Kirjakaupan kuolema?

Kirjamaailma ja ylipäänsä painettu media on jonkinlaisessa murroksessa. Kirjahistoriassa internetin kasvun aiheuttamaa sähköisen julkaisemisen voimakasta lisääntymistä on verrattu aiempiin suuriin kirjan historian murroksiin, joista tunnetuin ja mullistavin tähän asti lienee irtokirjakkeilla painamisen aloittaminen 1400-luvulla. Tämän kevään useilla kirjahistorian kursseilla sähköinen julkaiseminen on ollut puheenaiheena. Suhtautuminen on ollut varovaisen myönteistä, mutta samalla perinteistä painotekniikkaa ja kirjaa esineellisenä, fyysisenä objektina arvostavaa. Yhä moni ottaa mukaansa uimarannalle tai sänkyyn ipadia tai läppäriä mieluummin  painetun kirjan ja monelle kirjan hypisteleminen ja vanhan kirjan tuoksu on tärkeä osa lukukokemusta.

 

Sähköinen julkaiseminen ei nosta esiin keskustelua ainoastaan fyysisen kirjan kohtalosta, vaan myös kysymyksen kirjakaupan muutoksesta. Kirja mediana tuskin katoaa mihinkään ja internetin vaikutuksesta huolimatta ei lukutaidon rappio tunnu todennäköiseltä ainakaan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan kirjakauppa on kovaa vauhtia muuttamassa muotoaan. Kiertely antikvariaateissa ja kirjakaupoissa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa puhuu karua kieltä kirjakaupan tilasta. Muutama vuosi sitten suuri Borders-ketju ajautui konkurssiin. Tänä keväänä oli hollantilaisen, runsaasti myös ulkomaista tieteellistä kirjallisuutta levittäneen De Slegte -kirjakauppaketjun vuoro. Maaliskuun alussa sen liikkeitä ajettiin alas vauhdilla – kirjojen hinnat laskivat laskemistaan viimeisten päivien aikana. Viimeisenä aukiolopäivänä jäljelle jääneitä opuksia sai kantaa kaupasta ulos neljän euron kassihintaan.

 

Kuva0404

 

Suuret kirjakauppa-alan konkurssit viestivät siitä,  että kirjat eivät enää käy kaupaksi entiseen malliin. Lukuisat antikvariaatit eri puolilla ovat joko lopettaneet toimintansa tai siirtyneet yksinomaan nettikauppaan. Vanhat yrittäjät jäävät eläkkeelle ja uudet eivät muuttuneesa tilanteessa uskalla riskeerata ryhtymällä antikvariaatin pitäjiksi. Monet aiemmin hyvää tieteellistä kirjallisuutta myyneet kaupat ovat muuttuneet populaarien teosten myyntipisteiksi. Koska kirjoja, myös tieteellistä kirjallisuutta, edelleen julkaistaan runsaasti, johtopäätös on se, että sen myynti ja välitys on siirtymässä ja jo pitkälti siirtynyt sekin nettiin. Mitä tällainen merkitsee kuluttajalle? Kirjoja kaupasta ostavalle turistille tai vierailevalle tutkijalle se merkitsee sitä, että ajatuksen piipahtamisesta kirjakaupassa saa unohtaa, ellei halua hankkia jotain muistelmateosta tai alueen kaupunkeja esittelevää lahjakirjaa. Suuret kustantajat, jotka edelleenkin julkaisevat kirjoja myös painettuina, pitävät korkeatasoisilla sarjoillaan puolestaan niin korkeita hintoja, että niitä pystyvät hankkimaan vain kirjastot, eivät yksityiset tutkijat tai asianharrastajat. Kun kuitenkin samalla kirjastojen hankintamäärärahat jatkuvasti laskevat, uuteen tutkimukseen perehtymisen mahdollisuudet kaventuvat oleellisesti. Erityisen ongelmallista tämä on periferisemmillä alueilla, kuten Suomessa, joka ei markkina-alueena ole houkutteleva suurille kustantajille ja jonne kirjan hankkiminen on kaikesta nykytekniikasta huolimatta vaivalloisempaa ja kalliimpaa kuin esimerkiksi Euroopan keskusalueille.

 

Olen kuullut useiden, toisistaan täysin riippumattomien, tutkijoiden arvostavan erityisesti sitä, että kirjoja ja lehtiä  pääsee selailemaan. Kirjaston tai kirjakaupan hyllyjä katsellessaan voi tehdä löytöjä ja mieleen voi pulpahtaa uusia ajatuksia jopa silloin, kun silmiin osuvat kirjat eivät olisikaan ensimmäisenä omalla hankinta- tai lainauslistalla. Kaiken kiireen ja tietotulvan keskellä ihminen kaipaa rauhallisia hetkiä ajatteluun ja asioiden pohdintaan. Moni on kokenut saavansa sen kirjaston tai kirjakaupan hyllyjä kierrellessään ja tutkiessaan. Usein tämä pohdiskelu yhdistettynä kirjojen katseluun on johtanut myös uusiin tutkimuksellisiin oivalluksiin. On ikävää, jos nykyihmiseltä viedään tämäkin luovuutta edistävä rentoutumisen muoto!