Viime viikkojen aikana olemme arvioineet muiden ryhmien töitä ja saaneet myös palautetta omastamme. Oli hyödyllistä lukea muiden ryhmien kommentteja työstämme ja myös itse antaa palautetta toiselle ryhmälle. Pääosin saamamme palaute oli positiivista, mutta muutamia korjauksia piti myös tehdä. Sovimme siis tapaamisen tiistaille ja jaoimme tehtävät ryhmän kesken.

Korjattavaa oli lähinnä kielen yhtenäisyyden ja työn ukoasun kanssa, ongelmat eivät niinkään olleet sisällöllisiä. Sovimme myös, että teemme graafit kuvaamaan taulukoitamme ja helpottamaan niiden hahmottamista. Tapaamisemme sujui hyvin ja pääsimme kaikki paikalle. Skypekin toimi tällä kertaa ongelmitta. Pääsimme suhteellisen nopeasti yhteisymmärrykseen kaikkien tehtävistä. Sovimme, että yksi ryhmäläisistä tekee graafit, kaksi ryhmäläistä tarkistaa kirjoittamansa tekstit ja kolmas tarkastaa ulkoasun sekä viimeistelee työn ja palauttaa sen.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen ryhmämme työskentelyyn ja valmiiseen lopputulokseen. Muutamia hankaluuksia lukuunottamatta yhteistyömme on sujunut hyvin ja työmme on valmis. Haaseita on kurssin aikana tuottaneet pääasiassa aikatalut ja niiden yhteensovittaminen. Kurssi itsessään myös toi omat haasteensa, mutta itse olen ainakin oppinut paljon hyödyllisiä asioita viimeisen parin kuukauden aikana.

Nyt odotellaan vielä kommentteja muilta ryhmiltä lopullisesta työstä. Mielenkiintoista kuulla minkälaista palautetta saamme.

Viime viikolla jakauduimme työskentelemään siten, että kaksi meistä keskittyi kvantitatiiviseen aineistoon ja sen analysoimiseen SPSS -ohjelmassa ja toiset kaksi perehtyivät valitsemiimme artikkeleihin ja haravoivat niistä relevanttia tietoa kirjallisuusosiota varten.

SPSS -ohjelman käyttö sujui pienistä alkuvaikeuksista huolimatta ihan mukavasti ja päätimme valita selittäväksi muuttujaksi aineiston kysymyksen siitä, paljonko Suomeen tulisi ottaa pakolaisia. Selittäviksi tekijöiksi valitsimme tulotason, koulutustason sekä puoluekannan, joista tulotason ja koulutuksen koodasimme pienempiin luokkiin.

Viikonloppuna kokooonnuimme yliopistolle jakamaan ajatuksia tehdystä työstä ja keskustelemaan ongelmakohdista. Nettiyhteyksien ja Skypen kanssa oli taas hieman ongelmia, joten keskustelu koko ryhmänä jäi hieman vajavaiseksi. Kommunikaatiokatkokset eivät kuitenkaan mielestäni vaikuta työn edistymiseen tai siihen, että työnjako olisi hankalaa.

Työmme ongelmakohdaksi koimme sen, että kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen aineisto eivät täysin keskustele keskenään. Kirjallisuusosiomme käsittelee suhtautumista maahanmuuttoon ja kvantiosuutemme puolestaan vain suhtaumista pakolaisiin. Tämän olisimme ehkä voineet huomioida paremmin jo SPSS -analyyseja tehdessämme, mutta silloin emme asiaa jostain syystä sen kummemmin miettineet. Emme kuitenkaan kokeneet tätä asiaa ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi, vaan vain perusteluja kaipaavaksi näkökulmavalinnaksi.

Viikon saldona oli siis työn saaminen siihen pisteeseen, että se on nyt palautettu muiden kommentoitavaksi. Mielenkiintoista nähdä, millaisia kommentteja saamme ja mitkä ovat työmme mahdollisia heikkouksia/vahvuuksia. Kommentien perusteella työstä on hyvä jalostaa se lopullinen versio.

Tutkimusprosessi on ollut pienessä stagnaatiovaiheessa, sillä päätöksenteon vaikeutta on ollut ilmassa. Nyt yhteistyö on kuitenkin taas lähtenyt rullaamaan ja aluksi sekavalta tuntuneet moodle-ohjeet alkavat muodostamaan selkeän prosessin. Lopputulos on kuitenkin yhä hämärän peitossa.

