Exchange semester at the University of Iceland, Autumn 2022

Student at the Faculty of Arts

I arrived in Iceland at the end August, a few days before the orientation at the University started so I would have time to get to know the place and settle down. The exchange students started making connections immediately through social media and I only had a few hours alone at the apartment before I found myself at the pool with ten other students (all year-round naturally warm outside pools are a huge thing in Iceland! People hang out and relax after work and school). The University held multiple orientation events and parties at the student bar in the university cellar where we got to know each other better. We started planning a road trip for the weekend and everything was just extremely exciting. Road trips were essential to being in Iceland. Public transport outside of Reykjavik is not great, granted there are tours for tourists but the best way to get around the island is to rent a car which was fairly affordable with a full car. The natural beauty of Iceland is unmatched!

One of the initial reasons I chose the University of Iceland was the course selection for history. I was also interested in learning Icelandic. The courses were clearly listed on their website which I cannot say for other universities I looked at. The teaching culture was very relaxed and personally my courses were quite easy and the workload light. Some of my friends had a different experience so it depends on your subject and teachers. Classes ended at the end of November, and we had a few reading weeks before exams and Christmas break.

The most stressful part of the exchange was finding accommodation in Reykjavik. The housing situation is bad and living costs are high. Most of the exchange students I met got a room with shared facilities from student housing. I did too but only from the end of September which left me desperate for somewhere to stay for the first month. I ended up booking a very expensive Airbnb because there seemed to be no other options. Many students stayed at hostels for a while and at least one stayed at a camping site. The inflation was also getting noticeably worse during my stay. Iceland is an expensive country even for another Nordic person. It was all worth it, but I must speak honestly about the negative/challenging sides too.

Overall, I could not be happier that I chose the University of Iceland. I loved my courses on Viking history and the Icelandic language. Iceland is extremely safe, the people are fun and friendly, and the whole country is just so beautiful! Reykjavik is quite small, but it was actually just perfect for the 4 months I stayed there. I loved walking everywhere and running into friends around town. Coming back to Finland was tough because I would’ve rather just stayed in Iceland forever. Still, everything will be fine, is the famous Icelandic mindset, and it’s true.

The author of the text can also be contacted on Instagram @annailonas if you’re interested in hearing more.

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2020

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Islantiin lähteminen oli yllättävän helppoa. Vaikeinta oli oikeastaan vain opiskelupaikan vahvistumisen odottaminen. Haku oli kaksiosainen. Syyskuun alussa sain Islannin Yliopistosta tiedon, että Helsingin Yliopisto on valinnut minut vaihtoon. Tämän jälkeen minun piti hakea vielä erikseen Islannin Yliopistolle lokakuun alussa. Hakemuksen lisäksi piti lähettää opintorekisteri, passikuva ja Helsingin Yliopiston allekirjoittama Learning Agreement. Kaikki tarvittavat tiedot selitettiin todella tarkasti ja selkeästi. Lokakuun viimeisenä päivänä sain tietää, että minut on valittu vaihtoon ja aloin etsiä asuntoa. Innostuin kovasti! Liityin heti ”International Students at the University of Iceland” – facebook ryhmään: https://www.facebook.com/groups/697928890279869. Vaihdon aikana se oli hyödyllistä, sillä sieltä sai paljon tietoa tapahtumista, yliopistosta ja Islannissa asumisesta.

Lähtötunnelmissa

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Islannissa oli tosi vähän byrokratiaa eurooppalaiselle opiskelijalle. Vuokranantajani ei esimerkiksi pyytänyt minulta mitään tietoja tai kokenut tarpeelliseksi tehdä vuokrasopimusta, ennen kuin itse mainitsin siitä. Aluksi jännitin, yrittääkö hän huijata minua. Opin siellä, että se ei vaan aina kuulu tapoihin. Saapuessani ei tarvinnut ilmoittautua mihinkään. Ainoastaan koululla piti näyttää passia orientaatioviikon ensimmäisenä päivänä, jotta sai opiskelijakortin. Opiskelijakortti oli hyödyllinen yliopistolla ja kaupoissa, sillä kortilla sai alennuksia ostoksista, esimerkiksi opiskelijaravintolassa tai leffateatterissa. Suomen puolella tein kuitenkin muuttoilmoituksen, matkavakuutuksen ja otin eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Nämä ovat tärkeitä, jos jotain sattuu käymään. Esimerkiksi kaikki, jotka olivat tehneet muuttoilmoituksen, saivat viranomaisilta tietoa Suomen koronatilanteesta.

