Aloitimme lataamalla ensimmäisessä yhteisessä työpajatapaamisessa aineistomme SPSS-ohjelmaan sekä sopimalla ketkä ryhmästämme keskittyvät tilastoanalyysien tekemiseen. Moodlessa olevien SPSS-videoiden ohjeiden avulla sekä rohkeasti kokeilemalla lähdimme sitten tutustumaan aineistoon.

SPSS:n valikot ovat sinänsä helppokäyttöisiä ja selkeitä, kunhan tietää mitä ja mistä tietoa hakee. Alkuun pääsimme eteenpäin yrityksen ja erehdyksen kautta omin voimin ja saimme jopa joitain graafeja ja taulukoita aikaiseksi. Totesimme kuitenkin pian, että ohjelman oppiminen käy helpommin, mikäli saa opastusta siihen ihan konkreettisesti ja asiantuntevaa apua heti, kun ei itse löydä ratkaisua. Seuraavalla työpajatapaamisella etenimmekin jo SPSS:n käytössä nopeammin, kiitos auttavaisen työpajaohjaajan.

Aineistomme osottautui melko hankalaksi analysoida SPSS:n ns. peruskäyttötasolla, koska kyselylomake oli laadittu ja koodattu siten, että se sisälsi vain muutaman osion, joka koostui useista kysymyksistä ja joidenkin osioiden kysymysten vastausvaihtoehdot eivät sisältäneet asteikkoja tai suuruusluokituksia lainkaan. Tämän vuoksi emme voineet sisällyttää tutkimuskysymykseemme vapaaehtoistyön esteitä, mikä oli alkuperäinen tarkoituksemme.

Tästä oppina se, että aineisto kannattaa valita huolella ja jos on itse tekemässä kvantitatiiviista tutkimusta alusta lähtien, tulee kysymyslomakkeen laatimiseen paneutua kunnolla.