Loppurutistuksia ja fiiliksiä viikolla 6

Kun kuusi viikkoa sitten kurssi alkoi, tuntuivat kurssin aikataulu ja ohjeet aluksi sekavilta. Tosin sekavilta ne tuntuivat vielä ajoittain kurssin edetessä, mutta olemme hoitaneet kaikki tarvittavat asiat ja vaiheet parhaamme mukaan.

Tähän toiseksi viimeisen viikon ohjelmaan on kuulunut tapaaminen ja työn viimeistelyä. Tapaamisessa kävimme läpi saamamme kommentit ja päätimme loppurutistuksen työnjaon.

Muiden ja omien kommenttiemme pohjalta olemme korjanneet työtämme parempaan suuntaan. Osa saamistamme kommenteista koski kohtia, joihin olimme itsekin miettineet korjaamista esimerkiksi lähdeviitteisiin, parin lähteen relevanttiuteen ja työn rakenteeseen. Suurin osa kommenteista oli todella hyödyllisiä ja auttoi hahmottamaan mahdollisia työn puutteita.

Kurssien kuluessa kaikkia esiteltyjä ohjelmia emme käyttäneet, koska löysimme vaihtoehtoisen tai tutumman tavan työskentelyyn. Ohjelmista kunkin ryhmäläisen omalle vastuulle jäi Onenoten ja hakukoneiden käyttö, joita kukin sai käyttää parhaalla katsomallaan tavalla. Itse olen käyttänyt Onenotea silloin tällöin muistiinpanoissa sekä koulujutuissa että päivittäisessä elämässä. Myöskään Realtimeboardia tai Yammeria emme käyttäneet, sillä välineinä yhteydenpidossa ja brainstormauksessa meillä toimi ihan hyvin mm. goodle.docs, moodlen pienryhmäkeskustelualue, facebook ja skype.

Tällä hetkellä näppäimistöt käyvät kuumina ja viimeistelemme työtä, jotta saamme sen valmiiksi huomiseksi.

Vaikka välillä saattoi olla pientä paniikkia, kiirettä ja epäselvyyksiä, nyt kaikin puolin on fiilis hyvä ja tyytyväinen. Kurssityöstä ovat jäljellä vain palautus ja viimeiset vertaisarvioinnit, minkä jälkeen kaksi noppaa on ansaittu!

Viikko 4: Ensimmäisen versio

Viikolla 4 olemme ottaneet tutkimuksellemme selkeän suunnan ja lähteneet analysoimaan sen valossa aineistoamme ja keräämäämme kirjallisuutta. Olennaisimmaksi tutkimuskysymykseksi nousi iän ja puoluekannan merkitys yksilön poliittisessa aktiivisuudessa. Kirjallisuusvastaavat etsivät laadullisia selityksiä poliittisen aktiivisuuden taustamuuttujille, kun taas tilastovastaavat tarkastelivat aikasempien viikkojen analyyseja, ja täydensivät sitä. Tilastopuolella hoidettiin myös graafien tekeminen SPSS:llä.

Loppuviikosta kirjallisuusvastaavat yhdistivät kirjallisuus- ja tilastoanalyysin yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa aineistosta tehtyjä havaintoja pohditaan kirjallisuuden avulla. Lisäksi myös kirjallisuudesta löytyviä huomioita havainnollistetaan aineistoista nousevin esimerkein. Tulevallahan viikolla työstä saadaan kommentteja, joiden pohjalta ryhmä yhdessä muokkaa vielä työtä. Kirjallisuushenkilöt itse huomasivat, että lähteisiin viittaamista täytyy vielä parantaa. Ongelmaan tartutaan lopputyön viimeistelyssä.

Ryhmässä olemme pohtineet myös Zoteron käyttömahdollisuuksia. Kuten kurssisivustolla todetaan, historia-aineiden viittaustavat poikkeavat suuresti muista. Ryhmässämme on huomattavan suuri osuus yhteiskuntahistorioitsijoita, mutta olen ainakin itse kokeillut Zoteron käyttöä lähteiden tallentamisessa. Zotero on ainakin kätevä siinä, että vaivalla haettujen artikkeleiden tiedot eivät heti katoa. Toisaalta suurin osa lähteistä omassa, kuten varmasti myös muiden historian opiskelijoiden, ovat joko arkistoissa tai painetuissa kirjoissa.

Tällä viikolla ryhmäläiset saavat itsenäisesti arvioida muiden töitä. Tämä on hyvä, sillä varmasti pieni tauko tutkimuksesta antaa energiaa tarttua omaan tutkimukseen taas viikon pääsät. Lisäksi pääsee katsomaan muiden töitä, ja vähän vertaamaan omaa tuotosta muiden aikaansaannoksiin.

15-sivuista tutkimusta katsoessani päälimmäisenä fiiliksenä on kuitenkin iloinen onnistuminen.

 

Viime viikon kuulumisia

Tutkimus on edennyt kohtalaisen hyvin, vaikka kaikilla taitaakin olla vaikeuksia ajan löytämisessä. Sekä kirjallisuus että tilastovastaavat ovat tehneet hyvää jälkeä, josta tämän viikon vastaavat nyt jatkavat.

Tutkimuskysymys on muotoutumassa sitä mukaa, kun olemme löytäneet olennaisia kohtia kirjallisuudesta ja tilastoaineistosta. Tällä hetkellä näyttäisi kätevimmältä tutkia sitä, miten poliittinen kanta ja ikä vaikuttavat poliittiseen kiinnostukseen ja aktiivisuuteen. Harkitsemme myös sukupuolen vaikutuksen mukaanottamista analyysiin, mutta voi olla, että analyysi olisi selkeämpi vain kahta aiempaa tekijää pohdittaessa.

