Month: April 2016

Työn viimeistely vaiheessa kirjoitimme työstä tiivistelmän ja kirjoitimme oppimispäiväkirjan valmiiksi. Saimme myös mielenkiintoisia tuloksia esiin tilastopuolelta ja lisäsimme sisällysluettelon työhön.

 

Tilasto-osuus ja SPSS:n käyttö

Tuomas Heikkilä:

Aineiston mielenkiintoisimmat muuttujat ovat nrot 6-19 eli 14 kpl “kuinka toivottavana tai epätoivottavana pidät mahaanmuuttoa seuraavista maista” Ruotsista Kosovoon. Näitä asenteita voisi sitten verratta yhteen tai kahteen luokittelevaan muuttujaan, kuten ikään, bruttotuloihin, asuinseutuun, työllisyysasteeseen jne.

Ajattelin, että tehdään tässä kaksi analyysiä: faktorianalyys, jolla tiivistetään tämä hirvittävä määrä asennemuuttujia, ja sitten varianssianalyysi, joka ryhmittelee asenteet annetun muuttujan perusteella, yksisuuntaisesti – esimerkiksi Uusi-maalaiset ja lappilaiset – tai kaksisuuntaisesti – uusi-maalaiset naiset, lappilaiset naiset, uusimaalaiset miehet, lappilaiset miehet jne,. Jos eroja löytyy voidaan vertailla tietyin edellytyksin keskenään!

Tein jo alustavan faktorianalyysiin näille 14 asennemuuttujalle. Siinä on tarkoitus siis etsiä kysymysten takaa piileviä ulottuvuuksia ja tiivistää ulottuvuuksia mahdollisimman paljon. Kun toistaiseksi ei ole taustateoriaa, faktorit määräytyivät “luonnollisesti” sen mukaan kuinka paljon yhteistä ne jakavat keskenään.

Varianssianalyysissä todennettaisiin onko asenteissa eroa joidenkin ryhmien välillä vai eivätkö ne eroa ollenkaan. Kyselyssä on aika omalaatuisia kysymyksiä ja monissa muuttujissa on luokkia, joissa on hyvin vähän havaintoja.

1.4. Tapaaminen

Päädyimme ryhmänä tutkimuskysymykseen ja jaoimme tehtävät kirjallisuuden etsijöille sekä tilasto-osuudesta huoleltiville.

5.4. Pidimme verkkotapaamisen Yammerin kautta, jossa keskustelimme ryhmänä kaikkien edistymisesti ja mahdollisista pulmista.

Kirjallisuusosion tekijöiden käyttämät työkalut:

Are Nikkinen

Reflektiota:

Etsin tutkimuskysymykseen liittyvää kirjallisuutta Google Scholarilla ja Ebscolla. Ensimmäisen käyttö oli huomattavasti jälkimmäistä yksinkertaisempaa. Etsin hakukoneista artikkeleita, jotka tutkivat maahanmuuttoasenteita alueellisuuden näkökulmasta. Etsin pääasiassa kvantitatiivisia artikkeleita. Lisäksi kirjoitin raakaversion pohjan ja pohdin tutkimuskysymystä. Jaoin tekemäni raakaversion Yammerissa ja osallistuin tapaamiseen kasvotusten ja Yammerissa. Liityin vihdoin One Noteen ja tutustuin sen käyttöön. Tutustuin myös Atlas-ohjelmaan ja Zoteroon.

 

Sanna Hentunen:

Ryhmämme työskentely lähti nopeasti käyntiin kahden lähitapaamisen jälkeen, ja saimme luotua yhteydenpitoryhmät niin Yammeriin kuin OneNoteenkin. Yammerin käyttö oli pitkälti uutta, mutta onnistuimme pitämään siellä seuraavan kokouksemme. Tutkimuskysymyksen hahmottamisen jälkeen etsin siihen suhtautuvaa teoriaa, jota voisimme hyödyntää tutkimuksen pohjana. OneNote toimi ideoiden vaihtokanavana ryhmämme välillä. Artikkeleita ja tutkimuksia etsin niin Ebscon, Nellin kuin Heldankin avulla, ja ensimmäinen näistä osoittautui ehdottomasti haastavimmaksi. Totesin myös, että kaikki relevantit tutkimukset tai artikkelit joita Ebscosta löysin, löytyi myös Nellin kautta huomattavasti helpommin. Artikkeleiden läpikäynti ja järjestely toimi Zoteroa käyttäen. Zoteron asentaminen ja sen käyttöön tutustuminen veikin lähes yhtä suuren ajan, kuin materiaalin läpikäynti. Kun ohjelman vihdoin ymmärsi, tuli kuitenkin olo että sen opettelu oli mahdollisesti erittäinkin hyödyllistä: Materiaalin tallennus ja järjestely toimi sen avulla huomattavan loogisesti