Asuminen

Maisemat kotikadultani.

Löysin ihanan asuntoni facebook-ryhmästä nimeltä Rooms for rent in Reykjavik, Iceland (linkki: https://www.facebook.com/groups/1637542059818012). Olin hakenut yliopistolta opiskelija-asuntoa, ja sain tarjouksen tammikuussa. Tässä vaiheessa olin kuitenkin jo muuttanut Islantiin ja tykkäsin kämppiksestäni ja asunnostani niin paljon, että päätin jättää tarjouksen opiskelija-asunnosta ottamatta. Monet vaihto-opiskelijat asuivat Guesthouseissa 101-alueella. 101 on ehdottomasti paras alue asua, koska alueella pystyy kävelemään kaikkialle, keskustasta koululle. Itse asuin 105-alueella, josta piti tulla koululle bussilla. Bussilipun sai ostettua Straeton nettisivuilta: https://www.straeto.is/en. Ostin 6kk bussilipun, niin pärjäsin sillä koko vaihtoajan. Bussilippu sopi minulle hyvin, koska tykkäsin bussimatkoista. Kämppikselläni oli myös auto, joten usein matkusteltiin sillä ympäri Reykjavikia.

Sopeutuminen Islantiin oli todella helppoa. Islantilaisten lähestyttävä olemus ja huumorintaju muistuttaa paljon suomalaista kulttuuria. Kämppikseni kanssa juteltiin usein siitä, kuinka paljon yhteisiä sanontoja ja tapoja meillä on. Islannissa oli myös hyvin turvallista ja helppoa olla suomalaisena. Yleinen hintataso on ehkä vähän korkeampi kuin Suomessa, varsinkin ravintoloissa (myös opiskelijaravintolassa) syöminen on hieman hintavampaa. Toisaalta autonvuokraaminen ja reissaaminen oli mielestäni yllättävän edullista ja helppoa. Kaupungissa oli myös paljon hauskaa ja edullista tekemistä. Suosittelen esimerkiksi ostamaan käyntejä keskustan uimaloihin (esim. Laugardalslaug, Sundhöllin)! Mikään ei ole parempaa kuin lämpimässä ulkoaltaassa lilluminen, vaikka myrskysäässä.

Opiskelu ja opetus

Opintojen suunnittelu ja sisällyttäminen tutkintoon on hyvä tehdä etukäteen Suomessa. Kun palasin Suomeen, oli aluksi vaikeata saada kaikki opinnot sisällytettyä tutkintoon. Tärkeintä on kuitenkin nauttia opiskelusta ja opinnoista, sillä kaikki saadaan yleensä järjestettyä. Islannin yliopistolla on paljon monipuolisia opintoja ja rento opiskelutyyli. Koulussa käyminen oli oikeasti hauskaa. Opiskelin pääaineeni lisäksi myös islantilaisesta kulttuurista ja luonnosta. Tällä kurssilla tehtiin paljon reissuja ympäri Islantia. Kurssit arvioitiin asteikolla 4-10, mutta Suomessa ne sisällytettiin tutkintoon pelkästään hyväksytty/hylätty -merkinnöillä. Islannin Yliopistolla oli oma järjestelmä kurssi- ilmoittautumisille ja -suorituksille nimeltä ”Ugla”. Sieltä oli helppo varmistaa mitä kursseja käy ja milloin niissä on luennot tai tentit. Sieltä pystyi myös katsomaan arvosanat kursseille ja suorituksille.

Islannissa oli mahdollista opiskella sekä etänä että läsnäolevana opiskelijana. Koronaviruksen vuoksi siirryimme etäopiskeluun maaliskuussa. Koska opettajat olivat jo opettaneet kurssejaan etänä, siirtyminen etäopiskeluun oli mutkatonta. Opettajat olivat helposti lähestyttäviä ja heiltä löytyi apua kaikenlaisiin opiskeluun liittyviin ongelmiin.

