“Näe harjoittelu yhtenä etappina urapolullasi” – viisi vinkkiä harjoittelupaikan hakuun

Suunnitteletko työharjoittelua vuodelle 2018? Kaipaatko vinkkejä opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittamiseen ja harjoittelupaikan hakemiseen? Jos vastasit jompaankumpaan kyllä, tule yliopiston urapalveluiden järjestämiin harjoitteluinfoihin. Vielä ehdit mukaan Viikin kampuksella pidettäviin infotilaisuuksiin!

Urapalveluiden syksyn harjoitteluinfokiertue käynnistyi Metsätalolla 31.10. järjestetyllä harjoitteluinfolla. Infon osallistujamäärä ylitti kirkkaasti ennakko-odotuksemme: mukana oli arviolta 110 opiskelijaa enimmäkseen keskustakampuksen tiedekunnista. Aihe on siis selvästi ajankohtainen, ja yliopistomme opiskelijoita kiinnostaa työharjoitteluun liittyvä tieto ja harjoittelupaikan hakuvinkit.

Harjoittelu on mukana joko pakollisena tai vapaavalintaisena opintojaksona lähes kaikissa yliopistomme tutkinto-ohjelmissa. Harjoitteluun voi alasta riippuen mennä kandi- tai maisterivaiheessa – osassa koulutusohjelmia vaikka molemmissa.

Yliopisto tukee rahallisesti harjoittelutukijärjestelmällä opiskelijoiden palkallisia harjoittelumahdollisuuksia. Yliopiston harjoittelutuki on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisiin harjoittelupaikkoihin, joissa työnantajalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa opiskelijan palkkakustannuksia kokonaan. Harjoittelutuen tarkoitus on mahdollistaa harjoittelu niille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä suorittaneet opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua.

Lähetystöneuvos Markus Teirin vinkit harjoittelupaikan hakijalle

Osaan harjoitteluinfoista olemme kutsuneet mukaan työnantajavieraita kertomaan eri työnantajien tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Metsätalolla järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana lähetystöneuvos Markus Teir ulkoministeriöstä. Teir on ulkoasiainhallintouransa aikana rekrytoinut lukuisia harjoittelijoita, ja hän jakoi puheenvuorossaan arvokkaita vinkkejä hakemuksen ja CV:n tekemiseen.

Ulkoministeriön lähetystöneuvos Markus Teir vieraili urapalveluiden järjestämässä harjoitteluinfossa 31.10.2017.

  1. Panosta hakemuksen aloitukseen

Yhteen harjoittelupaikkaan saattaa tulla jopa 50 hakemusta. Rekrytoijan aikaresurssit ovat rajalliset, eli yhteen hakemukseen käytettävissä oleva aika on lyhyt. Panosta siis hakemuksesi aloitusvirkkeisiin. Hyvän aloituksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Aloitus määrittää, kiinnostuuko rekrytoija riittävästi lukeakseen hakemuksen loppuun. Kerro heti alussa, miksi haet juuri tähän paikkaan. Tuo esille motivaatiosi ja osaamisesi kyseiseen tehtävään.

  1. Näe harjoittelu yhtenä etappina urapolullasi

Mieti, mikä on pidemmän tähtäimen ammatillinen tavoitteesi ja miten kyseinen harjoittelupaikka auttaa sinua saavuttamaan sen. Kerro se myös rekrytoijalle hakemuksessasi.

  1. Älä toista hakemuksessa samaa, mitä CV:si jo kertoo

Teirin mukaan yleisin hakijoiden virhe on se, että hakemuksen ja CV:n sisällöt toistavat toisiaan. CV:n pitäisi kertoa mitä olet tehnyt, mitä osaat ja mitä olet opiskellut, kun taas hakemus kannattaa muotoilla motivaatiokirjeen tai hissipuheen muotoon.

  1. Kirjoita jokaiseen hakemaasi paikkaan räätälöity hakemus

Kokenut rekrytoija huomaa, jos hakemus ei ole kohdistettu juuri haettavaan paikkaan. Ota selvää harjoittelupaikasta jo hakuvaiheessa ja mieti, miten osaamisesi ja tavoitteesi sopisi juuri kyseiseen harjoitteluun. Käytä myös oma aikasi viisaasti: tee mieluummin yksi hyvä hakemus huolella kuin viisi keskinkertaista. Ilmiselvältä tuntuva vinkki, mutta tässäkin on Teirin mukaan parantamisen varaa: varmista, että hakemuksessasi ei lue väärän työnantajan nimeä.

  1. Oikolue hakemuksesi huolella tai pyydä kaveriasi katsomaan se läpi

Hyvä työ- tai harjoitteluhakemus on tehty huolella eikä siinä ole kirjoitusvirheitä.

Tule mukaan Viikin harjoitteluinfoihin

Harjoitteluinfot Viikissä pidetään ViikkiAreena-tapahtuman yhteydessä 21.11. suomeksi ja 23.11. englanniksi. Suomenkielisessä infossa on mukana ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green Luonto-Liitosta. Ilmoittaudu harjoitteluinfoihin.

 

Teksti: Lotta Viljamaa
Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta

Haussa introvertti?

Työnantaja etsii ”energisiä, ulospäin suuntautuneita myyntihenkisiä henkilöitä”. ”Omaat hyvät vuorovaikutustaidot, olet oma-aloitteinen tartu toimeen -tyyppi!”

Työnantaja odottaa ”hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja”. Ideaalihakijan tulisi olla ”tavoitteellisen työotteen omaava aktiivinen ilopilleri”. Vaatimuksena saattaa olla ”sosiaalinen kyvykkyys” tai ”sinun tulisi olla reipas ja ulospäin suuntautuva”. Toinen hakee tiimiinsä ”sanavalmista ja dynaamista osaajaa”.

Nämä kaikki ovat suoria poimintoja työpaikkailmoituksista. Jos tekisin sisällöllisen analyysin ilmoitusteksteistä viime vuosilta, luulenpa, että yksi useimmiten käytetty sana olisi juuri ”vuorovaikutustaidot”.

Mitä näillä kuvauksilla oikeasti haetaan?

Mutta ovatko rekrytoijat oikeasti miettineet, mitä esimerkiksi ”hyvillä vuorovaikutustaidoilla” haettavassa tehtävässä käytännössä tarkoitetaan?

Opettamillani urakursseilla nousee tasaisin väliajoin esille opiskelijoiden huoli siitä, pitääkö kaikkien työelämässä olla ylitsepulppuavan sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita. Vaatimus ekstroverttiuteen ahdistaa.

Yliopistolla tapaan myös ihmisiä, jotka määrittelevät itsensä ”tutkijatyypeiksi” tai ”labrahiiriksi”. He viihtyvät hyvin itsenäisessä tutkimustyössä, mutta kokevat yliopiston ulkopuolisen työelämän vaativan erilaisia taitoja.

