Suomalaisten ”tunnelmat” eivät romahtaneet 2012, ja mitä se edes tarkoittaisi?

Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäpäällikkö Lari Lohikoski esitti Suomen Kuvalehden blogissa 12.2.2016 sisä- ja puolustusministeriöiden tilaaman Suomen mielialaindikaattori -tutkimuksen ”salatun” loppuraportin (PDF) ”ennustaneen vihapuheen nousun jo vuonna 2013”. Kyseessä onkin hämmentävin pitkään aikaan lukemani tutkimus!

Screenshot 2016-02-12 19.10.52

– Raportin on kirjoittanut tulevaisuudentutkija Leena Ilmola, jonka ohjaaja on matemaatikko John Casti. [Oikaisu 30.5.2016: John Casti ei ole Leena Ilmolan ohjaaja. He ovat vain tehneet yhteistyötä.] Tutkijaryhmän jäsenten nimiä ei kerrota. Ilmola ja Casti ovat perustaneet ”Global X-Network” -tutkijaverkoston, joka yrittää ennustaa ”extreme eventsejä”, lyhyesti ”X-EVENTS”, jotka ovat maailmaajärisyttäviä katastrofeja kuten talouskriisejä tai ydinterrori-iskuja. Tämän verkoston tuote tämäkin tutkimus on.

– Castin kirjoituksille tyypillistä on apokalyptinen pelottelu. Castin & Ilmolan sinänsä mielenkiintoinen ja uskalias suuntaus ei juuri keskustele valtavirtayhteiskuntatieteen kanssa, joka suhtautuu aika skeptisesti yhteiskunnallisten tapahtumien ennustamiseen. Ilmolan mukaan yhteiskunnan ennustaminen on kuitenkin ”kuin sään ennustamista” (raportti s. 11) – ei aivan tarkkaa, mutta ”ennuste kertoo, mikä mahdollisista säistä on todennäköisin”.

– John Casti on jäänyt vuosina 2002 ja 2004 kiinni laajojen tekstien suorasta plagioinnista.

– Tutkimus käyttää aineistoinaan ja menetelminään ainakin ”pörssitilastojen analysointia Elliot-muunnoksella”, ”semioottista kuvataulutekniikkaa”, kyselyitä sekä suomalaisten lehtien ja sosiaalisen median tekstilouhintaa. Yhteensä tutkimukseen on tavalla tai toisella osallistunut yli 6000 vastaajaa, mutta raportissa ei kerrota, mikä on minkäkin aineiston ja menetelmän osuus. Silti niistä vedetään tällaisia johtopäätöksiä: elokuussa 2011 ”vastaajien mukaan elämme lintukodossa” (s. 17), mutta jo kesällä 2012 ”Kansalaiset näkevät tilanteen nuoralla tasapainoilemisena, alla dramatiikkaa lisäämässä tulimeri. Pienikin virhe johtaa talouden ja yhteiskunnan romahtamiseen” (viitaten kuvaan, jonka 22% kuvataulukyselyn vastaajista valitsi).

– Analyysimenetelmiä ei juuri kuvata: sanotaan vain esim., että ”työkalu tuottaa raportin” (s. 43). Tutkimuksen päätuloksissa (s. 15) puhutaan ”mittaustuloksista” ja ”vastaajista”, joista esim. 70% ”näkee Suomen nykytilanteen positiivisena”, mutta parin kuukauden päästä vain 29%. Raportista ei käy ilmi, mihin kysymykseen he ovat vastanneet ja keitä he ovat.

– ”Suomen mielialaindikaattorin” rakentamisesta todetaan, että ”ainoa testaamamme tietolähde, joka osoittautui sekä nopeaksi että kustannustehokkaaksi on pörssi-indeksi tilasto.” (s. 36.) Lisäksi myöhemmin: ”koko kansan mielialan mittarina voidaan käyttää pörssikursseja (HEX-indeksi)” (s. 41), ja ”OMX Helsinki (HEX)-tilastot ovat kohtalaisen hyvä kuvaaja Suomen kansan mielialan kehitykselle” (s. 47). Väitteet ”suomalaisten mielialasta” perustuvat siis ilmeisesti pitkälti pörssikursseihin.

Screenshot 2016-02-12 15.59.06

– Kuvasta, joka väitteiden mukaan näyttää ”suomalaisten mielialan romahtaneen 2012”, ei kerrota, mitä siinä kuvataan. Jokin muuttuja heiluu n. -30:stä +30:een elokuun 2011 ja tammikuun 2013 välillä, ilmeisesti lopullinen eri aineistoista ja menetelmistä laskettu mielialaindikaattori. Ilman tietoa siitä, mistä indikaattori koostuu, tämä ei kerro mistään mitään.

