Nyt kolmannen työskentelyviikon jälkeen on aika pohtia oppimisprosessia sekä kokemuksia tutkimuksen tekemisestä. Jokainen pääsi prosessin aikana kokeilemaan vähintään kahdessa eri osiossa työskentelyä. Työnjaosta päästiin yhteisymmärrykseen. Metaosiossa työskenteli kullakin viikolla yksi henkilö ja kirjallisuusosiossa sekä tilasto-osiossa kaksi henkilöä. Tämä työnjako koettiin hyväksi.

Käytetyistä ohjelmista etenkin Zotero, SPSS sekä Atlas.Ti koettiin hyödyllisiksi ja tulevaisuudessa opinoissa sekä työelämässä hyödynnettäviksi. Aiomme siis käyttää kyseisiä ohjelmia tulevaisuudessakin. Kohtasimme prosessin aikana joitakin teknisiä ongelmia, mutta nämä saatiin selvitettyä ja projektissa edettyä.

Osa ryhmäläisistä oli kuitenkin sitä mieltä, että kurssi sisälsi liikaa erilaisia ohjelmia ja näiden harjoittelua. Osan mielestä olisi ollut mielekkäämpää keskittyä tämän sijaan vain muutamaan ohjelmaan ja opetella näitä syvällisemmällä tasolla. Osa myös toivoi, että kurssi olisi alkuun sisältänyt teoriaopetusta, mikä olisi helpottanut itsenäistä työskentelyä.

Toinen kritiikkiä herättänyt aihe oli kurssin sekä ohjeistuksen hajanaisuus. Moodle -sivuilla informaatiota oli paljon ja tuntui, että oleelliset asiat hukkuivat tähän informaatiotulvaan. Emme esimerkiksi onnistuneet löytämään tarkkaa ohjeistusta lopputyön koostamisesta. Muidenkin vaiheiden ohjeistus oli sekavaa emmekä oikein olleet varmoja, että mitä meiltä kussakin vaiheessa vaadittiin.

Tämän lisäksi haasteita aiheutti se, että viiden hengen ryhmässä oli välillä vaikea saada aikatauluja täsmäämään sekä yhteyttä kaikkiin. Näiden suhteen ei ollut kuitenkaan mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Kaiken kaikkiaan pääsimme oppimaan kurssin aikana paljon sekä itsenäisesti, toisiltamme työskennellessämme eri osioissa sekä ryhmätapaamisissa. Positiivisena nähtiin, että asioita päästiin opettamaan muille sekä oppimaan vastavuoroisesti toisilta.

Kirjallisuusosiossa käytettiin ohjelmista erilaisia hakukoneita, kuten google scholaria, jstoria ja muita tieteellisten tekstien hakemiseen sopivia lähteitä. Tutkimusaiheeseemme sopivaa aineistoa löytyi helposti.

Ensimmäisellä työskentelyviikolla Zotero ohjelmana oli käytössä aineiston tallentamisen välineenä. Zoteroon luotiin meille yhteinen ryhmä, johon kaikilla jäsenillä oli pääsy tallentamaan ja muokkaamaan viitemateriaalia. Tutkimusaiheen kannalta mielekkäitä viitteitä tallennettiin Zoteroon ja tallennettiin niistä samalla tärkeimmät tiedot ohjelmaan, kuten esimerkiksi tekstien kirjoittajien nimet. Tämän lisäksi luotiin tageja.

Myös muiden osioiden tekijät perehtyivät itsenäisesti Zoteron käyttöön. Ohjelma koettiin erittäin hyödylliseksi, mutta tiukka aikataulu loi omat haasteensa sen käytön omaksumiselle.

Toisella puurtamisviikolla Zoteroon tallennettuja viitteitä alettiin käymään läpi, jolloin hyödynnettiin Atlas.Ti -ohjelmaa. Atlas valikoitui käyttämäksemme ohjelmaksi, sillä yksi ryhmäläisistä oli sitä alustavasti käyttänyt ja todennut sen hyväksi.

Kirjallisuusosiossa tällä toisella puurtamisviikolla työskennellyt pari latasi ohjelmaan edellisellä viikolla löydetyt mielekkäät viitteet ja lähti käymään läpi aineistoa tehden samalla koodeja ohjelmaan. Kumpikin pari kirjoitti myös Atlakseen memoja, joihin saatiin pistettyä ylös jokaisesta lähteestä ne keskeisimmät asiat.

Kun aineisto oli käyty läpi kokonaisuudessaan, pari muodosti myös lähteisiin tehtyjen viitteiden perusteella käsitekartat hyödyntäen ohjelmaa, josta nähtiin keskeiset aineistoa nousseet asiat sekä näiden yhteydet tutkimuskysymykseemme.

