Zoteron käytön opettelua ja kirjallisuuden etsimistä

Ryhmämme tutkimuskysymys muotoutui heti ryhmätyön alkuvaiheessa. Halusimme tutkia ESS-aineiston avulla sitä, miten työttömyys ja sosiaalinen luottamus korreloivat keskenään. Aiemmin lukemamme kirjallisuuden perusteella oletimme, että työttömäksi jääminen syö yksilön kokemaa luottamusta ja heikentää terveyttä. Sellaisista seurauksista kertoo esimerkiksi suomalaisen sosiologian klassikkoteos vuodelta 1998, Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä (kirjoittaneet Matti Kortteinen & Hannu Tuomikoski).

Sain pääasiallisen vastuun lähteiden etsimisestä. Aloitin googlailemalla erilaisilla hakusanayhdistelmillä ja selailemalla Google Scholaria. Se antoi yllättävän hyvän käsityksen siitä, millä hakusanoilla pääsisin käsiksi haluamiini artikkeleihin. Käytin artikkeleiden hakemiseen erilaisia valtiotieteellisiä tietokantoja, joihin linkattiin Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta. Esimerkiksi Ebsco Host, Social Science Research Network ja Sage Journals -sivustot osoittautuivat hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi tietokannoiksi.

Oman haasteensa aiheutti se, että hain tietoa kotikoneella enkä yliopistolla. Tietokantoihin ja julkaisuihin pääsi usein käsiksi vain hakeutumalla niiden sivuille suoraan Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta ja niin, että oli samalla kirjautunut yliopiston tietoverkkoon omilla tunnuksilla. Siihen tottui kuitenkin nopeasti.

Myös Zoteron käyttö oli yllättävän kätevää. Kun sen oli ladannut osoiteriville työkalukuvakkeeksi, artikkelin tai viitteen tallentaminen oli vain klikkauksen päässä. Zotero myös tiesi oikeat hakuviitteet useimmille artikkeleille ja oli tagannut ne valmiiksi. Tein kuitenkin hakusanat uusiksi, koska halusin käyttää suomenkielisiä hakusanoja ja oppia käyttämään tag-toimintoa.

Zoteron kanssa fiksummin olisi voinut tehdä sen, että olisi saman tien ladannut kiinnostavat artikkelit tai vähintään linkannut niiden pdf-versioon. Nyt artikkelin etsiskely ja lataaminen oli tuskastuttavan hidasta, vaikka viitetiedot olivatkin tallella ja artikkelin nimi tallessa – ensin piti kirjautua yliopiston verkkoon, tarkistaa viitteistä lehden nimi ja numero, hakeutua HYn sivujen kautta oikean lehden sivuille ja toivoa, että lehti tunnisti kotikoneeni yliopistolaiseksi, etsiä oikea lehti ja artikkeli ja lopuksi ladata se. Vähemmälläkin vaivalla olisi varmasti voinut päästä.

SPSS-sekoilua

Tuskaista on ollut SPSS:n kanssa. Suurimmat ongelmat liittyvät erityisesti siihen, että ei itse “usko” tuloksiin – toisin sanoen epäilen jatkuvasti, että teenköhän sittenkään kaikkea oikein.

Olen kasaillut graafeja ja taulukoita runsaasti OneNoteen, tehnyt erilaisia kokeiluja, muokannut muuttujia, hionut graafien ulkonäköä. Homma vei enemmän aikaa kuin mitä saatoin kuvitella.

Aika paljon näitä SPSS:stä ronkittuja tuloksia kuitenkin yksissä tuumin hyväksyimme raporttiin. On kuitenkin mahdollista, että tulokset pitävät jossain määrin sisällään käsittelyvirheitä. Miellän kuitenkin tärkeimmäksi sen, että ohjelman kanssa tuli touhuttua aika paljon ja perustoiminnot alkavat olla hyvin hanskassa.

Liitän tähän pari kuvakaappausta OneNotesta, johon olen kerännyt erilaisia kokeiluja. Kuvat edustavat murto-osaa kaikista tehdyistä kokeiluista. SPSS:n output-file on pitkä kuin nälkävuosi.. Olen tehnyt karsintaa jo siinä vaiheessa, kun olen valikoinut sieltä kiinnostavimmat OneNoteen ja jättänyt kaikki testit ym. kokeilut suosiolla pois.onenote1 onenote2

Blogi pystyssä

Hei vaan kaikille. Ryhmämme tulee lisäilemään tänne tuntetumuksiaan raportin etenemisestä ja erilaisista työvaiheista.

Työvaiheet on kirjattu tänne hieman jälkijättöisesti, koska blogin päivittäminen hieman pääsi unohtumaan! Älkää siis suotta välittäkö julkaisupäivämääristä.