Näissä tilanteissa korostan sitä, että vuorovai-kutustaitoja voi oppia ja kehittää kuten mitä tahansa muutakin taitoa. Esiintymistä ja yleisön edessä puhumista voi harjoitella, ja harjoituksen myötä se helpottuu. Omien mielipiteiden ilmaisemista voi treenata omien kavereiden seurassa ja sen jälkeen rohkaistua vaikka luennolla ottamaan kantaa keskusteluun. Itsensä esittelemiseen työnhakutilanteessa on hyvä valmistautua ja omaa hissipuhettaan voi harjoitella vaikka peilin edessä tai videolla.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään taidoista, vaan myös pysyvämmistä ominaisuuksista tai ihmisen luontaisesta temperamentista. Ekstrovertti – introvertti –vertailuasetelma on kaikille tuttu. Joskus tosin unohtuu, että meistä kukaan ei ole mustavalkoisesti jompaakumpaa, vaan ominaisuus vaihtelee janalla, jolla me kaikki sijoitumme johonkin kohtaan.

Elämme vahvasti ekstroverttiyttä arvostavassa kulttuurissa.

Susan Cain ottaa TED-puheessaan vahvasti kantaa sen puolesta, että introverttien lahjoja ja kykyjä pitäisi arvostaa ja tuoda esiin enemmän. Cainin mukaan koulut ja työpaikat sekä muut sosiaaliset ympäristöt on suunniteltu ekstroverttejä ajatellen siitä huolimatta, että noin kolmasosa ihmisistä määrittelee itsensä lähemmäksi introverttia näiden kahden välisellä janalla. Kouluissa opiskellaan entistä enemmän ryhmissä, töissä ratkotaan ongelmia tiimeissä, eikä yliopistollakaan enää pääse karkuun ryhmätöitä.

Luovuutta ja tuottavuutta pidetään usein ”dynaamisten” ja ulospäinsuuntautuneiden henkilöiden vahvuuksina. Kuitenkin maailmanhistoria tuntee monia esimerkkejä erityisen luovista erakoista. Itse asiassa yksinolo on Cainin mukaan luovuuden edellytys.

Myös hyvät johtajat ovat monesti introverttejä. He antavat tilaa muille ja kuuntelevat, eivätkä halua työntää omaa lusikkaansa jokaiseen soppaan.

Cain toteaa, että maailma tarvitsee introverttejä tekemään sitä, missä he ovat parhaimmillaan: lukemaan, ajattelemaan, tutkimaan, kuuntelemaan, analysoimaan, kirjoittamaan, kehittämään ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Ja vuorovaikutustilanteessa tuottamaan ehkä määrällisesti vähemmän, mutta laadullisesti sitäkin tärkeämpiä puheenvuoroja. Puhumaan hiljaa maailmassa, joka on täynnä hälyä.

Cainin puhe kannattaa kuunnella täältä: https://www.ted.com/talks/susan_cain_the_power_of_introverts?language=fi

Vuorovaikutuksen yksi ulottuvuus on vastavuoroisuus.

Mitä vuorovaikutuksessa oikeasti tarvitaan? Aito vuorovaikutus ei tarkoita pelkää sosiaalisuutta tai ulospäinsuuntautuneisuutta. Sen yksi ulottuvuus on vastavuoroisuus. Yhden puhujan monologin sijaan kahden ihmisen välinen keskustelu on parhaimmillaan aitoa dialogia, jonka piirteitä Päivi Kupias kuvaa näin:

Kuuntelu: Aidosti kuunteleva henkilö on läsnä ja keskittyy kuuntelemaan mitä toinen sanoo. Omaa mielipidettä, näkökulmaa tai sanottavaa siirretään hieman kauemmaksi ja keskitytään puhujan sanottavaan.

Itsensä suoraan ilmaiseminen: Suora puhe on aidon dialogin haasteellisin tehtävä. Se tarkoittaa oman aidon itsensä ilmaisemista riippumatta, mitä muita vaikuttavia tekijöitä tilanteessa on.

Taito odottaa: Dialogissa maltti on valttia. Asioiden ja ajatusten eteen pitää pysähtyä ja purkaa itsestäänselvyyksiä.

Kunnioitus: Toisen ihmisen kunnioittamisen lähtökohtana voidaan pitää oivallusta siitä, että oma näkökulmamme on rajallinen, ja muilta ihmisiltä voi oppia itselle uutta, jos vain malttaa kuunnella.

( http://www.tevere.fi/julkaisut-ja-artikkelit/91-tevere/artikkelit/145-aito-vuorovaikutus-ja-dialogisuus)

Kuullostavatko nämä perus-ekstrovertin vahvuuksilta? Vai olisiko niin, että myös introverteilla on näihin asioihin hyvinkin paljon annettavaa?

Ehkä ongelma onkin se, että ajattelemme vuorovaikutustaidoista rekrytointi- ja työnhakukontekstissa liian suppeasti. Helpoiten sanasta tulee mieleen juuri se kaikista aktiivisin päällepäsmäröijä, kun oikeasti taitavin vuorovaikuttaja onkin ehkä joku toinen.

 ”Vulnerability is Power – haavoittuvuudessa on voimaa”

Jari Saarenpää kirjoitti taannoin hienon kirjoituksen, jossa määrittelee (Andrew Sobeliin viitaten) vuorovaikutustaitojen osa-alueiksi integriteetin eli johdonmukaisuuden sekä haavoittuvuuden.

(http://luontaisettaipumukset.fi/2016/05/30/vahvat-vuorovaikutustaidot-tekevat-kaikista-voittajia/ )

Jari kehottaa meitä seuraavaan: ”pyydä anteeksi, myönnä olevasi väärässä, kerro mitä tunnet – ei pelkästään mitä ajattelet, pyydä apua, myönnä epäonnistuminen, käytä huumoria – vitsaile itsestäsi, pyydä neuvoa, kerro ongelmistasi ja jaa henkilökohtaisia asioita”. Nämä asiat eivät välttämättä edellytä erityisen ulospäinsuuntautunutta luonnetta – päinvastoin. Joskus puheessakin laatu korvaa määrän. Ja nöyryys voikin yllättäen olla väittelytaitoa suurempi voima.

Tämä kaikki saattavat kuullostaa tutulta, jos olet tutustunut erilaisiin elämäntaito-oppaisiin ja vaikkapa parisuhdevinkkeihin. Mutta miten saisimme tämän laajemman näkemyksen vuorovaikutustaidoista myös näkymään työpaikkailmoituksissa ja nämä asiat vahvuuksikseen tunnistavien työhakemuksissa?

Ja kas – etsiessäni aiempia lainauksia työpaikkailmoituksista silmiini osui myös toisenlainen kuvaus. Joku toivoo, että ”sinulla on äärimmäisen kehittynyt kuuntelemisen taito ja sitä tiettyä nöyryyttä otteessasi”. Ehkä muutos on tuloillaan?

 

Koulutus kannattaa sekä hyvinä että huonoina aikoina

Vuonna 2011 Helsingin yliopistosta valmistuneista 84 prosenttia oli koulutustasoa vastaavassa tai vaativammassa työssä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Haastava 2010-luvun työmarkkinatilanne on vaikuttanut valmistuneiden työuraan: peräti kolmannes on kohdannut työttömyyttä viiden vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi tänään 3.5.2017 julkistetusta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston tekemästä uraseurantakyselystä, jossa selvitettiin vuonna 2011 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Vastaukset kerättiin syksyllä 2016 ja mukana olivat kaikki yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Tässä uutisessa mainitut luvut ovat Helsingin yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden kyselyyn vastanneiden tuloksia. Helsingin yliopiston uraseurantaraportti ja oppialaryhmien tuloksiin keskittyvät tiedekuntaraportit löytyvät täältä.

