Tutustuimme kurssin loppumetreillä vielä Atlaksen käyttöön ja hyödynsimme sitä yhteen Zotero lähteistämme.  Aloitimme tuomalla “Kotityöt, sukupuoli ja tasa-arvo” lähteemme zoterosta export files-komennolla z-asemalle eli omalle verkkolevylle yliopiston koneelle.

Yllättäen Atlas-ohjelmaa ei löytynytkään yliopiston koneelta, joten hyödynsimme moodlen ohjeita ja latasimme sen Software portal-ohjelman avulla. Tämän jälkeen aloitimme projektin valitsemalla ylävalikosta “Project” ja sen alapuolelta avautuvan “new hermaneutic unit” ja tallensimme projektin tässä vaiheessa “project” valikon tallennus-toiminnolla.  Huomasimme, että vasta tallennuksen jälkeen olisi ollut parasta tuoda lähteen Zoterosta, koska tällöin ne voi tallentaa omaan kansioonsa, mutta tässäkin järjestyksessä projektin aloitus sujui vaivattomasti.

Hyödyllisin oppimamme toiminto Atlaksessa oli koodaus. Luokittelimme  “codes” valikon avulla koodit kotitöihin ja sukupuoleen ja etsimme näiden teemojen alle aiheeseen liittyviä pätkiä tekstistä. Koodaus oli käytännössä yksinkertaista ja sen oppi helposti, vaikka emme olleet tutustuneet kaikkiin ohjeisiin. Koodaus-ominaisuuden ansiosta Atlas on varmasti erittäin hyödyllinen esimerkiksi gradun tekemisen aineistovaiheessa ja keskustelimmekin siitä, mihin voisimme itse sitä käyttää.

Itse raporttiin oppimistamme asioista ei ollut enää varsinaista hyötyä, mutta tulevia opintoja varten Atlas oli mielestäni yksi tärkeimmistä kurssilla oppimistani asioista.

Johdantoluento meni minulta sivu suun, koska en ollut huomannut sitä ajoissa enkä siten ollut ehtinyt järjestää työpaikaltani vapaata. Se harmitti vähän, koska ennakoin, että kurssilla tullaan käsittelemään asioita uudenlaisessa järjestyksessä, jossa on hyvä olla koko ajan skarppina. Onneksi kuitenkin pian selvisi, että sain hyvin yhteyden ryhmääni ja siltä osin tuntui, että ehkäpä sittenkin tulen pysymään kärryillä opetuksessa. Onneksi muutama muukin oli alkuhämmennyksessä.. Kurssin opintomuoto on uudenlainen, koska se vaatii paljon oma-aloitteisuutta sekä jokaiselta opiskelijalta että itseohjautuvuutta opintoryhmältä. Toisaalta tällainen työskentelytapa tuntuu myös mukavalta, ryhmä sai itse päättää työnjaostaan ja osittain myös aikataulustaan.

En tiedä muista ryhmäläisistä, mutta minulle tuli heti paljon uusia tietokanavia, joihin rekisteröityä ja/tai joista etsiä infoa, kuten Aila-tietokanta, Google Scholar, Zotero, .. Näitä pähkäillessäni kolmosviikolla muu ryhmä oli jo täydessä työn touhussa SPSS:n kimpussa ja etsimässä kirjallisuusviitteitä tutkimusaiheeseemme, sekä avaamassa erilaisia kommunikaatiokanavia, kuten Yammer ja blogi. Yritän pysyä perässä! Pienetkin onnistumiset kuitenkin ilahduttivat, esimerkiksi se, että pääsi kommunikoimaan Yammerissa ja tunsi tajuavansa jotain Zoterosta työpajassa. Pomodoro-tekniikka vaikutti hauskalta, mutta epäilen pystyisinkö keskittymään munakellon tiksutuksessa. Sellainen minulta kyllä löytyy, joten ehkä gradunteon viime vaiheessa turvaudunkin vielä siihen.

Olen päässyt käymään kahdessa perjantain työpajassa, joista olen iloinen, koska vasta niissä jotenkin kurssi konkretisoitui, ja helpotti tietää, että apua voi pyytää ja saada. Vähän pelottaa yleisellä tasolla, että ovatko nämä tietoyhteiskunnan työkalut, niiden käyttö ja opetteleminen, niin aikaa vieviä, että itse tutkimusaiheeseen ei ehdi enää paneutua? Se myös ärsyttää, että monet opetusvideot ovat amerikanenglannilla selostettuja, ja se nyt vaan on kieli, joka ärsyttää niin paljon, että on vaikea keskittyä sisältöön. Valitettavasti.

Alustavan tutkimusraportin kirjoittaminen yhdessä onnistui mielestäni aika mukavasti, ja yleensäkin on ollut yllättävän helppoa työskennellä ryhmän kanssa, vaikka osaa en ole vielä edes tavannutkaan. Tästä kuuluu kiitos parille erittäin aktiiviselle ryhmäläiselle! J Odotan luottavaisena seuraavaa vaihetta, raportin hiomista, onneksi siihenkin löytyy kurssin moodle-sivuilta hyvät ohjeet.