Atlas.ti:tä emme ole päätyneet käyttämään aineiston pienuuden vuoksi; suurten dokumenttimäärien järjestäminen sen avulla olisi kätevää, mutta näin pienen aineiston kohdalla sen käytöstä tuskin olisi suurtakaan apua. Ohjelmaan on kuitenkin tutustuttu ja sitä kokeiltu, ja osa ryhmän jäsenistä käyttää sitä muilla kursseilla oman tutkimuksen tekoon. Myös Zoteron käyttö on jätetty tutkimuksen loppuvaiheeseen, sillä tähän mennessä olemme käyttäneet aineiston ja tiedon jakamiseen Google Docsia. Zoteron kautta tietojen jakamiseen on kuitenkin aikomus perehtyä piakkoin.

Keskittymistä helpottava Pomodoro-tekniikan käyttö on jäänyt jokaisen ryhmäläisen oman harkinnan nojalle. Itse ainakin koen sen varsin hyödylliseksi ja olen kotona opiskellessa sitä käyttänyt, kun taas kirjastossa ajastimen käyttö ilman kuulokkeita ei ole kovin suotavaa.

Kaiken kaikkiaan tutkimus sujuu varsin mukavasti, ryhmässä on aktiivisia ja osaavia jäseniä jotka tekevät hyvää työtä.

Aineiston valinta ja tutkimusongelma – Mitä halutaan tietää?

Tutkimusongelman jäsentäminen ja pohtiminen on haastavaa, jotta kysymykset olisivat kaikille mielekkäitä eikä tutkimuksenteko olisi pakkopullaa. Jäsentemme taustat ovat taloustieteistä, sosiologiasta, talous – ja sosiaalihistoriasta sekä poliittisesta historiasta, mikä heijastui alkuperäiseen ideaan kahden aineiston vertailusta tietyllä aikavälillä.

Ehdotuksena oli pohtia esimerkiksi äänestyspäätökseen vaikuttaneen tiedon muuttumista vertailemalla eduskuntavaalitutkimuksia vuosilta 1991 ja 2003. Koska samoja kysymyksiä ei ollut riittävästi, olisi vertailu näiden kahden välillä ollut hankalaa. Näin ollen päätimme käyttää aineistona vain Eduskuntavaalitutkimusta vuodelta 2003, jonka löysimme Ailasta, yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta.

Pikku hiljaa tutkimusideakin alkoi muotoutua. Tarkoituksena olisi tarkastella eduskuntavaalikäytöstä ja äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä vuonna 2003. Tietysti aihe sellaisenaan tarvitsisi rajausta, joten tarkentaville tutkimuskysymyksiä tarvittiin.

Aineiston kysymyslomaketta tutkailemalla voi pohtia mahdollisia syy- ja seuraussuhteita, mikä helpottaa tutkimuskysymysten suuntaviivoja. Aineistosta olisi mielenkiintoista tutkia onko poliittisella aktiivisuudella ja asenteilla yhteyttä äänestysaktiivisuuteen tai omaan puoluevalintaan? Mitä puolueen valinnan taustalla on? Vaikuttaako se asenteisiin, luottamukseen valtioon ja hallintoon tai kiinnostukseen politiikasta? Entä minkälainen yhteys äänestyskäyttäytymiseen on esim. sukupuolella tai yhteiskuntaluokalla?

Ryhmässämme uskotaan, että todennäköisesti luokka ja äänestysaktiivisuus korreloivat. Joten voimme pohtia, miten se näkyy. Voisimme olettaa, että varakkaampi henkilö todennäköisemmin äänestää. Vai olisiko sittenkin keskiluokka aktiivisempi? Vai onko luokalla merkitys vai tiettyyn pisteeseen saakka?

Viimeisimpänä ideana olisi keskittyä juuri puoluevalintaan ja siihen, miten se näkyy yleisessä poliittisessa aktiivisuudessa. Löytyykö puolue, jonka kannattajat ovat erityisen aktiivisia? Esimerkiksi se halutaan tietää.

keep

Tutkimusblogin luominen

Tutkimusblogin luominen onnistui helposti selkeiden ohjeiden avulla. Tapa, millä muut käyttäjät kutsuttiin blogin muokkaajiksi, tosin herätti hieman ihmetystä. On outoa ja henkilökohtaisen tietoturvan kannalta kyseenalaista, että sitä varten muiden piti kertoa henkilökohtainen yliopiston käyttäjätunnus blogin perustajalle (eli minulle), jotta pystyin lisäämään ryhmäläiset muokkaajiksi. Ainakin oma järkeni sanoo, että käyttäjätunnus on henkilökohtainen eikä sitä pitäisi jakaa eteenpäin. Ei pelkällä käyttäjätunnuksella tietenkään mitään vahinkoa tee ilman salasanaa, mutta onhan siinä jo puolet. Samoin blogin muokkaajien käyttäjätunnukset saa selville kuka tahansa blogiin eksyvä melko yksinkertaisella tavalla.

 

Vaikka NSA, GCHQ, FRA ja PVTIEDL tietääkin halutessaan kaiken, mitä ihmiset netissä kirjoittavat ja millä tunnuksilla, niin on silti hieman outoa, että yliopisto on tehnyt käyttäjätunnuksen selvittämisen helpoksi maallikoillekin, jotka eksyvät yliopiston blogiin.