Akateeminen työttömyys kääntynyt laskuun

Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vuoden 2008 finanssi/eurokriisin jälkeen. Keskeisin työmarkkinatilanteen heikkenemistä selittävä tekijä on talouden voimakas supistuminen vuonna 2009 ja sen jälkeen pitkään jatkunut heikkona jatkunut talouden kehitys.

Marraskuussa 2016 korkeasti koulutettujen työttömyys kääntyi kuitenkin laskuun ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Koulutusasteen ja työllisyysasteen positiivinen yhteys ei ole kuitenkaan kadonnut vaikeina aikoina mihinkään. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut koko ajan selkeästi vähäisempää kuin muun väestön.

Syksyllä 2016 uraseurantaan vastanneista työssä oli 85 prosenttia ja työttömänä neljä prosenttia. Pieni osa vastaajista työskenteli apurahalla (2 %) ja opiskeli päätoimisesti (2 %). Perhevapaalla oli kyselyhetkellä kuusi prosenttia vastaajista (3 % työsuhteesta ja 3 % ilman työsuhdetta). Yhteensä 90 prosenttia vastaajista oli työssä, työskenteli apurahalla tai oli työstä perhevapaalla.

Valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut kolmannes. Keskimäärin työttömyysjaksoja oli 1,9. Työttömyysjaksojen yhteenlasketun keston mediaani oli kuusi kuukautta ja keskiarvo 11 kuukautta viiden vuoden aikana.

Vähiten työttömyyttä oli ollut oikeustieteellisestä, farmasian, lääketieteellisestä sekä eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla. Bio- ja ympäristötieteellisestä ja humanistisesta tiedekunnasta valmistuneesta noin puolella oli ollut valmistumisen jälkeen työttömyysjaksoja.

Suurin osa koulutustasoaan vastaavassa työssä

Vastanneista työssä olevista 84 prosenttia toimi koulutustasoaan vastaavassa tai vaativammassa työssä. Peräti 15 prosenttia kertoi työnsä olevan koulutustasoa vaativampaa. Kahteen kolmasosaan työpaikoista edellytyksenä oli ollut korkeakoulututkinto.

Yliopistossa oppimiaan asioita hyödynsi työssään jatkuvasti lähes 60 prosenttia ja noin kolmannes osittain/ajoittain.

Saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä oli valmistumisensa jälkeen ollut lähes 40 prosenttia vastanneista. Keskimäärin työnantajia oli ollut viiden vuoden aikana 2,4. Kolmasosa vastaajista oli vastaushetkellä yksityisen työnantajan palveluksessa ja 41 prosenttia kunnan tai valtion palveluksessa.

Uraseurantakyselyyn vastanneiden keskiarvopalkka oli 3 772 euroa kuukaudessa.

Neljännes kokeillut yrittäjyyttä tai freelancerin töitä

Yrittäjänä tai freelancerina oli toiminut lähes neljännes. Huiman kaulan muihin verrattuna ottavat eläinlääketieteellisestä valmistuneet. Heistä noin kaksi kolmasosaa on työskennellyt yrittäjänä tai freelancerina.

Seuraavaksi eniten yrittäjinä tai freelancereina toimineita löytyi humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden joukosta, 37 prosenttia.

– Yrittäjänä ja freelancerina toiminen valmistumisen jälkeen on selkeästi kasvava ilmiö, kun analysoidaan yhdessä viittä edellistä uraseurantakyselyä. Sivutoiminen yrittäjyys on selkeästi yleisempää kuin päätoiminen, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver urapalveluista sanoo.

Tyytyväisyys tutkintoon laskenut – työelämätaitojen rooli kasvaa

Noin 60 prosenttia oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytymättömiä oli kuusi prosenttia. Tiedekuntien ja oppialaryhmien väliset erot olivat merkittäviä.

Tutkintotyytyväisyys on laskenut hieman edelliseen syksyllä 2014 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Myös työn koulutustasovastavuus oli hieman laskenut edelliskyselyyn verrattuna. Keskeisin selittävä tekijä on työmarkkinatilanne.

– Moni valmistunut on kokenut haasteita työmarkkinoilla. Sitä ei pidä väheksyä. Itse pidän uraseurantakyselyn tuloksia taloustilanteeseen ja työmarkkinatilanteeseen nähden kuitenkin melko hyvinä. Valtaosa vastaajista on viiden vuoden aikana päätynyt koulutustasoa vastaaviin tehtäviin ja on tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta, Carver arvioi.

Hieman huolestuttavaa on se, että vain kolmannes vastaajista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään” kanssa. Jos hieman samaa mieltä vastanneiden osuus huomioidaan, päästään yhteensä 63 prosenttiin. Alakohtaiset erot ovat tässäkin merkittäviä.

Helsingin yliopiston koulutusohjelmauudistuksessa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota työelämävalmiuksiin. Eri ohjelmissa on mietitty, mitä taitoja alalta valmistuvat tulevaisuudessa tarvitsevat. Kaikissa uusissa kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmissa saa työllistyvyyttä tukevia asiantuntijavalmiuksia, kuten projektinhallinta-, koordinointi- ja neuvottelutaitoja.

– Sekä kandi- että maisteriohjelmiin kuuluu myös työharjoittelua tai työelämäprojekteja. Tärkeätä on, että opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana luomaan verkostoja vahvasti, kertoo vararehtori Sari Lindblom.

Työelämään orientoivat opinnot tulivat osaksi tutkintoja edellisessä suuressa tutkintouudistuksessa vuonna 2004, jolloin siirryttiin kaksiportaisiin tutkintoihin. Uraseurantakyselyn tulosten valossa tutkintoihin kuuluvat urakurssit, harjoittelu, työelämän kumppaneiden kanssa tehtävät projektikurssit ja vuonna 2012 aloitettu ryhmämentorointi ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa.

Kyky viestiä omasta osaamisesta tärkeää

Uraseurantakyselyssä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Vaikuttavimmat tekijät olivat:

  • Kyky kertoa omasta osaamisesta (erittäin tärkeä tai tärkeä 62 prosentille vastaajista)
  • Muu työkokemus (56 %)
  • Tutkinnon aineyhdistelmä (42 %)
  • Kontaktit/suhdeverkostot (42 %)
  • Harjoittelu (38 %)

Valmistumisensa jälkeen toista korkeakoulututkintoa on suorittanut kymmenesosa ja tieteellisiä jatko-opintoja lähes joka viides.

Kyselyssä vastaajia Helsingin yliopistosta oli 917. Vastausprosentti oli 38.

Teksti: Kati Salmivaara
Kuva: Ari Aalto
Uutinen on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston intranet Flammassa 3.5.