Sirpa

Zotero on loistava apuväline kun haluaa tallentaa viitteitä ja kokotekstejä helposti verkkoon tai järjestellä viitteistä kansioihin ja tehdä muistiinpanoja viitteisiin. Zoteron avulla on myös helppo jakaa viitteitä muiden ryhmäläisten kanssa. Zoterolla voi tämän kaiken lisäksi muokata kirjoitelman tekstiviitteet ja lähdeluettelo automaattisesti eri viittaustyylien mukaisesti. Kaiken kaikkiaan Zotero on erinomainen apuväline pitkien raporttien viitteiden ja lähteiden hallitsemiseen.

Zoteron vuoksi moni ryhmämme jäsen joutui vaihtamaan käyttämäänsä selainta Firefoxiin, koska viitteidenhallintajärjestelmä toimii ainoastaan Firefox-selaimessa. Firefox-selaimen asennus ei ollut vaikeaa, ja itse Zoteron asennus omalle koneelle onnistui mutkattomasti.

Zoteron käyttöönotto ensimmäistä kertaa ei ollut ihan mutkatonta, mutta kun ohjelmaa oppii käyttämään, nopeuttaa se työskentelyä paljon. Ryhmämme sai luotua Zoteroon helpohkosti ryhmän ja tehtyä sille tarvittavat asetukset. Tärkeää oli tietenkin antaa kaikille ryhmän jäsenille admin-rooli, jotta jokaisella jäsenellä olisi oikeus lisätä Zoteroon viitteitä ja lähteitä. Suurimmat ongelmat oman ryhmämme kohdalla Zoteron osalta oli kirjaston luominen. Mutta pienen viilaamisien jälkeen tämäkin onnistui.

Yksi ongelma Zoteron osalta on jäänyt kuitenkin ryhmällämme hiukan epäselväksi. Onko pdf-tiedostojen osalta tallentaminen Zoteroon yksikertaisempaa? Miksi pdf-tiedoton tallentaminen ei onnistu samalla tavalla kuin artikelin tallentaminen joka ei ole pdf-muodossa?

Kaiken kaikkiaan Zoterosta jäi hyvä kuva, ja uskon meistä monen käyttävän sitä esimerkiksi kandia tai gradua kirjoittaessa.

Alla hieman ajatuksiani SPSS:n käytöstä ja oikeastaan koko tilasto-osion suorittamisesta:

Fsd:n aineistojen selailu oli mielenkiintoista, siellä oli vaikka mitä! Sopivan aineiston ja sitä kautta tutkimuskysymyksen löytyminen oli yllättävän nopea prosessi – palaset loksahtivat vahingossa nopeasti kohdalleen. Aineiston lataaminen itselle analyysiä varten oli sekin varsin jouhevaa, mutta sitten alkoikin varsinainen koetinkivi, kun piti ottaa lusikka kauniiseen käteen ja avata SPSS…

Aloitimme SPSS:n käytön katsomalla hiukan aikaa opetusvideota, mutta totesimme nopeasti fsd:n KvantiMot-sivuston kaikkein hyödyllisimmäksi opetellessamme SPSS:n käyttöä. Sivustolla oli kädestä pitäen selitetty askeleet tietyille toiminnoille ja ne todella olivat avuksi. Pääsimme ensimmäisellä tilastopuurtamiskerralla jo pitkälle, onnistumisia tuli ainakin muuttujan arvojen uudelleenkoodauksessa ja summamuuttujan luomisessa (joka oli sinänsä helppoa, mutta joka edellytti ensin puuttuvien arvojen määritystä). Varsinainen tilastotieteen osaaminen oli vielä tässä vaiheessa kuitenkin kaikilla selvästi talviteloilla ja lähestyimme aineistoa tilastollisesti väärillä analyyseillä. Ilmankos tulokset olivat jokseenkin surkeita…

Työpajassa homma sitten kirkastui ja sain assarin avustuksella aikaan jo melko järkevän ja ymmärrettävän taulukon. Opin myös uudelleenluokittelemaan muuttujia. Kurkkasin uudelleen tilastotieteen prujuun ja koin suoranaisen valaistumisen  tilastollisen analyysin ja tutkimustuloksemme suhteen (joo, SPSS antaa lukuja, mutta niillä ei tee mitään, jos niitä ei osaa tulkita…).  Mutta, mikä parasta, näytti siltä, että hypoteesimme piti paikkansa ja se voitiin jättää voimaan! 🙂

Siivosin taulukon vielä Excelissä nätiksi ja piirsin myös muutaman kaavion siellä. Jos on ylimääräistä aikaa, ehkä opettelen piirtämään noita samoja kaavioita myös SPSS:llä.

Mitä tästä osiosta opin?

• SPSS:n käyttöä, huomasin, että aloin päästä jo hieman sen logiikkaan sisään
• Hyödyntämään fsd:n opetusmateriaaleja
• Fsd:n aineistopankin käyttöä
• Ymmärtämään paremmin ristiintaulukointia ja khii-toiseen-testin sisältöä

Palkitsevaa 🙂