Työn viimeistelyä 26.4

Saimme työstämme kolme vertaisarviointia, jotka olivat yleisestiottaen hyvin positiivisia.

Kiitosta saimme muun muassa mielenkiintoisesta aineistosta ja lähdekirjallisuuden relevanttiudesta, taulukoiden selkeydestä ja niiden helposti ymmärrettävistä selityksistä. Kaikki vertaisarvioijat kokivat työn kantitatiivisen ja kvalitatiivisten tutkimusten valinnat onnistuneiksi, sillä niiden koettiin olevan monipuolisia ja tukevan toisiaan. Positiivisia kommentteja saimme myös työn selkeydestä ja hyvästä rajauksesta.

Kritiikkiä saimme lähdekirjallisuuden määrästä, jota oli yhden vertaisarvioijan mukaan ehkä jopa vähän liikaa. Myös yksi kappaleista (Variaatioita suhtautumisessa Euroopan unionia kohtaan) koettiin liian laajana ja tutkimuskysymystä toivottiin hiottavan ytimekkäämmäksi.

Käytimme kaikki viittaamiseen zoteroa ja valitsimme lähdeviittaustekniikaksi APA:n, mutta silti yhden vertaisarvioinnin mukaan lähdeviittauksissa esiintyi jonkin verran huolimattomuuksia. Päättelimme, että tämä voi johtua kieliasetuksista.

Tällä viikolla paneuduimmekin siis työn tiivistämiseen, hioimme ja oikoluimme tekstiä ja muotoilimme vielä tutkimuskysymystä. Olimme jo edellistä palautusta varten määritelleet ulkoasutyylin, sekä luoneet sisällys- ja lähdeluettelot.

Viimeisenä teimme työstämme vielä tiivistelmän ja pdf-version, jonka jälkeen palautumme työn.

Kirjallisuusosio 11.4

Kirjallisuusosion työskentelystä

Olemme perehtyneet etsimiimme artikkeleihin, jotka olemme jakaneet Zotero-kirjastossa. Toteutimme myös kaikki lainaukset wordissä hyödyntäen zoteron apuohjelmaa (add-in). Teosten lainaaminen ja kirjallisuusluettelon luominen zoteron ja wordin yhteistyöllä osoittautui erittäin hyödylliseksi toiminnoksi myös tulevia seminaari- ja kanditöitä ajatellen. Myös tulevia ryhmätöitä varten zotero-ryhmäkirjasto on hyödyllinen apuväline, sillä kaikilla ryhmän jäsenillä on pääsy samoihin kirjallisuuslähteisiin.

Yhtä kirjallisuuslähteistä käsittelimme Atlas.ti -ohjelmalla, harjoitellaksemme ohjelman käyttöä sisällön jäsentämiseen.  Tiedostojen hakeminen ja tallentaminen Atlas.tille tuotti hieman päänvaivaa, mutta oli onnistui kurssin Atlas-ohjeistuksen avulla.

Käytimme Atlas.ti ohjelmassa lähinnä “coding” ja “memo” -toimintoja, jotka osoittautuivat hyödyllisiksi apuvälineiksi. Listasimme koodaukset ja memot lopuksi yhteen, kuten kurssin Atlas.ti -ohjeistuksessa neuvottiin tekemään. Listattuja muistiinpanoja ja koodauksia oli kätevä hyödyntää varsinaista työtä kirjoittaessa. Varsinaista työtä wordissa kirjoittaessaessamme valitsimme viittaamistekniikaksi APA:n. Wordissä hyödynnimme muotoiluun myös otsikointeja, page brakereita,

Olemme käyttäneet tekstien jakamiseen ja muokkaamiseen google.docsia, jossa kaikilla on mahdollisuus muokata samaa tekstiä yhtäaikaisesti. Jaoimme tiedostoja myös yammerissa ja onenotessa.