Ystävät ja unelmat – Valtsikasta työuralle

Ystävänpäivänä 14.2. Siltavuorenpenkereen Minerva-torille kokoontui Valtiotietieteilijät työelämässä -kurssin opiskelijoita ja valtsikan alumneja. Opiskelijat olivat järjestäneet paneelikeskusteluja, joissa alumnit pääsivät kertomaan oman urapolkunsa vaiheista.

Halusin ystävänpäivän kunniaksi lähestyä tapahtuman teemaa hieman romanttisemmassa hengessä, joten kyselin opiskelijoilta ja alumneilta heidän ammatillisista unelmistaan.

”Täydellisessä maailmassa olisin kilparatsastaja”, kertoi eräs valtsikan alumni, kun puhuimme unelmista. Unelmat antavat energiaa ja motivoivat, siksi ne jo itsessään ovat tärkeitä, eikä niiden tarvitse välttämättä toteutua.

Monet oman alansa menestyjät kertovat käyttävänsä metodia, jossa unelmia visualisoidaan ja niistä puhutaan mahdollisimman paljon. Unelmat konkretisoituvat tavoitteiksi, jolloin niiden toteutumista tukevia valintoja alkaa tehdä kuin itsestään.

Sattumaa vai päämäärätietoista etenemistä?

Paneelikeskusteluissa monet alumnit kertoivat tekevänsä unelmatyötä juuri nyt. Heidän polkunsa opintojen alusta nykyiseen työpaikkaan ovat olleet hyvin erilaisia. Muutamille alumneille ammatilliset tavoitteet olivat selkeitä jo opintojen alkuvaiheessa, mutta toiset kertoivat ajautuneensa nykyiseen työhönsä.

Vaikka sattuma näytti määrittävän monien työuraa, oli niistä löydettävissä tietty logiikka. Esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät alumnit olivat olleet vaihdossa ja hakeneet kansainvälistä kokemusta työharjoittelusta tai järjestötoiminnasta. Moni alumni mainitsi harjoittelun olleen yksi tärkeimmistä vaiheista opiskeluvuosina, jolloin omat ammatilliset tavoitteet alkoivat hahmottumaan

Olli Tiainen kertoi hauskasti edenneensä urallaan kadulta ylöspäin. Hän oli aloittanut Greenpeacella feissarina ja edennyt eri tehtävien kautta Greenpeacen ilmasto- ja energiasiantuntijaksi. Hän oli kiinnostunut ympäristöasioihin liittyvästä vaikuttamistyötä jo opiskeluvuosina.

Vapa Impactin perustaja Timo Nurmi puolestaan kertoi, että hän ei opiskeluaikoina haaveillut urasta viestintäkonsulttina, mutta kokeilemalla hän päätyi sellaiseksi ja viihtyy nyt työssään.

Panelisteina olleet alumnit kannustivat kokeilemaan erilaisia työpaikkoja ja hankkimaan monipuolista työkokemusta. Vasta kokeilemalla voi tietää, millaisesta työstä tykkää. Kaikista tehtävistä oppii jotain, joka on hyödyksi muualla.

Kokemusta kannattaa hakea myös eri sektoreilta. Esimerkiksi ulkoministeriön johtava asiantuntija Okko-Pekka Salmimies on tyytyväinen lyhyeen työkokemukseensa viestintätoimistosta.

– Opin siellä aivan erityisellä tavalla instrumentaaliasia taitoja, kuten puhetaitoja ja kirjallista ilmaisua, joista on ollut hyötyä myöhemmin työelämässä.

Verkostoituminen on sana, jota opiskelijat usein vierastavat. Alumnipaneeleissa tuli kuitenkin monta kertaa esille, kuinka verkostot olivat auttaneet etenemään uralla. Monet kertoivat saaneensa työpaikan kaverin tai tutun tutun kautta.

Valtsikalaiset unelmoivat maailman parantamisesta

Tapahtumaan osallistuneilla valtsikan opiskelijoilla oli monenlaisia unelmia ja häilyviä ajatuksia, mutta yhdistävä teema oli halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja maailman parantamiseen.

Sosiologian opiskelija Sanna Heinonen on etsinyt reittejä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen startup-yrityksistä.

Johtotehtävät ja esimiestyö nähtiin myös mahdollisuutena vaikuttamiseen. Alumnipaneeli sai Tom Henriksonin pohtimaa asiantuntijatyön ja esimiestyön eroavaisuuksia ja kumpi häntä kiinnostaa enemmän.

– Asiantuntijatyössä tärkeintä on substanssiosaaminen, mutta esimiehenä pääsee kenties suoremmin vaikuttamaan asioihin.

Valtsikalaiset unelmoivat myös kirjottamistyöstä. Käytännöllisen filosofian opiskelijat Jannika Lalu ja Rosanna Stenroos kertoivat olevansa kiinnostuneita kirjoittamisesta ja sisällöntuotannosta. Lisäksi kulttuuriala ja akateeminen ura kiinnostavat heitä.

Alumnipaneelissa heitä ilahdutti kuulla, että kirjoittamistyössä viestintä pääaineena ei ole mikään välttämättömyys.

– Alumnit korostivat substanssiosaamisen olevan tärkeää ja syvällisempi tietämys jostain muusta alueesta on iso etu kirjoittamistyössä.

Teksti: Johanna Joensuu

Jutun kirjoittaja opiskelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja on harjoittelijana tämän kevään ajan urapalvelut-yksikössä.

Supporting the employability of international students from the perspective of Career services at the University of Helsinki

 

 

 

 

The University of Helsinki (UH) is currently in the process of renewing all its degree programmes.  Already for a number of years there have been several Master’s Degree Programmes available in English. Starting next academic year (2017-18) there will be a new set of programmes on offer by the faculties. The biggest difference compared to earlier years will be the introduction of fees to non-EU students. As a result of current developments together with years of experience, UH is stepping up its services provided to international students. The aim is to improve the support offered to students both inside and outside the university; from student services to different housing options, leisure activities and information on local culture.

As students arrive in Finland and start settling in, they are naturally eager to find employment. They will also be searching for trainee positions during their studies, as work experience from one’s own field is extremely valuable for career development. Many also wish to stay after graduating. Some succeed in finding their place in the labour market, others don’t. Research shows clearly that one of the biggest challenges for international students settling in Finland is related particularly to finding employment and how open the new host country appears to them.

One challenge is the lack of contacts with employers and society. Also language skills is a factor the students mention as limiting their job search. When moving to a new country, students do not have the networks and connections which could help them in their job hunting. There is a lot to learn about how the local labour market works. At the Career Services of the UH the employability of international students has been on the agenda for a long time. As an example, in 2009 the VALOA-project brought together the Career Services at UH with 19 other universities, city councils and entrepreneur organizations in creating a framework to support the employability of international students (find out more at studentintegration).

What else do we do for our international students at Career Services? In a nutshell, we meet with them on a regular basis, supporting their career planning and job hunting processes. We offer individual career counselling, we teach these topics in our own courses as well as take part in work life oriented courses offered by the different degree programmes. We organize job hunting info sessions and CV workshops as well as meetings with alumni.

The latest development is the UH Career Forum group on Facebook.  We invite everybody to join who is interested in supporting the employability of international students: students themselves, alumni, UH staff, representatives from the labour market and so on. The UH Career Forum is an informal meeting place where information and best practices can be shared, and it is a platform through which networks can be built. Jobs and traineeship positions will still be announced in Rekrynet and in Flamma, UH’s intranet.

