Via della Conciliazione – Sovinnon katu

Keskiviikkona 17.8. pääkohteemme oli Vatikaani. Matkalla kohti paavin kotia pidin esitelmän katolisen kirkkovaltion kaatumisesta, Vatikaanivaltion synnystä ja Via della Concilizionen rakentamisesta. Paavin johtama Kirkkovaltio kaatui 1870, kun Italian kuningaskunta valtasi Rooman. Tästä seurannut kiista Paavin ja Italian valtion välillä kesti melkein kuusikymmentä vuotta.

Vuonna 1922 Benito Mussolini nousi Italian pääministeriksi ja Achille Ratti (Pius XI) valittiin paaviksi. Pius XI päätti ratkaista kiistan ja solmi Mussolinin kanssa Lateraanisopimuksen helmikuussa 1929. Lateraanisopimuksen myötä syntyi paavin hallitsema Vatikaanivaltio, kirkko sai korvauksia menetetyistä alueista ja katolisuudesta tuli Italian valtionuskonto. Paavi sai vapautensa, mutta Vatikaanin ja papiston tuli olla poliittisesti sitoutumattomia, eikä paavi saanut enää tukea fasisteja vastustanutta kristillisdemokraattista puoluetta. Ainakin julkisesti näytti siltä, että Vatikaani antoi siunauksensa fasistiselle Italialle. Vatikaanin ja Italian suhde oli monimutkainen seuraavat vuodet. Virallisesti kirkon ei tarvinnut tukea valtiota, mutta siihen oli painetta. 30-luvun mittaan Pius XI tiukensi kannanottojaan ja tuomitsi Mussolinin vallankäytön, Lateraanisopimuksen rikkomisen sekä antisemitismin. Hänen seuraajakseen 1939 valittu Pius XII oli diplomaattisempi ja vältteli julkista puolen valitsemista. Sekä Pius XI:n ja XII:n toiminta suhteessa fasisteihin ja natseihin on ollut runsaan jälkipyykin kohteena.

Lateraanisopimuksen myötä Mussolini halusi rakentaa Sovinnon kadun symboloimaan rauhan syntymistä. Uuden leveän kadun oli tarkoitus yhdistää Vatikaani Rooman ytimeen ja samalla helpottaa yhä kasvavaa autoilua. Yhdistävää katua oli suunniteltu jo Paavi Nikolaus V:n ajalta 1400-luvun alkupuolelta. Vanhan alueen purku alkoi 29.10.1536 ja seuraavan vuoden aikana Pietarinkirkko paljastui näkyville Sant’ Angelon linnan suunnalta. Uuden kadun suunnittelivat roomalaiset arkkitehdit Marcello Piacentini ja Attilio Spaccarelli. Muutamaa sivussa ollutta rakennusta lukuunottamatta kadun keskiaikainen miljöö purettiin. Osa rakennuksista rakennettiin uudelleen niin, että niiden julkisivu tuli kadulle päin, kuten Rafaelin viimeisten vuosien koti, Palazzo Dei Convertendi. Toinen maailmansota keskeytti työt, mutta sen loputtua Italian valtio ja Vatikaani päättivät yhdessä viedä projektin loppuun asti. Viimeisenä pystytettiin molemmin puolin kulkevat obeliskit 1950, jotka toimivat myös katulamppuina.

Sovinnon kadun rakentaminen on herättänyt ristiriitaisia tunteita alusta asti. Keskiaikaisten rakennusten tuhoamista ja yllätyksenä paljastuneen kirkon ja aukion näkymän menettämistä on kritisoitu. Toisaalta katu mahdollistaa niin kaupunkilaisille kuin turisteillekin helpomman pääsyn alueelle. Itse koin nykyisen näkymän katujen molemmista päistä todella vaikuttavaksi. Erityisen kaunis oli aamuaurinkoinen näkymä Pietarinkirkon kupolista kadulle ja Roomaan. Suosittelen!