 

Tilasto-osiosta

Tilasto-osion työskentelystä

Tutkimusharjoituksen tilasto-osuutta varten hankittiin siis Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta Ailasta tutkimusharjoitustamme varten aineistoksi EVAn EU-asennetutkimus 2012 –aineisto, jonka avulla olimme kiinnostuneita tarkastelemaan suomalaisten suhtautumista maan EU-jäsenyyteen sekä suhtautumista selittäviä tekijöitä. EU-asenteisiin vaikuttavat monet eri tekijät, mutta päädyimme rajaamaan tutkimusharjoituksessamme analyysin tarkastelemaan kahden sosioekonomisen taustatekijän vaikutusta vastaajan suhtautumiseen Suomen EU-jäsenyyteen. Päädyimme analysoimaan kirjallisuuden alustavan tarkastelun pohjalta ammatin ja koulutustason vaikutusta vastaajan suhtautumiseen EU-jäsenyyteen.

Jokaista muuttujaa uudelleen luokiteltiin analyysia varten (alla kopio SPSS:n syntaxista). SPSS:llä tehtiin yksiulotteiset jakauman kuvaukset kaikista valituista muuttujista. Ammattiryhmän vaikutusta suhtautumiseen selvitettiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja koulutustason vaikutusta ristiintaulukoinnilla ja khii-toiseen –testin avulla.
Tuloksista keskeisimpiä olivat seuraavat:

– Suomalaiset suhtautuvat maan EU-jäsenyyteen keskimäärin varovaisen myönteisesti. Reilu 50 % vastaajista suhtautui maan jäsenyyteen vähintään melko myönteisesti. Huomion arvoisena voitaneen kuitenkin pitää myös sitä, että noin viidennes vastaajista ilmoitti suhtautumisensa olevan kielteistä.

– Ammattiryhmien osalta havaittiin, että suhtautuminen eroaa verrokkiryhmiin nähden eniten työntekijöiden ja maatalousyrittäjien osalta. Kyseiset ryhmät suhtautuvat varianssianalyysin tulosten mukaan keskimäärin muita vähemmän myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.

– Koulutustason vaikutuksesta selvisi kaksi mielenkiintoista havaintoa. Ensiksikin korkeimman koulutustason suhtautuminen oli selvästi kaikkein myönteisintä. Toiseksi, mielenkiintoista oli havaita, että keskiasteen koulutuksen omaavien suhtautuminen näyttäytyi keskimäärin selvästi vähemmän myönteiseltä kuin ilman varsinaista ammatillista koulutusta, eli peruskoulutuksen varassa olevien ryhmän suhtautuminen. Keskiasteen koulutuksen kielteisemmän suhtautumisen voi toisaalta nähdä käyvän yksiin ammattiryhmän vaikutuksesta saatujen tulosten kanssa. Havaittiinhan esimerkiksi työntekijöiden suhtautumisen olevan muita vähemmän myönteistä ja juuri kyseisen ryhmän voinee olettaa omaavan usein keskiasteen koulutuksen.

– Jatkotutkimukselle olisi monella tapaa tarve ja tekemämme analyysi jäikin vielä hyvin pintapuoliseksi. EU-suhtautumisen muita selittäviä tekijöitä ja niiden yhteisvaikutusta (esimerkiksi juuri ammattiryhmän ja koulutustason) voisi olla hyvä tarkastella esimerkiksi logistisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää suhtautumista eri EU:n osa-alueisiin, kuten esimerkiksi EMU:uun tai puolustusyhteistyöhön ja toisaalta, miten eri sosioekonomiset taustatekijät vaikuttavat suhtautumiseen eri osa-alueilla.

Tilasto-osion osalta eniten päänvaivaa aiheuttivat sopivien menetelmien valinta ja muuttujamuunnokset. Esimerkiksi ammattiryhmien osalta olisi voitu päätyä erilaiseenkin luokitteluun. Osa ammattiryhmistä jäi otoskooltaan varsin pieniksi (esimerkiksi maatalousyrittäjät), mutta analyysin sisällöllisin perustein ne säilytettiin omina ryhminään. Koulutus-muuttujan kohdalla uudelleen luokittelussa mietitytti eniten ”opistotason”-tutkinnon luokittelu. Kyseinen tutkinto päätettiin lopulta pitää omana luokkanaan, mikä tuntui paitsi sisällöllisesti myös määrällisen jakauman kannalta parhaalta ratkaisulta.
SPSS:n tulosteet muokattiin raporttia varten Excelillä ja Wordilla.