UH Career Forum

 

Text by:
Anna Storgårds, career counsellor

 

Tee työhakemuksestasi persoonallinen

Osallistuin Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikön järjestämään työnhakuinfoon ja CV-työpajaan tammikuun lopussa. Tapahtumassa uraohjaajat antoivat vinkkejä työnhakuun ja kertoivat työnhaun vallitsevista trendeistä.

Aihe näytti kiinnostavan opiskelijoita, koska Helsinki Think Companyn Vuorikadun tila oli viimeistä tuolia myöten täynnä. Keskustelua herätti erityisesti se, miten työhakemuksen ja CV:n voi räätälöidä persoonalliseksi ja miten lähestyä työnantajia avoimilla hakemuksilla.

Työnhakuinfo ja CV-työpaja pidettiin 26.1.2017 Think Companyn tiloissa.

Työnhaun pohjana on itsetuntemus

Uraohjauksen asiantuntija Minna-Rosa Kanniaisen mukaan menestyksekäs työnhaku lähtee hyvästä itsetuntemuksesta.

– Itsetuntemus on pohja, jonka perusteella kannattaa alkaa rakentamaan työnhakijaprofiiliaan ja CV:tä. Mitä on oma osaaminen ja kiinnostuksen kohteet? Entä mitkä ovat tavoitteeni työnhaussa? Tämän jälkeen tulee vielä miettiä, miten kommunikoida oma osaaminen.

Nykyään jopa 70 prosenttia työpaikoista on piilotyöpaikkoja. Mahdollisuus löytää työpaikka paranee, jos ei tyydy hakemaan vain julkisesti haussa olevia paikkoja.

Piilotyöpaikkojen hakeminen vaatii enemmän aktiivisuutta työnhakijalta. Potentiaaliset työnantajat täytyy etsiä itse ja taustatyö kannattaa tehdä hyvin. Uraohjaajat vinkkasivat, että hyvä tapa saada lisätietoa työpaikasta on etsiä sieltä joku henkilö, jonka tehtävä kiinnostaa sinua ja kysyä, jos hän voisi kertoa lisää työpaikasta vaikka kahvikupin äärellä.

Hyvän taustatyön perusteella voi hahmotella kuvitteellista työpaikkailmoitusta, eli miettiä mitä ominaisuuksia työnantaja toivoo työntekijöiltä. Näin voit kohdentaa avoimen hakemuksen juuri kyseiseen organisaatioon tai tiettyyn tehtävään. Avoimessa hakemuksessakin voi määritellä tarkasti, mitä haluaisit tehdä ja mitä annettavaa sinulla olisi tähän tehtävään.

– Avoin hakemus saa olla persoonallinen, mutta ei kannata ajatella, että vapaamuotoinen hakemus saisi olla täysin vapaamuotoinen. Tiettyä rakennetta toivotaan yleensä työhakemukselta, toki alakohtaisesti voi arvioida miten paljon uskaltaa poiketa tyypillisestä hakemuspohjasta, kertoo Kanniainen.

Hakemuksesta saa persoonallisen esimerkiksi panostamalla mielenkiintoiseen aloitukseen. Kliseitä tulee vältellä ja pitkien puuduttavien adjektiivilistojen sijaan käyttää paljon verbejä.

– Esimerkit tekevät työhakemuksesta kiinnostavan, niitä kannattaa käyttää oman osaamisen kuvaamiseen.

Hyödynnä somea työnhaussa

Somenäkyvyydestä voi olla hyötyä työnhaussa. Minna-Rosa Kanniaisen mukaan ainakin LinkedIn: ssa kannattaa olla ja muita somekanavia voi käyttää tarpeen mukaan.

Somekanavia kannattaa hyödyntää myös tiedonhakuun, esimeriksi LinkedIn:sta voi löytää kiinnostavia alumneja ja heidän kauttaan uusia työmahdollisuuksia.

– Perinteiset työnhakudokumentit pitää kuitenkin olla kunnossa, vaikka keskittyisi sometyönhakuun.

CV:ssä kiinnostuksen herättää profiilikirjoitus

CV-työpajassa paneuduttiin erityisesti profiilitekstin hiomiseen. Tämä CV:n aloitusteksti saa olla persoonallinen ja oma kiinnostus kannattaa tuoda esiin. Profiilitekstiin kannattaa panostaa, koska rekrytoijat lukevat yleensä sen ensimmäisenä, ja hyvä teksti herättää rekrytoijan mielenkiinnon.

– Jos profiiliteksti on tylsä tai kankea, voi olla että rekrytoijat eivät lue CV:tä loppuun.

CV:n visuaaliseen ilmeeseen kannattaa panostaa. Selkeä ja visuaalisesti miellyttävä CV erottuu joukosta, vaikka sisältö ja sopivuus haettavaan tehtävään onkin kaikkein tärkein erottautumiskeino.

Omaa CV:tä kannattaa näyttää rohkeasti muille ja pyytää kommentteja. Olen itse kokenut, että CV:n vertailu muiden opiskelijoiden kanssa on ollut hyödyllistä ja olen saanut hyviä ideoita oman CV:n kehittämiseen.

Työnhakuinfoja ja CV-työpajoja on tarjolla helmikuussa vielä 2.2. Kumpulan kampuksella ja 3.2. Viikin kampuksella. Lisätietoja löytyy urapalveluiden nettisivuilta. Tervetuloa mukaan!

Teksti ja kuva: Johanna Joensuu.

Jutun kirjoittaja työskentelee tämän kevään ajan harjoittelijana Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikössä.

Lue, lue ja lue – klassikoiden lisäksi nykykirjallisuus on tunnettava

Helsingin yliopiston urapalveluiden ja Alumniyhdistyksen toteuttama Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuma 26.10.2016. Päivystävänä alumnina Mari Koli. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Päivystävä alumni Mari Koli juttelemassa opiskelijoiden kanssa Tiedekulman kahvilassa 9.11.2016. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Kustannusala kiehtoo kielenkäytöstä, kirjoista ja kirjailijoista kiinnostuneita. Kustantamo on edelleen yksi humanistiopiskelijoiden kestosuosikeista unelmatyöpaikkoja pohdittaessa. Millaista osaamista kustannustoimittajalta vaaditaan? Miten voit parantaa mahdollisuuksiasi työllistyä kustantamoon?

Aihepiiriä avasi kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtaja Mari Koli, joka vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa marraskuussa.

– Tyypillisesti kustannustoimittajan koulutustausta on kirjallisuudessa tai suomen kielessä. Myös toimittajakokemuksesta on tehtävässä hyötyä. Ehdoton vaatimus näiden alojen maisterius ei kuitenkaan ole, kertoo Koli.

Kustannusalan heikko markkinatilanne on ollut arkea jo kymmenisen vuotta. Suurin osa kustantamoista on käynyt läpi useita yt-neuvotteluita. Henkilöstömäärä on puoliintunut myös Kolin luotsaamassa Schildts & Söderströmsissä. Uusia työntekijöitä alalle rekrytoidaan harvoin.

