Reading and Writing from Below: Exploring the Margins of Modernity -konferenssi on saatu onnellisesti päätökseen. Samannimisen tutkimusprojektin organisoima kansainvälinen konferenssi keräsi viime viikolla Helsinkiin yli 60 puhujaa eri puolilta maailmaa ja näiden lisäksi vielä koko joukon muita asiasta kiinnostuneita tutkijoita. Konferenssi oli todella monitieteinen, sillä puhujat edustivat laajalti humanististen tieteiden kirjoja eri alojen historioitsijoista ja folkloristeista eri alojen kielitieteilijöihin. Yhteinen teema, asioiden tarkastelu alhaalta, marginaaliryhmien ja tavallisen kansan lähtökohdista käsin, yhdisti kuitenkin tutkijoita ja uusia kontakteja ja inspiraation kohteita löytyi runsaasti.

Myös konferenssin pleanaariesitelmöitsijät edustivat eri aloja. Margaret J. M. Ezell toimii englannin professorina Texasin A&M yliopistossa ja on tullut tunnetuksi erityisesti Pohjoismaissa from below -näkökulmansa ansiosta. Hän on tutkinut muun muassa uuden ajan alun naisten kirjahistoriaa Britanniassa ja hänen sosiaaliseen tekijyyteen uuden ajan alussa liittyvä tutkimuksensa on myös meillä Suomessa kirjahistorian opintojen tenttikirjana. Hollantilainen, Tilburgin yliopistossa professorina työskentelevä Jan Blommaert on puolestaan filologi sanan varsinaisessa merkityksessä.  Pretorian yliopistosta pitkän matkan Suomeen lentänyt Archie Dick toimii tällä hetkellä professorina informaatiotieteiden osastolla ja on erikoistunut erityisesti Etelä-Afrikan kirjahistoriaan, muun muassa orjien kirjakulttuuriin, jota hänen plenaariesitelmänsäkin käsitteli.

Konferenssin aikana kuulijat saivat kurkistaa mitä moninaisempiin lähdeaineistoihin ja tutkimuksiin. Niistä esityksistä, joita itse pääsin kuulemaan, mielenkiintoisimpia lähdeaineistoja olivat etelässaksalaisen Kaufbeurenin mielisairaalan potilaiden omaisilleen lähettämät 10 000 kirjettä, joita sairaala ei ollut lähettänyt eteenpäin vastaanottajille, vaan tallentanut arkistoonsa. Eettisesti nykyajan näkökulmasta arveluttava menettely on tuottanut kiintoisan aineiston tutkimukselle, jota tutkija tosin tarkasteli ainoastaan kielentutkimuksen näkökulmasta. Meidän historioitsijoiden sormet syyhysivät päästä tutkimaan vastaavia aineistoja myös historiallinen konteksti huomioon ottaen. Sosiaalihistorialliselta kannalta erittäin kiinnostava oli myös löytölasten äitien kirjoittamien kirjeiden aineisto samoin kuin hollantilainen, suomalaisia arkkiveisuja vastaavat yhden sentin julkaisut, jotka oli laadittu sarjakuvamuotoon. Hollannin asemaa tärkeänä kirjakaupunkina uuden ajan alussa osoittaa se, että tällaisia runsaasti kuvitettuja, usein lapsille suunnattuja sarjakuvamaisia halpapainatteita julkaistiin siellä runsaasti jo 1600-luvulla,

Kuten odottaa saattaa, suomalaisten osanottajien ja esitelmöitsijöiden määrä oli myös suuri ja tätä kautta konferenssin kautta pääsi tutustumaan moneen sellaiseen kirjahistoriaa tutkivaan kollegaan, josta tähän asti oli tiennyt vain nimen ja kenties joukon tutkimuksia. Kokonaisuutenaan konferenssi tarjosi paljon inspiroivaa ajateltavaa jatkoa ajatellen ja runsaasti uusia yhteyksiä yhä laajenevassa ja monipuolistuvassa kirjahistorian kentässä. Kuten Margaret J. M. Ezell eräässä käymässämme kahvipöytäkeskustelussa sanoi, maailmanlaajuisesti näyttää siltä, että kun moni muu tieteenala on tavalla tai toisella kuihtumassa, kirjahistoria vain nostaa merkitystään. Tästä meidän on hyvä pitää kiinni myös Suomessa ylläpitämällä näin luotuja kontakteja ja rakentaa uusia erilaisten yhteistyökuvioiden avulla.

Konferenssin ohjelma ja abstraktit ovat edelleen luettavissa osoitteessa:

Reading and Writing from Below -ohjelma