SPSS:n syntax:

********Luodaan uusi muuttuja kysymyksesta q7a / vastaajan suhtautuimisesta Suomen EU-jäsenyyteen, nii, että EOS-vastaukset koodataan puuttuviksi**********

DATASET ACTIVATE DataSet1.
RECODE q7a (104=SYSMIS) (ELSE=Copy) INTO VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen.
VARIABLE LABELS VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen ‘Vastaajaan suhtautuminen Suomen ‘+
‘EU-jäsenyyteen’.
EXECUTE.
********tarkastellaan suhtautumismuuttujan frekvenssijakaumaa************

FREQUENCIES VARIABLES=VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen
/ORDER=ANALYSIS.

******Tulosteesta havaitaan, että myönteisesti suhtautuneita (vaihtoehdot 1 tai 2 valinneita) vastaajista on 56,1 %, neutraalisti suhtautuvia 23,1 % ja kielteisesti suhtautuvia 20,5 %***
******tehdään muuttujalle vielä descriptives-analyysi**********

DESCRIPTIVES VARIABLES=VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen
/STATISTICS=MEAN STDDEV MIN MAX.

*********Havaitaan, että kaikkien vastausten keskiarvo on 2,4984 eli vastaajat suhtautuvat keskimaarin “varovaisen” myönteisesti Suomen jäsenyyteen. Keskihajonta vastauksissa on 1,17***

****Tehdään uusi descriptives-analyysi explore-toiminnolla, jotta saadaan tieto keskiarvon luottamusvälistä**

EXAMINE VARIABLES=VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen
/PLOT BOXPLOT STEMLEAF
/COMPARE GROUPS
/STATISTICS DESCRIPTIVES
/CINTERVAL 95
/MISSING LISTWISE
/NOTOTAL.

***Tarkastellaan toimialojen frekvenssijakaumia*****

FREQUENCIES VARIABLES=t7
/NTILES=4
/STATISTICS=STDDEV MINIMUM MAXIMUM MEAN MEDIAN
/ORDER=ANALYSIS.

**********Ammattiryhmä-muuttujan uudelleenluokittelu: 1: johtavassa asemassa toisen palveluksessa 2: toimihenkilö (2 ja 3) 3:työntekijä, ***********
*******4:Yksityinen ammatinharjoittaja, 5: maatalousyrittäjä, 6:opiskelija, 7:työelämän ulkopuolella (eläkeläiset, koti-isät ja -äidit, muut)************

RECODE t6 (1=1) (4=3) (5=4) (6=5) (7=6) (2 thru 3=2) (ELSE=7) INTO Ammaryhmäluokiteltuna.
VARIABLE LABELS Ammaryhmäluokiteltuna ‘Ammattiryhmä’.
EXECUTE.

******Yksisuuntainen varianssianalyysi: suhtautumisen keskiarvo ammattiryhmittäin (uudelleenluokiteltua muuttujaa käyttäen)***

ONEWAY suhtautuminen BY Ammaryhmäluokiteltuna
/STATISTICS DESCRIPTIVES
/MISSING ANALYSIS.

******Tehdään edellisistä muuttujista graafi errorbar-toiminnolla*****

GRAPH
/ERRORBAR(CI 95)=VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen BY Ammaryhmäluokiteltuna.

*****Tarkastellaan uudelleenluokitellun ammattiryhman frekvenssijakaumaa (onko jaottelu esim. vrianssianalyysin ehdot täyttävä)****

FREQUENCIES VARIABLES=Ammaryhmäluokiteltuna
/NTILES=4
/STATISTICS=STDDEV MINIMUM MAXIMUM MEAN MEDIAN
/ORDER=ANALYSIS.