– Usein julkinen rekrytointiprosessi jätetään väliin, koska aikaa satojen hakemusten läpikäymiseen ja haastattelukierroksiin ei kerta kaikkiaan ole. Tyypillistä on, että valikoidaan joku entuudestaan tuttu henkilö.

Kustannustoimittajaksi haluavan pitää tehdä itsensä näkyväksi.

– Jos ei pääse esimerkiksi harjoittelupaikan kautta kustantamoon, niin kirjallisuuskritiikkien ja muiden tekstien tuottaminen on suositeltavaa. Alan tunteminen, kirjoitustaito ja oma innostus kannattaa tuoda julkisesti esiin.

Media-alan kriisi on ollut myös kustannusalan kriisi. Vanhat markkinointikanavat eivät toimi enää tehokkaasti, joten vauhtia haetaan sosiaalisesta mediasta. Kirjojen ja kirjailijoiden näkyvyyden sekä kirjamyynnin onnistumiseksi sosiaalisen median kanavat ovat keskiössä kaikilla kustantajilla.

Facebook ja Instagram ovat Kolin mukaan alan tärkeimmät some-kanavat. Lisäksi kirjallisuusblogien asema on vahva. Kustannustoimittajaksi mielivän tuleekin olla sinut some-läsnäolon kanssa.

– Jos rekrytointivaiheessa käy ilmi, että hakija ei ole somessa, niin kyllä se on iso kysymysmerkki. Ulospäinsuuntautuneisuutta vaaditaan, mutta totta kai siinäkin on rajansa.

Kustannustoimittajat ovat Kolin mukaan ns. kulissityöntekijöitä. Tyypillisesti kustannustoimittajaa hävettää, kun kirjailija mainitsee hänet nimellä kirjansa kiitossanoissa.

– Meidän tehtävä ei ole näkyä. Yksittäisen kirjan takana tehdään paljon töitä yhdessä kirjailijan kanssa, mutta kun kirja tulee markkinoille, niin kustannustoimittaja häviää takavasemmalle. Teos on aina kirjailijan tuotos.

Ammattitaitoinen kustannustoimittaja ei tunge kuviin kirjailijan kanssa. Kolin mukaan tämä ammatin vaatima piirre on tärkeä todentaa työhaastatteluissa.

– On taitoa osoittaa kiinnostuneisuutensa olemalla aktiivinen kuuntelija. Hyvä kustannustoimittaja ei ole itse koko ajan äänessä. Kirjallisuusalaa kohtaan pitää olla innostusta syvempää intohimoa. Lisäksi on ymmärrettävä, että tämä on raakaa bisnestä.

Yksi vaatimus on kuitenkin edelleen ylitse muiden.

– Kustannustoimittajaksi mielivän pitää olla lukenut paljon ja nimenomaan nykypäivän kirjallisuutta. Klassikoiden ja kirjallisuushistorian tuntemus on tärkeä pohja, mutta kustannustoimittajan tulee tuntea nykykirjallisuus sekä osata haistaa kuka on seuraava Mika Waltari.

Lopuksi Koli haluaa kannustaa naisia hakeutumaan toimitusjohtajan tehtäviin. Toimitusjohtajan työ on hänen mielestään hyvin tavallista työtä eikä toimitusjohtajalta vaadita erikoisuuskromosomia.

– Naiset ajattelevat usein, että heistä ei ole johtajiksi. Naisten tulisi luottaa rohkeammin itseensä ja osaamiseensa.

Kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtajaksi eli Mari Koliksi haluavien kannattaa hyödyntää seuraavat Kolin vinkit.

– Pitää olla hyvä organisoimaan asioita ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä työ sisältää kaikkea kahvinkeitosta kirjojen myyntiin sekä poliittisella tasolla tapahtuvasta lobbaamisesta kassavirtojen tulkintaan. Kauppatieteilijä ei tarvitse olla, mutta perusfaktat talousasioista kannattaa opetella. Esimerkiksi tilikauden tuloksen ja liikevoiton välisen eron ymmärtäminen on erittäin olennaista.

Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumasarja toteutettiin syksyllä 2016. Urapalvelut järjestää myös ensi vuonna erilaisia työelämään liittyviä tapahtumia yhteistyössä Alumniyhdistyksen ja yliopiston alumnitoimijoiden kanssa. Lisäksi suunnittelemme parhaillaan syksyllä 2017 avattavaan uuteen Tiedekulmaan säännöllisiä Think Career -tapahtumia. Tilaa urapalveluiden uutiskirje ja seuraa meitä Facebookissa!

Teksti ja kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta

Opettele, erikoistu ja näytä osaamisesi – laadukasta journalismia tarvitaan

Mitä muuta toimittajalta vaaditaan kuin herkkä uutisvainu ja terävä kynä? Miten journalistista osaamistaan voi tuoda esiin? Ulkomaantoimittajana MTV:n uutisissa työskentelevä Janne Hopsu vieraili Tiedekulmassa vastaamassa media-alasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kysymyksiin.

Television uutislähetykset ja aamuisin postiluukusta kolahtava sanomalehti eivät enää täytä uutisnälkää. Digitalisaatio on johtanut siihen, että tietoa pitää saada kaikkina vuorokauden aikoina nopeasti kännykän kautta.

– Onneksi laadukkaan ja luotettavan journalismin kysyntä ei ole kadonnut, toteaa Hopsu.

Toimittajan koulutustaustaan olisi hyvä kuulua journalistiikan tai viestinnän opintoja. Ilman niitäkin voi alalle ponnistaa, mutta silloin vaaditaan erinomaisen kirjoitustaidon lisäksi yleensä jonkin aiheen tai kielen erityisosaamista.

– Yleistoimittaja oli pitkään muodissa. Nyt alalla on taas huomattu, että journalisteilla kannattaisi olla jotain spesifiä osaamista yhdestä tai muutamasta aihealueesta.

Hyvin kirjoitettujen ja muutenkin taitavasti tehtyjen juttujen saaminen julkisuuteen on tärkeää, jotta voi esitellä niitä työnäytteinään. Hopsu kehottaa tarjoamaan ensin tekstejä pienemmille lehdille. Myös podcastien tekeminen tai blogitekstien julkaiseminen yhteiskunnallisesti merkittäviksi kokemistaan aiheista voivat olla aloittelevalle toimittajalle hyviä keinoja herättää kiinnostusta.

Sosiaalisen median kanavissa osaamistaan voi tuoda esiin monin eri tavoin. Samalla pääsee näyttämään hallitsevansa eri välineitä ja julkaisutapoja.

– Toimittajaksi haluavien on ymmärrettävä, miten keskeinen merkitys sosiaalisella medialla on uutisten ja tiedon jakamisessa. Suuri osa uutistoimittajienkin työstä tapahtuu verkossa.

Mediatalojen journalisteilla on erilaisia rooleja ja työtehtäviä. Osa tekee töitä taustalla eikä tekijän kasvot tai nimi tule lainkaan julkisuuteen.

– Tuottajat ja ns. deskityössä olevat toimittajat ovat tärkeässä asemassa. Usein ihmiset eivät tule ajatelleeksi, kuinka paljon erilaista taustatyötä uutistoimituksissa tehdäänkään.