– Tutkimusraportti on kauttaaltaan kirjoitettu kehnosti eikä esimerkiksi käsitteiden määrittelyä juuri harrasteta. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan esimerkiksi ”populistisella politikoinnilla” (s. 7)? Suurta osaa väitteistä ei perustella lainkaan, esim. ”muutosvauhti kasvaa” (s. 10 – mikä muutos?) Tutkimusraportin rakenne on niin vaikeaselkoinen, että siitä on vaikeaa ymmärtää, mistä aineistosta on johdettu mikäkin tulos.

– Tuloksia ei verrata muihin yhteiskuntatieteellisiin samasta aiheesta tehtyihin tuloksiin. Esimerkiksi suomalaisten luottamuksesta päättäjiin tehdään jatkuvasti tutkimusta, mutta tässä siihen ei viitata.

– Tutkimusraportissa todetaan, että siinä esitetyt tulevaisuudenskenaariot ”laadittiin ennen tutkimusaineiston kokoamista” (s. 32). Ne eivät siis perustu mitenkään tehtyyn tutkimukseen, ja ovatkin varsin ympäripyöreitä: esimerkiksi kaupungistumisen pelätään johtavan siihen, että ”psykologiset virukset” leviävät ja yksittäinen väkivallanteko saattaa tämän jälkeen johtaa siihen, että ”tärkeitä rakennuksia sytytetään tuleen ja kokonaiset alueet palavat” (s. 65).

– Kirjoittajat tekevät runsaasti erikoisia virhepäätelmiä. Esimerkki: ”Tutkimustulosten mukaan mieliala kääntyi voimakkaasti negatiiviseksi talvella 2011-2012. Mutta sitä, että mielialan romahdus näkyi laajennettuina juuri perheiden itsemurhina ja spesifisti Hyvinkään tapahtumana, ei menetelmä voi ennustaa.” (s. 49.) Kirjoittajat siis väittävät, että nämä yksittäiset väkivallanteot olivat seurausta ”mielialan romahduksesta”, eivätkä esim. harkitse vaihtoehtoa, että heidän havaitsemansa ”mielialan romahdus” (esim. negatiivissävyiset kirjoitukset mediassa) voisi olla seurausta näistä väkivallanteoista. Puhumattakaan tietenkään siitä, että yksittäisten väkivallantekojen ja ”yhteiskunnan mielialan” välisen yhteyden osoittaminen on vaikeaa tai mahdotonta.Screenshot 2016-02-12 16.00.19

– Tutkimuksen johtopäätöksenä väitetään, että ”on kiistatonta, että suomalaisen yhteiskunnan mieliala laskee” (s. 24). Ainakaan minun yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani en pysty ymmärtämään, miten tällaisen päätelmän voi tästä aineistosta tehdä. Ylipäänsä tutkimuksessa esitetään kestämättömiä väitteitä ja maalaillaan perusteetta kuvaa, että kuljemme kohti tuhoa.

Toisin kuin aiheesta blogannut Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäpäällikkö Lari Lohikoski, ymmärrän hyvin, miksei tätä tutkimusta julkaistu.

Lisäys 17:20: Raporttia ei viimeistelty ja julkaistu, sillä ministeriössä epäiltiin menetelmiä. Nyt kuitenkin ministeriössä katsotaan vihapuheen nousun todistaneen menetelmät päteviksi, kertoo Suomen Kuvalehti.

7 thoughts on “Suomalaisten ”tunnelmat” eivät romahtaneet 2012, ja mitä se edes tarkoittaisi?”

  1. Leenan esitys https://www.youtube.com/watch?v=q-ES-1e6VJM. Yritysten elinkaaresta, esimerkkinä Nokia. Perusteluina markkina-arvo ja sen nopea nousu ja lasku IT-kuplan aikaan. Johtopäätös Nokian peli oli selvä vuonna 2002. Nousu ja tuho tapahtui 2000 – 2002. En pystynyt kuuntelemaan enempää. Alkaa siinä 4:30 kohdalla ja sammutin 6:00 kohdalla.

  2. Tuo muutoshan tuossa tapahtui yhtenä isona hyppynä pilotin ja varsinaisen tutkimuksen välillä, myöhemmillä kierroksilla erot ovat lähinnä satunnaisvaihtelun luokkaa. Tuossa lähdetään siitä, että pilotti olisi täysin vertailukelpoinen myöhempiin, mutta niissä on kuitenkin selviä sisällöllisiä eroja. Tietysti hyvä stoori häviää, jos pilotti otetaan pois outlierina…