*****Uudelleenlujokitellaaan suhtautumismuuttuja kolmeen luokkaa: myönteisesti suthautuvat, 2 neutraalisti ja 3 kielteisesti suhtautuvat***

RECODE q7a (3=2) (1 thru 2=1) (4 thru 5=3) (ELSE=SYSMIS) INTO Suhtautuminenkolmessaluokassa.
VARIABLE LABELS Suhtautuminenkolmessaluokassa ‘Suhtautuminen kolmessa luokassa’.
EXECUTE.

****Ristiintaulukointi suhtautuminen kolmessa luokassa ammattiryhmittäin****
CROSSTABS
/TABLES=Suhtautuminenkolmessaluokassa BY Ammaryhmäluokiteltuna
/FORMAT=AVALUE TABLES
/STATISTICS=CHISQ
/CELLS=COUNT COLUMN
/COUNT ROUND CELL.

******suhtautuminen koodattuna niin, että kielteinen suhtautuminen saa negatiivisia ja myönteinen suhtautuminen positiivisia arvoja****

RECODE VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen (5=-2) (4=-1) (3=0) (2=1) (1=2) (ELSE=SYSMIS) INTO
suhtautuminenmiinus.
VARIABLE LABELS suhtautuminenmiinus ‘suhtautuminen miinus’.
EXECUTE.

FREQUENCIES VARIABLES=suhtautuminenmiinus
/NTILES=4
/STATISTICS=STDDEV MINIMUM MAXIMUM MEAN MEDIAN
/ORDER=ANALYSIS.

**** tehdään uudella negatiivisia ja positiivisia arvoja saavalla suhtautumismuuttujalla varianssianalyysi ammattiryhmittäin***

ONEWAY suhtautuminenmiinus BY Ammaryhmäluokiteltuna
/STATISTICS DESCRIPTIVES
/MISSING ANALYSIS.

****graafi edellisistä muuttujista***

GRAPH
/ERRORBAR(CI 95)=suhtautuminenmiinus BY Ammaryhmäluokiteltuna.

*******Luodaan uusi koulutusmuuttuja niin, että ammatillinen koulutus -muuttuja uudelleenluokitellaan kolmeen osaan perus- keski ja korkea-asteen koulutukseen*************
****tarkastellaan uuden koulutus-muuttujan frekvenssijakaumaa*******

RECODE t5 (1=1) (2 thru 4=2) (5 thru 6=3) INTO Koulutus.
VARIABLE LABELS Koulutus ‘Koulutusluokat’.
EXECUTE.

FREQUENCIES VARIABLES=Koulutus
/NTILES=4
/STATISTICS=STDDEV MINIMUM MAXIMUM MEAN MEDIAN
/ORDER=ANALYSIS.

ONEWAY VastaajansuhtautuminenEUjäsenyyteen BY Koulutus
/STATISTICS DESCRIPTIVES
/MISSING ANALYSIS.

***teen vielä yhden koulutusmuuttujan aiempaa luokittelua korjataksenin****
****Ei ammatillista koulutusta; ammattkurssi tai ammattikoulu 2; “opistoasteen” tutkinnosta oman ryhmänsä 3, ja amk ja yliopistokoulutuksesta 4**

RECODE t5 (1=1) (4=3) (2 thru 3=2) (5 thru 6=4) INTO Koulutusneljässäluokassa.
VARIABLE LABELS Koulutusneljässäluokassa ‘Koulutusluokat4’.
EXECUTE.

****Edellisestä muuttujasta frekvenssit****

FREQUENCIES VARIABLES=Koulutusneljässäluokassa
/NTILES=4
/STATISTICS=STDDEV MINIMUM MAXIMUM MEAN MEDIAN
/ORDER=ANALYSIS.

****Tehdään edellisesta pylväsdiagrammi****

GRAPH
/BAR(SIMPLE)=COUNT BY Koulutusneljässäluokassa.

******tehdään ristiintaulukointi edellisellä koulutusmuuttujasta ja suhtautumisesta kolmessa luokassa***

CROSSTABS
/TABLES=Suhtautuminenkolmessaluokassa BY Koulutusneljässäluokassa
/FORMAT=AVALUE TABLES
/STATISTICS=CHISQ
/CELLS=COUNT COLUMN
/COUNT ROUND CELL.