ja pian organisoidaan maakunnan palvelulaitokset sekä osaamistukikeskukset. Samaan aikaan sosiaalihuoltolaki ohjaa sosiaalityötä tutkittuun tietoon perustuvaksi ja omaa vaikuttavuuttaan arvioivaksi toiminnaksi. Tämä tilanne kutsuu esiin innovatiivisia avauksia ja asettaa kovimmatkin asiantuntijat oppijoiksi ja kansalaisten kokemukset ja tietämyksen tärkeäksi dialogin aiheeksi.

Ensimmäinen esitys käsittelee Helsingissä kehitettyä sosiaalista raportointia innovatiivisena tiedonlouhinnan välineenä. Toinen esitys kuvaa Learning Lab –nimistä, monien toimijoiden ’satelliittiorganisaatiota’, joka perustuu trialogisen oppimisen ideoille sekä korkea-asteen opetuksen ja tutkimuksen jalkauttamiseen monikulttuuriseen, urbaaniin ympäristöön. Osaksi kyse on paluusta Settlementti toiminnan juurille Espoossa pian avattavan asukastalon kehyksessä. Learning Lab vie opiskelijat, opettajat, virkamiehet, järjestöaktiivit sekä asukkaat ja poliitikot yhteisen oppimisen äärelle. Kolmas esitys käsittelee tiedonmuodostuksen epistemologisia kysymyksiä abduktion kannalta. Se kysyy: Millainen ajattelun ja keksimisen logiikka auttaa toimijoita todennäköisimmin pääsemään innovatiivisiin käytännöllisiin avauksiin?