Atlas.Ti ohjelma koettiin erittäin hyödylliseksi ja sen harjoittelu mielekkääksi tulevien opintojen ja tutkimusprojektien kannalta. Erityisesti memot ja koodit koettiin hyödyllisiksi. Ainoa haaste oli, että ohjelma ei Zoteron tavoin tallentanut jo muokattua aineistoa mihinkään pilveen, jolloin tehtyihin töihin ei päässytkään enää käsiksi kotikoneelta. Tämä oli ainoa haastavaksi koettu asia ohjelmassa. Aiomme hyödyntää ohjelmaa vastaisuudessakin.

Kolmannella työskentelyviikolla olemme työstäneet loppuraporttia yhteistyössä. Word -ohjelman käyttöä  ja sen eri ominaisuuksia on harjoiteltu osana tätä raportintyöstövaihetta.

Tilasto-osiossa aloitettiin projekti valitsemalla tutkimuskysymys sekä tähän sopiva aineisto. FSD:n tietokantaa hyödynnettiin sopivan aineiston etsimisessä. Aihepiiriksi valikoituivat sosioekonomiset terveyserot ja aineistoksi työolobarometri. Aineisto valittiin siitä näkökulmasta, että siitä saataisiin muodostettua mielenkiintomme kannalta mielekkäitä tilastollisen analyysin asetelmia.

Ensimmäisellä viikolla tutustuttiin myös alustavasti SPSS:n käyttöön. Alkuun työskennellessä oli pieniä ongelmia saada aineisto avautumaan SPSS:ssä, mutta ongelma saatiin ratkaisua ja aineiston analysointi aloitettua.

Toisella työskentelyviikolla valittiin aineistosta asianmukaisia muuttujia ja SPSS:ssä päästiin hyödyntämään aineistoa muun muassa ristiintaulukoimalla sekä muodostamalla pylväskuvioita. Toisen viikon jälkeen kokoonnuimme koko ryhmän kesken ja katsoimme alustavan analyysin tuloksia yhdessä ja pohdimme niitä suhteessa aiemmasta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta löytyneisiin havaintoihin. Tapaamisessa jaettiin kokemuksia ja tietoa eri vaiheen työstäjien kesken.

Kolmannen työskentelyviikon aikana tilasto-työskentelyä jatkettiin hiomalla taulukoita ja työstämällä lopullisia analyyseja loppuraporttia varten.

TIlasto-osiossa päätettiin työskennellä kullakin viikolla pareittain, mikä todettiin  käytännön työskentelyn jälkeen  hyväksi valinnaksi. Jokaisella viikolla toinen pareista oli alustavasti käyttänyt ohjelmaa, jolloin toinen parista pääsi jakaamaan osaamistaan kuitenkin oppien uutta itsekin.  SPSS -ohjelman harjoittelu ja käyttö koettiin hyödylliseksi tulevien opintojen sekä työelämän kannalta.

Tulevissa postauksissamme kerromme käyttämistämme ohjelmista sekä kokemuksista niiden käytöstä prosessin aikana.

Metaosiossa on puurrettu monien ohjelmien parissa. Yammeri on ollut koko prosessin ajan hyödyllinen yhteydenpidon väline. Ryhmällemme luodussa yksityisessä TVT9 -ryhmässä on päässyt keskustelemaan prosessin kulusta ja sen aikana ilmenneistä haasteita. Yhteydenpidon lisäksi olemme hyödyntäneet Yammeria myös tiedostojen lähettämisessä ryhmämme files -osiossa.

Yammer on ollut siltä kannalta hyvä yhteydenpidon väline, että siellä ollaan keskusteltu puhtaasti projektiimme liittyvistä asioista. Hämmennystä aluksi herätti, että osasta viesteistä tulee sähköposti-ilmoitus (yksityisviestit) ja osasta taas ei. Näin ollen Yammer -vaatii aktiivista seuraamista.

WordPressin käyttämisessä on ollut pieniä haasteita, sillä yksi jäsenistämme ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta päässyt kirjautumaan blogiin. Muuten ohjelmaa on ollut yksinkertainen käyttää sekä  blogia helppo kirjoittaa. Muutamalla ryhmän jäsenellä on noussut halu ruveta kirjoittamaan omaa blogia.

Tämän lisäksi metaosiossa on pintapuolisesti tutustuttu OneNoten sekä Realtimeboardin käyttöön. Realtimeboardissa esimerkiksi harjoiteltiin kaavioiden tekemistä ja OneNotea hyödynnettiin pikamuistiinpanojen tekemisessä.

Menneellä työskentelyviikolla ryhmämme eteni tutkimusprojektissa suunnitellun aikataulun mukaisesti. Valitut tutkimuskysymykset ovat tuntuneet mielekkäiltä ja olemme päässeet näiden perusteella jatkamaan projektia tilastollisen analyysin sekä tausta-aineiston analyysin kautta. Kaisa oli tällä viikolla vastuussa meta-osiosta.