Opiskeluelämä Yliopistolla oli tosi yhteisöllistä. Kampuksella oli opiskelijaravintolan lisäksi oma opiskelijoiden pubi, josta sai ravintolatason ruokia ja juomia edulliseen hintaan. Siellä järjestettiin meille myös ryhmäytymistapahtumia orientaatioviikolla. Mainitsemissani Facebook ryhmissä jaettiin myös tietoja opiskelijatapahtumista, joten oli helppoa tutustua muihin vaihto-oppilaisiin ja islantilaisiin opiskelijoihin. Suosittelen myös ilmoittautumaan vaihto-opiskelijoiden yhteisille kursseille (esim. Islantilaisen kielen tai kulttuurin kurssille), koska näillä kursseilla pääsi tutustumaan moniin vaihtareihin.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Minun top 3 hyödyllistä vinkkiä seuraaville vaihtoon lähteville:

  1. Matkusta! Nyt on sinun mahdollisuutesi ottaa kaikki irti Islannissa ja suosittelen lämpimästi kuumia lähteitä. Jos nautit vaeltamisesta, Reykjadalur on täydellinen kohde yhdistää vaellus ja kuumassa lähteessä uiminen. Reykjadalurissa on kauniit maisemat myös talvella! Reykjadalur on todella lähellä Reykjavikia. Sinne pääsee nopeasti autolla tai bussilla.
  2. Tutustu rohkeasti ihmisiin! Tutustuin neljään ihanaan vaihtariin, joiden kanssa näemme täällä Suomessakin joka viikko. On ihanaa puhua Islannista ihmisille, jotka ovat kokeneet siellä asumisen kanssani. Välillä vaihtokokemukset tuntuvat kaukaisilta, mutta kun puhuu niistä yhdessä, muistot palaavat. Ne tyypit ovat olleet siellä todistamassa, kun selviää siitä myrskyisestä vaelluksesta.
  3. Kun tulee koti-ikävä, soita kotiin! Kun koronatilanne alkoi, koti-ikävä oli kova. Mietin pitkään, mikä on paras ratkaisu tilanteeseen. Soitin lopulta Suomeen. Puhelun aikana muistin, että aivan sama mitä vaihdossa päätän tehdä, Suomessa on aina tukiverkosto odottamassa minua kotiin kertomaan seikkailuistani. Se kannusti minua nauttimaan viimeisistä päivistä, mutta myös innolla palaamaan kotiin.
Kuva Reykjadalurista, jossa kävin jo vaihdon tokalla viikolla

Vaihtokertomus, University of Iceland, Islanti, kevät 2020

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Ennen lähtöä

Vaihtoon hakeminen Islantiin on kaksiosainen, kuten moneen muuhunkin kohteeseen. Helsingin yliopiston hyväksynnän jälkeen täytyy vielä hakea kohdeyliopistoon. Vaadittavat asiat kerrottiin kuitenkin selkeästi ja hyvissä ajoin. Minun tarvitsi esimerkiksi käydä passikuvassa ja hakea yliopistolta leima opintosuoritusotteeseeni. Mielestäni vaihtoon lähteminen Islantiin oli melko helppoa. Sain tietää pääsystäni vaihtoon loppusyksystä 2019 ja aloin heti etsiä asuntoa. Lisäksi alustavat kurssivalinnat täytyi tehdä etukäteen. Suosittelen myös vahvasti hoitamaan etukäteen matkavakuutuksen kuntoon. Olin iloinen, että minulla oli matkavakuutus, sillä sain sitä kautta rahat takaisin ylimääräisestä lennosta. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on myös erittäin suositeltava hankkia, jos sitä ei entuudestaan ole.  Lisäksi vaihtoon lähtevän kannattaa tehdä ulkoministeriöön matkustusilmoitus. Muutamia kertoja vaihtoni aikana sainkin sieltä viestejä liittyen myrskyyn ja koronavirukseen. Muista myös tehdä muuttoilmoitus.  Ennen lähtöä suosittelen myös liittymään Islannin yliopiston vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmään ja tietysti hieman miettimään millaisia asioita aikoo vaihdossa tehdä!

