Tutkimusprosessin ensiaskelia

Aluksi vähän jännitti miten tästä kaikesta uudesta asiasta taas selviää. On mukavaa oppia uusia asioita jotka hyödyntävät tutkimuksen tekemistä, mutta usean asian opetteleminen samaan aikaan hirvitti.

Kuitenkin jo pian huomasimme että eihän näiden uusien ohjelmien (Zotero, OneNote, Yammer, Atlas.Ti) käyttäminen olekaan niin vaikeaa, niistä on pikemminkin hyvin paljon hyötyä prosessia ajattellen. Yksi aktiivinen ryhmäläinen loi ryhmäpohjat jokaiseen alustaan mitä tulemme käyttämään. Näin ollen pääsimme hyvin ja tehokkaasti aloittamaan tutkimusprosessimme.

Ryhmässämme on nyt neljä jäsentä vaikka alunperin meitä oli viisi, ryhmäydyimme nopeasti vaikka yksi jäsenistä jättäytyikin pois kyydistä. Ensimmäinen tapaamisemme ei sujunut sunnitelmien mukaan huonojen internet -yhteyksien vuoksi. Yksi meistä on opiskelemassa Namibiassa ja on yhteydessä muihin aina Skype:n kautta, mutta ensimmäisellä kerralla yhteys pätki noin minuutin välein. Näin ollen pääasiassa kolme muuta jäsentä muotoilivat alustavan tutkimuskysymksen ja työnjaon, ja ulkomailla oleva ryhmäläinen kommentoi niitä myöhemmin Facebookin kautta. Loimme Yammeriin ryhmän, mutta sen käyttö alkoi hitaanlaisesti ja olemme nyt olleet yhteydessä pääasiassa Facebookin kautta (sillä se toimii myös ulkomailla parhaiten).

Usein tutkimusta tehtäessä vaikein asia saattaa aina olla tutkimuskysymyksen luominen. Ryhmämme löysi hyvän aineiston Aila:sta, ja päätimme hyödyntää sitä.
Ensimmäinen teemamme oli: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin – miten koulutus ja puoluekanta vaikuttavat asenteisiin maahanmuuttoa kohtaan? Kuitenkin pian huomasimme että kvalitatiivista aineistoa asiaan liittyen löytyy melko suppeasti, joten päätimme laajentaa tutkimuskysymystä.
Tällä hetkellä tutkimuskysymyksemme on seuraavanalainen: Mitkä tekijät vaikuttavat negatiiviseen suhtautumiseen maahanmuuttoa kohtaan? Aiheeseen liittyen valitsemme kaksi tai kolme muuttujaa jotka nousevat esille aineistosta. Mietimme että on ehkä järkevämpää ensin tutustua aineistoihin ennen kuin ennakkoon päätämme mitä tekijoitä tutkimme.

Etsimme kaikki yhdessä aineistoa teemaamme liittyen ja lisäsimme ne Zoteroon. Meillä oli ensin vaikeuksia löytää tarpeeksi relevanttia aineistoa, sillä joko suuri osa aineistosta oli maksullisia, tai artikkelit eivät liittyneet tarpeeksi aiheeseemme. Joillain ryhmäläisitä oli myös ensiksi vaikeuksia saada artikkelit Zoteroon. Lopulta kuitenkin löysimme suhteellisen relevantteja artikkeleja ja jaoimme ne kahden henkilön kesken. He lukevat artikkelit läpi ja tekevät niistä muistiinpanoja, sekä alkavat jo alustavasti kirjoittaa lopullista tutkimusta.

Valitettavasti vain kaksi henkilöä on perehtynyt Spss:n käyttöön aikaisemmin, joten päätimme tehdä työjaon mahdollisimman järkevästi niin että ne jotka tietävät jotain tietyistä ohjelmista hyödyntävät taitojaan niissä, ja muut saavat olla apuna jos haluavat ja ehtivät. Näin ollen kaksi henkilöä perehtyy kvantitatiiviseen aineistoon ja Spss -ohjelmaan, ja kaksi muuta kvalitatiiviseen aineistoon ja Atlas.ti -ohjelmaan.

Tässä tilanteessa ollaan siis tällä hetkellä.

VIIKON TIIVISTELMÄ:

Viime viikkojen onnistumisia: Ryhmäytyminen, ollaan samalla aaltopituudella siinä määrin mihin taitomme riittävät, saimme kaikki ryhmäalustat toimimaan, tutkimuskysymyksen muotoilu melko pitkällä, työnjako ja aikataulu selvä, tiedämme mitä meidän pitää tehdä.

Viime viikkojen ongelmia: Toinen tapaamisemme ei onnistunut sairastumisen/aikataulujen vuoksi, relevanttia kvalitatiivista aineistoa ei löytynyt tarpeeksi tutkimuskysymykseemme liittyen, OneNote ei toimi ulkomailla joten joudumme käyttämään Docsia, Atlas.ti ei toimi omalla koneella (eikä näin ollen myöskään ulkomailla), kiire.