Ajatuksia meta-osiosta ja ryhmätyöskentelymetodista:Tutkimusprosessin aikana olen etenkin keskittynyt prosessinhallintaan sekä meta-ja kirjallisuusosioon. Ryhmämme on pitänyt yhteyttä pääasiallisesti internetin kautta, sillä aikataulujen yhteensovittaminen on ollut ongelmallista. Etäkommunikaatio on kuitenkin toiminut kiitettävästi, joskin esimerkiksi teknisten ongelmien neuvominen on ollut hankalampaa.

Koko prosessin seuraamien ja kaikkien jatkuva tavoittaminen on kuitenkin tuntunut välillä mahdottomalta. Ryhmätyössä ei voi jatkaa vain omien päätöstensä ajamina, vaan aina on demokraattisesti kysyttävä mielipidettä muilta. Mikäli muut eivät vastaa, jää työ junnaamaan ja näin ollen motivaatio työn tekemiiseen laskee.

Loin alussa myös OneNote-pohjan ryhmämme työskentelylle ja koin sen erittäin hyödylliseksi työkaluksi. Kaavioiden, taulukoiden ja dokumenttien luominen sekä järjestely onnistui helposti ja vaivatta yhdessä paikassa. Yhdellä ryhmäläisellämme ei kuitenkaan toiminut kyseinen ohjelma ulkomailla, joten päätimme olla käyttämättä OneNotea ryhmätyökaluna. Aion kuitenkin itse jatkaa sen käyttöä tulevaisuudessa ja suosittelen sitä muillekin monipuolisuuden takia.

Zoteron käyttö on ollut ryhmässämme ahkeraa ja yhteisen ryhmätyökirjaston luominen on onnistunut. Ainoastaan artikkelien lisääminen omalta koneelta yhteiseen yhteistyöalustaamme Zoterossa on tuottanut hieman vaikeuksia. Tämäkin ongelma olisi kuitenkin ratkennut nopeasti, mikäli mahdollisuuksia tapaamisiin olisi ollut enemmän.

Ajatuksia kirjallisuusosiosta ja Atlas.ti. – ohjelmasta:

Atlaksen käyttöönottoon johdateltiin hyvin kurssin moodle-videoissa. Kvalitatiivisten aineistojen analysoiminen, tekstin hahmottaminen sekä tärkeimpien teemojen löytäminen ovat helpottuneet Atlas.ti- ohjelman käytön myötä. Koodien merkitseminen tekstiin lisää lukemisen mielekkyyttä ja myös pitää lukijan virkeämpänä. Monet asiat kuitenkin yhä mietityttävät. Esimerkiksi, kuinka pääsen jakamaan atlas-ajatuksiani muille ryhmäläisilleni? Miten luon ajatuskartan network view:llä? Tässä seuraava haasteeni.

Tutkimusaineistomme keskittyy pääasiassa suomalaisten asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Valitettavasti kirjallisuutta valitsemamme kvantitatiivisen aineiston tukemiseksi ei juurikaan löytynyt, joten keskitymme tutkimuksen kirjallisuusosiossa kertomaan Euroopan sisällä vaikuttavista trendeistä sekä suhtautumisesta maahanmuuttajiin. Tällä hetkellä suomalaisten suhtautumiseen maahanmuuttajiin näyttäisi vaikuttavan pääasiallisesti samat tekijät, jotka vaikuttavat näihin asenteisiin muuallakin Euroopassa.

Ei nyt sen enempää mietiskelyä tässä blogikirjoituksessa itse tutkimuksestamme. Pääsiäisviikko on ollut työnteon kannalta leppoisampi viikko. Nyt on taas kiire. Seuraavassa postauksessa toivottavasti syvemmin ajatuksia valitsemastamme kvantiaineistosta sekä muuttujista. Kirjoittamista on tosiaan tähän asti tehty yhteiselle Google Docs- alustalle, sillä se päivittyy kaikille. On kuitenkin muistettava varata tarpeeksi aikaa muun muassa Word-dokumentin tyylittelyyn ja kuvaajien sovittamiseen.

Aluksi vähän jännitti miten tästä kaikesta uudesta asiasta taas selviää. On mukavaa oppia uusia asioita jotka hyödyntävät tutkimuksen tekemistä, mutta usean asian opetteleminen samaan aikaan hirvitti.