Kirjoittamisen ja puhumisen lisäksi journalistin on hallittava teknisiä välineitä. Työn ohessa pääsee luontevasti laajentamaan osaamistaan. Nykyään toimittaja saattaa hoitaa itsenäisesti juttunsa suunnittelusta julkaisuun asti. Hopsukin tekee keikkoja välillä yksin: haastattelee, kuvaa, editoi ja lähettää jutun maailmalta uutistoimitukseen.

Yli 20 vuoden työskentely uutistoimittajana ei ole vähentänyt Hopsun innostusta työhönsä.

– Parasta ovat ulkomaankeikat, joissa pääsee kansainvälisen uutistapahtuman keskipisteeseen. Lisäksi on ollut hienoa saada kehittää osaamistaan talon sisällä ilman, että on tarvinnut vaihtaa työpaikkaa.

Janne Hopsun vinkit toimittajaksi haluaville:

  • Toimittajan työ on erittäin monikanavaista. Opettele printin, television, radion ja verkkouutisoinnin toimintatavat. Seuraa aktiivisesti sosiaalisen median kanavia, jotta tiedät niidenkin logiikat. Lisäksi tarvitaan motivaatiota opiskella koko ajan uusia asioita ja seurata maailman menoa.
  • Kannattaa erikoistua: syvällisempi tietämys kahdesta tai kolmestakin aihepiiristä takaa paremmat työllistymismahdollisuudet. Myös harvinaisempien kielten ja kulttuurien osaajia tarvitaan toimittajina.
  • Uutismaailma elää 24/7. Tuoreita, hyvin taustoitettuja ja laadukkaasti tehtyjä uutisjuttuja tarvitaan koko ajan. Media-alalla pitää olla joustava työaikojen suhteen. Yksi alan varjopuoli on, että vakituisen työpaikan saaminen ei ole helppoa. Määräaikaisuudet ja itsensä työllistäminen freelancerina on monen journalistin arkea. Kannattaa siis varautua pätkätyöhön, verkostoitua rohkeasti ja opetella oman osaamisensa markkinointia.

Yleisen historian maisteri Janne Hopsu vieraili Päivystävänä alumnina syyskauden viimeisessä Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 23.11.2016. Voit lukea lisää Hopsun työurasta ja opintotaustasta 375 humanistia -sivustolta.

Urapalvelut järjestää myös ensi keväänä erilaisia työelämään liittyviä tapahtumia yhteistyössä Alumniyhdistyksen ja yliopiston alumnitoimijoiden kanssa. Lisäksi suunnittelemme parhaillaan syksyllä 2017 avattavaan uuteen Tiedekulmaan säännöllisiä Think Career -tapahtumia. Tilaa urapalveluiden uutiskirje ja seuraa meitä Facebookissa!

Teksti ja kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Uutistoimittaja Janne Hopsu (oik.) vieraili parin tunnin ajan keskustelemassa opiskelijoiden kanssa Tiedekulman kahvilassa. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Uutistoimittaja Janne Hopsu (oik.) vieraili parin tunnin ajan keskustelemassa opiskelijoiden kanssa Tiedekulman kahvilassa. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Ansioluettelo, hissipuhe, työnhakuräppi – sanoita osaamisesi

Mikä neuvoksi, kun edessä ei ole selkeää urapolkua? Miten päässä pyörivät sekalaiset ajatukset työllistymismahdollisuuksista saa järjestykseen? Millä tavalla omasta osaamisesta kannattaa viestiä?

Keskustelin asiasta VTT Petro Poutasen kanssa Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuman yhteydessä Tiedekulmassa. Poutanen kirjoittaa parhaillaan kirjaa työelämän luovuudesta, opettaa asiantuntija- ja tiedeviestintää Helsingin yliopistossa sekä toimii viestintäalan yrittäjänä.

Poutanen kehottaa pohtimaan unelmiensa työtehtävää, listaamaan oman osaamisen pääkohdat ja hahmottelemaan erilaisia urapolkuja.

– Mieti kiinnostavia työnantajatahoja ja millaista osaamista ne tarvitsevat sekä miten sinä pystyisit niitä auttamaan. Seuraava vaihe on pohtia, miten lähestyt kutakin potentiaalista työnantajaa.

Urapolkujen miettimisprosessia voi toteuttaa esimerkiksi seuraavien kolmen kysymyksen avulla:

  1. Mitä sellaista osaan, jota työnantajataho tarvitsee?
  2. Miksi osaamiseni on niin tärkeää, että työnantajataho tarvitsee juuri minua?
  3. Miten konkreettisesti työskentelen ja tuotan hyötyä työnantajatahon spesifiin tarpeeseen?

Potentiaalisia työnantajia kannattaa lähestyä vasta, kun osaa muotoilla napakat vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin, painottaa Poutanen.

– Erilaisia kysymysmalleja on toki maailma täynnä. Johtavana ajatuksena on, että osaa kertoa itsestään kiinnostavasti ja sanoittaa loogisesti mitä osaa tehdä ja mitä haluaisi tehdä.

On siis osattava viestiä selkeästi oman työskentelynsä tuloksellisuudesta. Työnhakumarkkinoilla ei kainostelu kaunista.

– Kannattaa harjoitella myyntipuhettaan rohkeasti jonkun kanssa, jotta saa palautetta ja uusia ajatuksia. Omaa osaamistaan markkinoidessa tulee tiedostaa puutteensa, vaikka keskittyisikin vahvuuksien esittelemiseen.

Osaamistaan tulisi miettiä säännöllisesti, vaikka olisikin työelämässä. Poutasen mukaan ”työnhakuräppi” kannattaa pitää ajan tasalla, koska harva meistä pysyy koko uraansa saman työnantajan palveluksessa samoja tehtäviä tehden.

– Miksi teen mitä teen, ketä se auttaa ja mitä vaikuttavuutta työlläni on? Näitä voi kysellä itseltään, vaikka ei hakisikaan uusia töitä. Vähintään tulee tietoiseksi siitä, miksi menee joka aamu töihin.

Tarinallisuus on aina vetovoimaisempaa kuin pelkkä osaamisalojen listaaminen. Moni muistaa huolehtia ansioluettelonsa päivittämisestä ja jopa LinkedIn-profiilin ylläpidosta, mutta vanha kunnon hissipuhe jää usein pohtimatta.

– Sosiaalisen median aikakaudella meillä ei ole vain sitä perinteistä paperista ansioluetteloa. Meistä on jatkuvasti jonkinlainen preesens verkossa. Se voi olla Twitter-tili, kuvagalleria Instagramissa tai LinkedIn-profiili. Eri kanavissa voi sanoittaa osaamistaan eri tavoin, vaikka perusviesti kannattaakin pitää yhtenäisenä.

Miten kiinnostavia työnantajia sitten kannattaa lähestyä? Tartunko puhelimeen ja pyydän tapaamista vai onko tapaamiskulttuuri siirtynyt täysin some-kanaviin?

Poutanen pohtii hetken ja toteaa, että suomalaisen tapaamiskulttuurin tila ja mahdolliset muutokset sosiaalisen median myötä olisikin mielenkiintoinen tutkimuskohde.