Alku vaihtokohteessa

Alkubyrokratia eurooppalaiselle vaihtarille oli erittäin helppo. Yliopistolta pystyy hankkimaan itselleen paikallisen opiskelijakortin. Samalla pystyi ostamaan myös kuntosalikortin viereiselle kuntosalille hyvin edulliseen hintaan. Keväällä orientaatio kesti käytännössä vain yhden päivän, jonka aikana kiersimme yliopiston rakennuksia ja tapasimme toisia vaihto-oppilaita. Varsinaiset opinnot alkoivat jo hyvin pian vuoden vaihteen jälkeen. Suomalaisen ei tarvitse hankkia islantilaista henkilötunnusta Kennitalaa, kun on kohteessa vain yhden lukukauden. Sitä kuitenkin kyseltiin välillä, jolloin totesin vain olevani vaihto-opiskelija.

Tammikuinen pimeys yllätti suomalaisenkin, sillä päivä valkeni vasta puolen päivän aikaan. Myös myrskyjä oli talven mittaan. Talvea rakastavalle Islannin luminen talvi oli kuitenkin unelmien täyttymys. Tunsin myös yhden islantilaisen ennestään, mikä helpotti entisestään alkuvaihetta.

Asuminen

Asuminen Islannissa on kallista eikä yliopisto tarjoa asuntoja vaihto-opiskelijoille. Itse löysin pienen, mutta erittäin kodikkaan huoneen Guesthousesta 101 alueelta. Huoneeni maksoi 550€/kuukaudessa. En myöskään joutunut maksamaan erillisiä takuuvuokria. Suosittelen ehdottomasti muuttamaan 101 alueelle, jos se on mahdollista sillä Reykjavikin julkinen liikenne ei Helsingin julkiseen liikenteeseen tottuneelle ole kovin hyvä. Lisäksi bussilla liikkuminenkin on melko kallista. 101 Alueelta on myös helppo liikkua yliopistolle ja keskustaan. Kasvatustieteellisessä opiskelevan on hyvä huomioida, että kasvatustieteen laitos on eri paikassa kuin päärakennus. Tämä kannattaa huomioida asuntoa etsiessään. Päärakennuksella sijaitsevat kuitenkin esimerkiksi kuntosali, jossa järjestetään myös ryhmäliikuntatunteja.

Suosittelen vahvasti, että vaihto-opiskelija asuisi jaetussa asunnossa muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Tämä on helppo tapa saada uusia kavereita ja suurin osa tietämistäni vaihto-opiskelijoista viettikin paljon aikaa juuri kämppisten kanssa. Kannattaa heti aluksi sopia kämppisten kanssa yhteisistä pelisäännöistä esimerkiksi siivouksesta, ettei kulttuurierojen vuoksi tule ristiriitoja. Itselläni oli kolme kämppistä ja tulimme todella hyvin toimeen. Teimme yhden kämppikseni kanssa usein ruokaa yhdessä ja matkustelimme.

Reykjavik on ihana ja keskikokoinen kaupunki. Palvelut ovat pienellä alueella, mutta on hyvä huomioida, että esimerkiksi ruokakauppojen aukioloajat ovat suppeammat kuin Suomessa. Ruokakaupoista edullisin on Bonus.

Opiskelu ja opetus

Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ei ollut kovin paljon kandivaiheen kursseja tarjolla vaihto-opiskelijoille. Useat kurssit ovat 10 opintopisteen suuruisia. Päädyin itse suorittamaan vain kaksi 10 op kurssia, sillä minulla oli jo Suomessa vaadittava määrä opintoja takana ja halusin ehtiä nauttimaan vaihto-ajasta. Koen vaihto-ajan olleen erittäin tervetullutta vaihtelua hyvin kiireiseen opiskelu- ja järjestöelämään Suomessa.