Kuitenkin jo pian huomasimme että eihän näiden uusien ohjelmien (Zotero, OneNote, Yammer, Atlas.Ti) käyttäminen olekaan niin vaikeaa, niistä on pikemminkin hyvin paljon hyötyä prosessia ajattellen. Yksi aktiivinen ryhmäläinen loi ryhmäpohjat jokaiseen alustaan mitä tulemme käyttämään. Näin ollen pääsimme hyvin ja tehokkaasti aloittamaan tutkimusprosessimme.

Ryhmässämme on nyt neljä jäsentä vaikka alunperin meitä oli viisi, ryhmäydyimme nopeasti vaikka yksi jäsenistä jättäytyikin pois kyydistä. Ensimmäinen tapaamisemme ei sujunut sunnitelmien mukaan huonojen internet -yhteyksien vuoksi. Yksi meistä on opiskelemassa Namibiassa ja on yhteydessä muihin aina Skype:n kautta, mutta ensimmäisellä kerralla yhteys pätki noin minuutin välein. Näin ollen pääasiassa kolme muuta jäsentä muotoilivat alustavan tutkimuskysymksen ja työnjaon, ja ulkomailla oleva ryhmäläinen kommentoi niitä myöhemmin Facebookin kautta. Loimme Yammeriin ryhmän, mutta sen käyttö alkoi hitaanlaisesti ja olemme nyt olleet yhteydessä pääasiassa Facebookin kautta (sillä se toimii myös ulkomailla parhaiten).

Usein tutkimusta tehtäessä vaikein asia saattaa aina olla tutkimuskysymyksen luominen. Ryhmämme löysi hyvän aineiston Aila:sta, ja päätimme hyödyntää sitä.
Ensimmäinen teemamme oli: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin – miten koulutus ja puoluekanta vaikuttavat asenteisiin maahanmuuttoa kohtaan? Kuitenkin pian huomasimme että kvalitatiivista aineistoa asiaan liittyen löytyy melko suppeasti, joten päätimme laajentaa tutkimuskysymystä.
Tällä hetkellä tutkimuskysymyksemme on seuraavanalainen: Mitkä tekijät vaikuttavat negatiiviseen suhtautumiseen maahanmuuttoa kohtaan? Aiheeseen liittyen valitsemme kaksi tai kolme muuttujaa jotka nousevat esille aineistosta. Mietimme että on ehkä järkevämpää ensin tutustua aineistoihin ennen kuin ennakkoon päätämme mitä tekijoitä tutkimme.

Etsimme kaikki yhdessä aineistoa teemaamme liittyen ja lisäsimme ne Zoteroon. Meillä oli ensin vaikeuksia löytää tarpeeksi relevanttia aineistoa, sillä joko suuri osa aineistosta oli maksullisia, tai artikkelit eivät liittyneet tarpeeksi aiheeseemme. Joillain ryhmäläisitä oli myös ensiksi vaikeuksia saada artikkelit Zoteroon. Lopulta kuitenkin löysimme suhteellisen relevantteja artikkeleja ja jaoimme ne kahden henkilön kesken. He lukevat artikkelit läpi ja tekevät niistä muistiinpanoja, sekä alkavat jo alustavasti kirjoittaa lopullista tutkimusta.

Valitettavasti vain kaksi henkilöä on perehtynyt Spss:n käyttöön aikaisemmin, joten päätimme tehdä työjaon mahdollisimman järkevästi niin että ne jotka tietävät jotain tietyistä ohjelmista hyödyntävät taitojaan niissä, ja muut saavat olla apuna jos haluavat ja ehtivät. Näin ollen kaksi henkilöä perehtyy kvantitatiiviseen aineistoon ja Spss -ohjelmaan, ja kaksi muuta kvalitatiiviseen aineistoon ja Atlas.ti -ohjelmaan.

Tässä tilanteessa ollaan siis tällä hetkellä.

VIIKON TIIVISTELMÄ:

Viime viikkojen onnistumisia: Ryhmäytyminen, ollaan samalla aaltopituudella siinä määrin mihin taitomme riittävät, saimme kaikki ryhmäalustat toimimaan, tutkimuskysymyksen muotoilu melko pitkällä, työnjako ja aikataulu selvä, tiedämme mitä meidän pitää tehdä.

Viime viikkojen ongelmia: Toinen tapaamisemme ei onnistunut sairastumisen/aikataulujen vuoksi, relevanttia kvalitatiivista aineistoa ei löytynyt tarpeeksi tutkimuskysymykseemme liittyen, OneNote ei toimi ulkomailla joten joudumme käyttämään Docsia, Atlas.ti ei toimi omalla koneella (eikä näin ollen myöskään ulkomailla), kiire.