Palmenian kirjoittajakoulutus

1. Kimmo Svinhufvud, suomen kielen assistentin työn ohessa olet toiminut kirjoittamisen opettajana ja kirjoittanut kaksi opaskirjaa, Kokonaisvaltainen kirjoittaminen (2007) ja Gradutakuu (2009). Olet myös käsikirjoittanut Palmenian kirjoittajakoulutuksen Kirjoitusprosessi luistavaksi! -verkkokurssin. Mistä syntyi kiinnostuksesi kirjoittamisen tutkimiseen ja opettamiseen?

Kiinnostus kirjoittamiseen alkoi jo koulussa. Sain kirjoittamisesta paljon tyydytystä, ja se tuntui luontevalta tavalta ilmaista itseäni. Samalla kirjoittaminen on kuitenkin ollut minulle aina vaikeaa tai ainakin haastavaa. Vaikeus on oikeastaan jopa iso osa kirjoittamisen viehätystä.

Jotenkin ensimmäisenä tuli siis halu ratkaista omat kirjoittamiseen liittyvät ongelmat, ja opettaminen ja oppaiden tekeminen oli ikään kuin seurausta tästä. Ajattelin, että ehkä joku muukin voi hyötyä pohdiskeluistani.

Kirjoittamisen tutkimisessa on oikeastaan kyse samasta asiasta: Haluan tarkastella ihan tavallisten ihmisten kirjoittamista (minun näkökulmastani esimerkiksi graduntekijät ovat tavallisia ihmisiä). Ehkä tuon tarkastelun avulla pystyn paremmin ymmärtämään kirjoittamista ja ehkä myös auttaa muita kirjoittajia.

2. Olet itse opiskellut kirjoittamista Jyväskylän yliopistossa. Onko kirjoittamisen omakohtaisesta opiskelusta hyötyä kirjoittamisen opettajalle? Jos on, niin mitä?

Ilman muuta on. Minusta kirjoittamisen opiskeleminen on yksinkertaisesti kivaa! Minulla on ollut useita hyviä kirjoittamisen opettajia, ja olen tehnyt opintojen osana itselleni hyvin merkityksellisiä kirjoitustöitä. Haluaisin tarjota muillekin samanlaisia kokemuksia. Ja kyllähän muilta opettajilta saa hyviä ideoita ja oppii erilaisia tapoja opettaa.

Arvostan paljon opettajien pedagogista osaamista. Pelkkä kirjoitustaito ei riitä, vaan on osattava myös opettaa. Tätä taitoa voi kyllä kehittää myös opiskelemalla. Minulle on ollut myös tärkeää lukea kirjoittamisen oppaiden lisäksi erilaisia kirjoittamiseen liittyviä tutkimuksia ja teorioita. Nekin auttavat haastamaan omia käsityksiä ja jäsentämään kirjoittamista ja sen opetusta.

3.  Jos gradun kirjoittajalle voi antaa takuun työn onnistumisesta, mikä on romaanin tai novellikokoelman kirjoittajan tilanne? Onnistuuko takuulla?

Julkaisukynnyksen ylittämiseen ei varmastikaan pysty antamaan takuuta, mutta käsikirjoituksen valmistumiseen ehkä voi. Kyllähän ohjaaja pystyy järjestämään sellaiset puitteet, että on melkein mahdotonta olla kirjoittamatta.

Toisaalta ihmisen haluttomuus tehdä jotain asiaa voi olla tiedostamatonta ja hyvin syvällä meidän persoonassamme. Tällä hetkellä ajattelen, että ihmisen toiminta on hyvin funktionaalista. Jos emme jotain asiaa tee, siihen on hyvä syy, vaikkemme tuota syytä ymmärtäisikään. Tekemättömyys palvelee usein jotain perustavanlaatuista tarvetta meissä. Sitä ei voi lähteä muuttamaan, ellei tuota taustalla olevaa tarvetta tyydytetä jollain muulla tavoin.

Kirjan kirjoittaminen muuttaa meidän identiteettiämme, emmekä ehkä olekaan valmis tähän muutoksen. Kirjan valmistuminen voi johtaa myös havaintoon, että loistavasta aiheestamme tulikin melko keskinkertainen kirja. Sekin voi olla pelottava havainto ja syy olla edes aloittamatta.

Uskon, että tällaisten kysymysten ratkaiseminen on mahdollista, mutta yksittäisen kirjoittamisen ohjaajan tai oppaan mahdollisuudet siihen ovat aika rajalliset. Kirjoittajaksi tuleminen voi olla pitkä prosessi.

>> Ajankohtaiset kurssit, esitteet, ilmoittautuminen (kirjoittaminen)