– Työnhaku on nykyään vähän kuin deittailua, täydellisen parin etsintää. Periaatteessa mikään ei estä meitä vaikkapa soittamasta ja sopimasta tapaamista ihan kenen tahansa kanssa. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Poutaselta tulee myös vahva suositus tapaamistilanteeseen.

– Kun pyydät saada käyttää jonkun henkilön aikaa, niin pysy sovitussa aikataulussa. Tee tapaaminen vastapuolelle helpoksi.

Tärkeää on muistaa, että useimmiten tapaamisista ei seuraa mitään sen kummempaa.

– Kannattaa olla tyytyväinen siihen, että sai tavata sen ihmisen, jutella ja verkostoitua. On ainakin yhtä kokemusta rikkaampi, vaikka ei uutta työtä saisikaan.

Harva meistä saa tarjottimella unelmiensa työpaikan, mutta sattumaa voi auttaa.

– Onnellisten sattumien mahdollisuuden lisääminen on keskeistä elämässä. Se on mahdollista lähettämällä rohkeasti työhakemuksia ja tapaamalla ihmisiä. Aina jokin joskus johtaa johonkin.

Lopuksi sain Poutaselta muutamia ideoita tapahtumakonsepteista. Syksyllä 2017 avattavassa uudessa Tiedekulmassa päästään toivottavasti toteuttamaan erilaisia opiskelijoiden, tutkijoiden, alumnien ja työnantajatahojen verkostoitumistilaisuuksia. On syytä virittää työnhakuräppiä oikealle taajuudelle.

Petro Poutanen vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 12.10.2016. Tapahtumasarjan viimeisellä kerralla keskiviikkona 23.11. klo 13–15 Tiedekulmassa on juttuseuraksi tarjolla MTV3:n uutistoimittaja Janne Hopsu. Lämpimästi tervetuloa!

Teksti ja kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta

Petro Poutanen vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 12.10.2016. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Petro Poutanen vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 12.10.2016. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Verkostoidu, ota selvää ja seuraa somessa

Kuva

Järjestöt tarjoavat vapaaehtoistoiminnan lisäksi yhä enemmän mahdollisuuksia palkkatyöhön. Järjestösektori onkin kasvava työnantajataho, jonka työpaikoista käydään kiivasta kilpailua.

Miten kannattaa toimia, jos haluaa työskentelemään johonkin järjestöön? Kysyin asiaa järjestökenttää tuntevalta FT Anna Moringilta, joka työskentelee projektipäällikkönä Monimuotoiset perheet -verkoston koordinoimassa Kaikkien perheiden Suomi -hankkeessa.

– Urakehitys järjestöissä ei aina ole lineaarista. Tehtävänkuvat saattavat vaihtua nopeasti ja samalla nimikkeellä voi eri järjestöissä työskennellä hyvinkin erilaisten tehtävien parissa. Muutamiin asioihin kannattaa erityisesti panostaa, kun hakee järjestöön töihin.

Moring tiivisti työnhakuvinkkinsä kolmeen kohtaan:

1. Verkostoidu

Tutustu rohkeasti henkilöihin, jotka ovat tekemisissä niiden asioiden kanssa, joiden pariin haluat itse työllistyä. Määrätietoinen verkostoituminen avaa valtavat määrät yllättäviäkin mahdollisuuksia. Järjestöpuolella rekrytoinnit tapahtuvat usein niin, että tehtäviin valitaan ihmisiä, jotka tunnetaan jotain kautta entuudestaan. Rekrytoinneissa painottuu se, että valittavan henkilön osaaminen ja sitoutumistaso tiedetään jo valmiiksi sopivaksi.

2. Ota selvää järjestön toiminnasta

Perehdy hyvin järjestöön ennen kuin lähetät työhakemuksesi. Lue järjestön verkkosivut, etsi tietoa järjestön arvopohjasta ja toimintamuodoista. Jututa rohkeasti järjestön vapaaehtoistoimijoita ja työntekijöitä, jotta saat selville, millä tavalla siellä toimitaan. Tuo hakemuksessasi esiin tietosi järjestöstä ja kohdenna oman osaamisesi esittely järjestön arvomaailman ja toiminnan mukaisesti.

3. Seuraa järjestöjä sosiaalisen median kanavissa

Sosiaalisen median kanavista etenkin Facebook, Instagram ja Twitter tarjoavat oivan lähteen järjestöjen toiminnan tarkasteluun. Näiden kanavien seuraaminen opettaa näkemään, mitä järjestöissä tapahtuu ja miten ne viestivät asioistaan. Samalla saat nopeasti tiedon, kun itseäsi kiinnostava järjestö on rekrytoimassa työntekijää. Järjestöt harvemmin ilmoittavat työpaikoistaan lehtimainoksin tai muita maksullisia kanavia pitkin. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa mahdollistaa myös sen, että teet itsesi tutuksi järjestön toimijoille jo ennen työnhakua.

Helsingin yliopiston urapalvelut yksikön toteuttama Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuma 26.10.2016 Tiedekulmassa. Päivystävänä alumnina Anna Moring. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Anna Moring (vas.) jakamassa työnhakuvinkkejään opiskelijoille Tiedekulman kahvipöydässä.

Anna Moring vieraili Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 26.10.2016 juttelemassa järjestösektorista kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa. Kahden tunnin kahvittelun aikana tuli todettua muun muassa se, että järjestöpuolella työnkuvat ja urapolut ovat hieman erilaisia kuin tyypillisesti yritysmaailmassa.

– Oli hienoa päästä kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia ja toiveita tulevaisuuden urapoluistaan. Kävimme läpi järjestöjen toimintatapoja, työnkuvia ja rekrytointikulttuuria.

Kahvilassa tapahtuva rento jutustelu tarjoaa myös mahdollisuuden reflektoida omia ajatuksiaan ja omaa toimintaansa.

– Opin itse ajatuksen ammatillisesta idolista. Jos tietää henkilöitä, jotka työskentelevät tehtävissä, joihin itsekin haluaa, niin kannattaa yrittää selvittää millaisia polkuja pitkin he ovat työhönsä päätyneet. Idolin jalanjälkiä ei toki voi suoraan seurata, mutta suuntaa niistä voi omiin askeleisiin ottaa.

Lue lisää Anna Moringista 375 humanistia -sivustolta.

Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumasarja jatkuu tänä syksynä vielä kaksi kertaa. Päivystävänä alumnina 9.11. klo 13-15 Tiedekulmassa on kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtaja Mari Koli. Viimeisellä kerralla 23.11. juttuseuraksi on tarjolla MTV3:n uutistoimittaja Janne Hopsu. Lämpimästi tervetuloa!

Teksti ja kuvat: Riitta-Ilona Hurmerinta

Helsingin yliopiston urapalvelut yksikön toteuttama Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuma 26.10.2016 Tiedekulmassa. Päivystävänä alumnina Anna Moring. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Anna Moring juttelemassa opiskelijoiden kanssa järjestösektorille työllistymisestä. Moring vieraili Päivystävänä alumnina Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikön ja Alumniyhdistyksen toteuttamassa Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 26.10.2016.