Opetus oli aika samanlaista kuin Suomessa ja merkittävää shokkia ei senkään vuoksi syntynyt. Ryhmätöitä tehtiin Islannissakin ja luennot olivat opettajajohtoisia. Suomessa oppikirjoja ei yleensä tarvitse ostaa, mutta Islannissa tätä saatetaan välillä edellyttää. Tosin tutustuttuaan muihin vaihtareihin voi kirjan hankkia vaikkapa yhdessä. Kirjoja ei kuitenkaan kannata ostaa aivan heti, ennen kuin on tehnyt lopulliset kurssivalinnat. Suosittelen ehdottomasti käymään Icelandic Nature and Culture -kurssin. Suurin osa vaihtareista kävi kyseisen kurssin. Kurssin aikana ehdimme vierailla muun muassa kansallismuseossa, Perlanissa ja tutkia hieman islantilaista luontoa.

Parhaita hetkiä opiskelussa olivat Islannin luontoon ja kulttuuriin tutustuminen sekä muiden opiskelijoiden kokemuksista kuuleminen. Toisella kurssillani oli opiskelijoita ympäri maailmaa ja opin paljon uutta koulutuksesta Afrikassa. Arvostelu kursseissani oli hyväksytty-hylätty ja työmäärä vastasi aikalailla Suomen tasoa. Kurssisuoritukset koostuivat esseistä, tenteistä ja ryhmätöistä.

Maaliskuun puoliväli oli epätietoista ja ikävää aikaa. Yliopisto suljettiin parin päivän varoitusajalla ja ulkoministeriö kehotti suomalaisia palaamaan kotiin. Sain kuitenkin suoritettua vaihdon loppuun etänä Suomesta. Tuntui tietysti kurjalta palata kotiin etuajassa ja tehdä yksin opintoja etänä. Myös useampi luokkaretki ja vapaa-ajan reissu jäivät välistä.

Elämä Islannissa

Maana Islanti on erittäin turvallinen enkä kertaakaan pelännyt esimerkiksi pimeällä liikkumista.  Islannissa asuminen on kalliimpaa kuin Suomessa. Auto kannattaa vuokrata esimerkiksi kavereiden kanssa. Autovuokraamoja Islannissa on useita, itse käytin Blue Car Rental -vuokraamoa ja voin suositella sitä. Useimpiin luontokohteisiin pääsee ilmaiseksi. Ehdoton juttu Islannissa ovat kylpylät ja kuumat lähteet. Kävin uimahallissa välillä useita kertoja viikossa! Vesi on lämmintä ja altaat ovat ulkona. On hienoa kylpeä lämpöisessä altaassa ja nauttia samalla raikkaasta ulkoilmasta. Tyypillistä on myös hakea jäätelöä uintireissun jälkeen, myös pakkasella.

Omia suosituksiani Islannista:

-Käy uimassa: vaikket pitäisi uimisesta, islantilaisissa uimahalleissa voi vain olla lämpimässä vedessä. Suosittelen myös kuumaa jokea Reykjadaluria (alle tunnin ajomatka, sen jälkeen vaellusta noin tunti) sekä Secret Lagonia.

-Kultainen kierros: Islannin suosituin turistikierros. On hieno, muttei parasta, mitä Islannilla on tarjota. Kierroksen varrelta löytyy myös Friðheimar: Kultaisen kierroksen varrella oleva tomaattitila. Herkullisia tomaattiruokia. Islannissa kasvihuoneviljely on ekologista talvellakin, kiitos geotermisen energian.

-Etelä-rannikko: Matkalla kohti Vik -nimistä kylää on monta upeaa vesiputousta, sekä mustan hiekan rantoja. Sielläpäin on myös kuuluisa lentokoneen hylsy.

-Pieniä aktiviteetteja: Elliðaárdalur Valley (pieni metsä, kaunis vesiputous). Flying over Iceland (tuntuu kuin lentäisit Islannin yllä).

-Islanninhevosella ratsastaminen: Yksi hienoimmista kokemuksista eikä vaadi aiempaa kokemusta ratsastamisesta. Moni yritys järjestää kuljetuksen keskustasta.

Hyviä muistoja jäi myös keväällä järjestettävästä Pohjoismaisten elokuvien festivaalista Pohjolan talolla. Siellä näytettiin suomalainen elokuva ja yksi näyttelijöistä oli paikalla! Helmikuussa puolestaan vietettiin valofestivaalia ja Bolludaguria eli pullapäivää!