  3. Lisäksi pilotissa käytettiin ilmeisesti täysin eri kuvia kuin myöhemmillä otoskerroilla, eli vuosi 2011 ei ole mitenkään vertailukelpoinen vuoteen 2012, vaikka ne esitetään samassa kuvaajassa. ”Kuvataulussa käytettiin kahta erilaista aineistoa. Pilottikyselyssä käytettiin erilaisia, amerikkalaisesta kuvapankista otettuja kuvia. Vastaajat vieroksuivat kuvia ja kokivat ne huonosti Suomea koskevaan tiedonhankintaan sopiviksi. Lisäksi pilotin kuvissa oli joitakin luontokuvia, jotka keräsivät runsaasti luontokommentteja. [6] Vuosien 2012-2013 kyselyissä käytettiin suomalaista Fountain Park Oy:ssä kehitettyä kuva-aineistoa.” (s. 38)

  4. Ihan välittämättä siitä, miten tutkimus on tehty tai mitä johtopäätöksiä siitä on tehty ja ovatko ne relevantteja ja missä määrin, minua alkoi kiinnostaa, mitä tapahtui elokuun 2011- heinäkuun 2012 aikana. Kepeän pika-analyysin tein listaamalla noiden vuosien ja kuukausien tapahtumat Wikipediasta, josko sieltä löytyisi mitään viitettä. Paljon kaikenlaista tapahtui, mutta vahingossa huomasin, mitä tapahatui juuri ennen elokuuta 2011, eli perjantaina 22. heinäkuuta 2011 tapahtui Anders Behring Breivik.
    Siihenkään en ota kantaa, onko tutkimusta tehty mahdollisesti tarkoitushakuisesti tämä laajasti uutisoitu tapahtuma silmällä pitäen. Mutta kiistatta täytyy myöntää, että tutkimuksen maalaamat uhkakuvat näyttävät toteutuneen. Eivätkä ne oikein voi olla itseänsä toteuttuvia uhkia, koska niitä ei ole aiemmin lausuttu julki. Mielenkiintoista kaiken kaikkiaan.

  5. Eikö jo yläasteen matikassa opita, että oikealla vastauksella ei ole merkitystä, jos itse lasku on väärin? Perusteluja ei voi sivuuttaa, vaikka tulos miten sopisi omaan maailmankuvaan.

  6. Tuukka,

    kiitos tiedosta John Castin (joka oli hetken kolleegani IIASAssa) taustasta. Enpä tiennytkään. John ei ole ohjaajani, väitöskirjani on tehty Aaltoon.

    Muutama kommentti:
    Menetelmä on normaali kyselytutkimus. Liittessä oli annettu tarkasteltavaksi koko viimeisen kyselyn kvalitatiivinen aineisto. Valitettavasti pilottitutkimuksen raportti ei ollut päätynyt koskaan scriptiin, se oli jaettu erillisenä jo aiemmin tutkimuksen tilaajalle. Joten pilottiraportin sisältämä mentelmätieto ei ole päätynyt sinun silmiesi eteen.
    Johtopäätökset eivät perustuneet pörssi-indekseihin, kuten olisit huomannut, jos olisit lukenut raportin tarkemmin. Tulokset perustuvat kyselyaineistoon. Kuvataulumenetelmän kuvilla ei ole merkitystä, vaan niiden perusteluilla (narratiivit), ja prosenttiluvut tulevat suoraan ennakkoon ohjelmoidusta tekstinlouhijasta. Siitäkin oli enemmän tietoa pilottiraportissa.
    Skenaariomenetelmät (politiikan tutkijan kannattaisi ehkä ottaa yksi tulevaisuudentutkimuksen kurssikin) perustuvat yleisesti trendeihin, eivät kyselytutkimusten tuloksiin.
    Lue pls. liitteenä ollut kavalitatiivinen aineisto ja kerro sinä omat johtopäätöksesi. Sinulla ei tietysti ole käytettävissä analyysityökalua, mutta jo pelkkä lukuharjoitus olisi varmaankin vahvistanut minun johtopäätökseni.
    Tämä on vaikea kohte: sosiaalinen mieliala on endogeeninen, se ei riipu ulkoisista tapahtumista (kuten lehtien kirjoittelusta). Tästä on paljon aineistoa, mutta tila taitaa loppua kesken ;-). Pitää tavata!

    Ilmoittelen, kun tulen seuraavan kerran synkkään ;-) Suomeen.

    Leena

  7. Moi Leena,

    Kiitos kommentista. Korjaan virheen ohjaajastasi, pahoitteluni siitä. Muutenkin tietenkin arvioin tuota raporttia omasta näkökulmastani politiikan tutkijana ja sosiologina, ja sen tiedon varassa, mitä minulla oli (eli vain tuo raportti ja netistä löytyvät tiedot). Ehkä tästä kiinnostuneiden lukijoiden kannattaa myös ottaa huomioon, että kyseessä oli ministeriölle tehty raportti eikä tieteellinen julkaisu.

    Hyvää jatkoa, onnea ja menestystä!

    Tuukka

Comments are closed.