Kirjallisuusosion kahden tekijän mietteitä kirjallisuuden kasaamisesta
Ensin aloitettiin tutustumisella Zoteroon.
Tekijä 1:
En ole aiemmin käyttänyt mitään viitteidenhallintaohjelmaa, joten sain opetella kaiken alusta lähtien. Samalla tietysti etsin sopivaa lähdeaineistoa, artikkeleja erityisesti Ebscosta ja myös aiheeseen liittyvien tutkimusten lähdeaineistoja tarkastelemalla.
Erityyppisten viitteiden pyöritteleminen vei oman aikansa, ja olisi ehkä ollut hyödyllistä ihan alusta asti kokeilla lähdeluettelon tekemistä, jotta erilaiset merkintätavat olisivat tulleet paremmin tutuksi. Nyt jouduin muokkaamaan kirjastoa useaan eri kertaan ja muuttamaan viitteiden tyyppejä, jotta saisin lähteisiin näkyville kaiken haluamani. En kuitenkaan onnistunut tässä läheskään tyydyttävästi, sillä edelleen lähdeluettelosta puuttuu esimerkiksi julkaisijoiden ja julkaisupaikkojen nimiä, vaikka ne olisikin merkitty Zoteroon ihan asianmukaisesti. Myös kirjoittajien nimet tulivat luetteloon itselleni aivan omituisessa muodossa: Sukunimi, Etunimi; Etunimi Sukunimi jne. Tätä mysteeriä tulee selvitellä vielä jatkossa. Lähdeluettelon osalta haluaisin myös selvittää, miten luettelon tyylejä on mahdollista muokata vastaamaan paremmin oman oppiaineeni merkintäkäytäntöjä.
Ryhmällämme oli käytössä myös Zoteron ryhmäkirjasto, jonka luomisessa oli tosin ensin pieniä ongelmia. Vielä en ole muun muassa selvittänyt itselleni, miten voin tallentaa tiedostoja suoraan ryhmän kansioon. Välillä näin tapahtui automaattisesti, välillä jouduin siirtelemään tiedostoja käsin.
Koin Zoteron käytön melko aikaavieväksi ja hankalaksi juuri sen takia, että merkintätapoja joutui muokkaamaan useita kertoja, eikä lopputuloksesta siltikään ollut mitään takeita. Käsin tekemällä olisin saanut viitteet ja lähdeluettelon tehtyä murto-osassa ajasta, jonka nyt käytin ylimääräiseen pyörittelemiseen. Mutta ehkä Zoteron käyttö vielä ehtii automatisoitua ennen gradun kirjoittamista!
Tekijä 2:
Zoteron haltuun otto vei myös minulta aikaa ja tuotti hankaluuksia, mutta nyt kun olen vihdoin tajunnut mistä on kyse, olen todella innoissani ohjelmasta. Koen, että se nopeuttaa ja helpottaa viitteiden hallintaa. Varinkin kun lähteet ovat ulkomaalaisista journaaleista, tulevat kaikki tiedot suoraan Zoteroon. Valitettavasti suomalaisien lähteiden kohdalla pitää kirjoitella aika paljon käsin. Olen juuri tekemässä kandintyötä ja olen siirtänyt lähteeni Zoteroon ja aikomuksenani on tehdä siinä viitteet Zoterolla, vaikka aloitin niitä ensin käsin tekemään. Myös minulla vei oman aikansa, että oman kansion synkronoiminen ryhmäkirjastoon onnistui. Kyse olikin lopulta todella pienestä jutusta, siitä että en ollut painanut synkronointinappia, niin että oma kirjasto tulee näkyville online-versioon. Onneksi oli työpajan ohjaaja, joka osasi auttaa.
Sitten pähkäiltiin Atlas.ti:tä.
Tekijä 1:
Atlasiin en tällä kertaa ehtinyt perehtyä muuten kuin katsomalla opetusvideoita, tekemällä muistiinpanoja ja lataamalla ohjelman omalle koneelleni. En tosin ole aivan varma, ymmärränkö enää, mitä olen edes tällä ensimmäisellä muistiinpanollani tarkoittanut:
- kaikki tiedostot/aineistot pdf:ksi/word -> tallenna levylle
- Atlas: primary docs -> documents -> new -> documents -> valitse kaikki
- raakatekstit: docs -> new text document
- primary docs -> hallintakenttä -> voi copypasteta tiivistelmän
- documents -> OCR -> “kuvatiedostot normi-pdf:ksi”
Tekijä 2:
En myöskään ehtinyt perehtymään Atlakseen kovin hyvin. Olen katsellut opetusvideoita, ladannut ohjelman koneelleni, siirtänyt sinne muutaman lähteen ja koittanut tehdä myös koodauksia ja muita ominaisuuksia, mutta en olen ymmärtänyt ideaa ollenkaan. Ehkä tulevissa työpajoissa ehdin vielä harjoitella ohjelman käyttöä työpajan vetäjän avustuksella, kiinnostusta kyllä olisi!