Saana ja Aino perehtyivät SPSS- ohjelman käyttöön ja saivat alustavaa analyysia tehtyä sen perusteella. Valituilla muuttujilla tehtiin ristiintaulukointia sekä pylväskuvioita. SPSS:n kanssa työskentely sujui hyvin, sillä Aino oli käyttänyt jonkin verran kyseistä ohjelmaa aiemmin ja opetti Saanaa sen käytössä. Muut ryhmäläiset katsoivat viikon yhteisessä tapaamisessa läpi Ainon ja Saanan tekemää analyysia ja olivat hyvin tyytyväisiä tehtyyn alustavaan analyysiin. Kartoitetun tausta-aineiston koettiin myös hyvin tukevan analyysissa havaittuja korrelaatioita.

Kirjallisuusosio puursi Atlas-ohjelman kanssa hyödyntäen Zoteroon edellisellä viikolla tallennettuja mahdollisia viitteitä. Pieniä ongelmia syntyi siitä, että yksi ryhmäläisistä ei ollut saanut laitettua viitteitään tietokantaan. Saimme kuitenkin etsittyä lennosta korvaavia lähteitä ja edettyä projektissamme. Atlas oli Oskarille jossain määrin entuudestaan tuttu ohjelma ja hän opetti Petralle Atlaksen perusteiden käyttöä. Kirjallisuuden parissa työskennellyt pari koki Atlaksen käytön helpoksi ja mielekkääksi. Aineistoa koodattiin erinäisten koodien alle, siitä kirjoitettiin memoja ja lopulta muodostettiin koodien perusteella käsitekarttoja.

Atlaksen käytön harjoittelu koettiin erityisen hyödylliseksi tulevien koulutöiden kannalta. Ainoa kohtaamamme ongelma oli, että kotikäytössä Atlaksen latauksessa oli pieniä haasteita. Hieman haastavaa oli myös, että aineisto ei Zoteron tavoin jäänyt itse ohjelmaan talteen, mutta ongelma ratkaistiin lähettämällä Atlas-tiedostot työskentelyn jälkeen sähköpostitse itselle, jolloin työskentely eri koneilla onnistui.

Monet ryhmäläiset ovat kokeneet myös vähän haastavaksi moodle-sivujen ohjeistuksen. Sitä on paljon, jolloin oleelliset asiat hukkuvat kaiken informaation joukkoon. Samoin joitakin ristiriitaisuuksia on ilmennyt, esimerkiksi tarvittavien viitemäärien suhteen. Olemme kuitenkin edenneet tutkimusprojektissa sen tiedon mukaan, jonka olemme moodle-sivuilta löytäneet.

Puurtamis-viikolla on saatu paljon aikaan ja tuotoksia on jaettu keskenään muun muassa Yammerin ja Google Docsin välityksellä. Viestinnän kannalta Yammer on ollut paljon käytössä, mutta olemme myös tavanneet kasvotusten sekä pienryhmissä että koko ryhmän kesken. Näin ollen projektin aikana kerrytettyä osaamista on välitetty muille ryhmän jäsenille.

Seuraavalla viikolla olisi tarkoitus saada alustava loppuraportti kasaan ja työnjako tälle viikolle on yhteisessä tapaamisessa sovittu.

Ensimmäinen varsinainen työskentelyviikko sujui hyvin. Työnjako oli selkeä ja jokainen hoiti oman osuutensa. Meta-osiossa viriteltiin ryhmätyövälineitä, kuten Yammeria käyttöön. Tämän lisäksi luotiin tämä blogi, jonka kautta voimme esitellä tutkimusprojektimme kulkua.

Tilastoryhmä tutustui erilaisiin mahdollisiin aineistoihin ja valitsi tutkimusaiheeksemme sosioekonomisen aseman vaikutuksen terveyteen. Fokuksessa on erityisesti työterveys. Ryhmämme tutkimuskysymys tarkemmin muotoiltuna on: “Onko sosioekonomisesti paremmassa asemassa olevilla korkeampi koettu työhyvinvointi?” Tutkimuksemme alustavana hypoteesina on, että näin olisi.

Kirjallisuusosio hyödynsi Zoteroa ja etsi aiheeseen liittyviä viitteitä. Ohjelman käyttö koettiin alkuun haastavaksi, mutta positiivista oli, ettei ohjelman parissa täytynyt puurtaa yksin, vaan oli mahdollista saada tukea työparilta.

Tulevan viikon suhteen meillä on selvät sävelet ja jatkamme tilasto-osiossa tekemällä SPSS:llä alustavia analyyseja aineistosta ja kirjallisuusosiossa hahmottelemalla teemoja tutkimuksellemme.

Tämä blogi on perustettu TVT-jatkokurssin tutkimushankkettamme varten. Raportoimme blogissamme tutkimusprojektimme kulusta.