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Islanti on täydellinen vaihtokohde, jos haluaa kokea eksoottista luontoa ja rauhoittua pienemmässä kaupungissa. Reykjavikistä löytyy kaikki tarpeellinen. Sanotaan, että todellinen Islanti alkaa siitä, mihin Reykjavik loppuu. Eli suosittelen matkustelemaan niin paljon kun pystyy!

Islantiin kattaa pakata mukaan vedenkestäviä vaatteita. Islannissa talvi ei ole suomalaisella mittapuulla kovin kylmä, mutta kova tuuli ja lumipyryt ovat arkea. Sääolot ovat välillä ankarat. Etenkin kevättalvella on usein myrskyvaroituksia ja kerran jopa yliopistokin suljettiin sen vuoksi. Tuuli myös rikkoi asuntolamme ikkunan. Myrskyisellä säällä matkasuunnitelmat tulee perua. Aina ennen matkalle lähtöä kannatta seurata Islannin säätä vedur.is sekä matkustustiedotteita safetravel.is.

Ajokortti on hyödyllinen Islantiin lähtiessä, sillä Reykjavikin ulkopuolelle lähtiessä auton vuokraaminen on melko välttämätöntä. Reykjavikissä pärjää hyvin kävellen ja busseilla. Kannattaa ladata bussisovellus Strætó. Nähtävää ja Islannissa on vaikka kuinka paljon! Itse en lyhentyneen vaihdon vuoksi ehtinyt käydä kaikkialla, missä suunnittelin, mutta sovimme jo kiinalaisen ja ranskalaisen vaihtariystäväni kanssa, että palaamme vielä yhdessä Islantiin, kun tilanne on rauhoittunut.

 

 

 

 

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2019

Oikeustieteellsen tiedekunnan opiskelija

Asuminen ja vaihtoon lähtö

Alkuun voin todeta, että Islanti saattaa olla kallein ja turvallisin mahdollinen vaihtokohde.

Mahdollisesti myös ekologisin ja terveellisin. Saaren ehtii nähdä hyvin yhden lukukauden aikana, eikä koko lukuvuoden kestävä vaihto välttämättä juuri tarjoa lisää tähän. Edessä on jonkin verran patikointia, paljon uimista ja autossa istumista. Rikinkatkuun saa tottua, eikä hintatasoa jaksa kauhistella kovin kauaa. Kissoja on vähän joka paikassa.

Jokainen islantilainen puhuu englantia. Älä turhaan ota stressiä kielitaidosta.

Kalliiksi vaihto varmasti tulee. Islannin hintataso on hieman Norjaa kalliimpi ja Reykjavikin vuokrataso erittäin korkea. Yhteen lukukauteen upposi hieman alle 10 000€. Asumisjärjestelyistä ja omista kulutustottumuksista riippuen vaihdosta voisi mahdollisesti selvitä myös 7000-8000 eurolla. Halpaa Islannissa opiskelu ei missään nimessä ole. Lähde mieluummin kahden laukun kanssa. Se on halvempaa kuin ostaa tavaroita paikan päällä.

Islannissa kaikki on kallista. Erityisesti alkoholi, mutta myös esimerkiksi liha. Ainoat normaalia halvemmat tuotteet olivat: Pringlesit, tonic, Urheilujuomat ja ES.

Asuminen saattaa olla vaihdon järjestelyistä vaikein. On hyvin todennäköistä, että joudut ottamaan asunnon yksityiseltä, sillä yliopisto tarjoaa asunnon vain pienelle osalle opiskelijoista. Asuntoja voi haeskella esimerkiksi Facebook-ryhmissä. Huijauksia valitettavasti esiintyy.

En kuitenkaan suosittele jättämään asunnon etsimistä paikanpäälle. Hostellit ja hotellit eivät ole erityisen halpoja ja asuinnoista on kova kilpailu.

Itse hankin asuntoni housinganywhere.com välityssivuston kautta. Kyseinen sivu kuitenkin perii melko suuren välityspalkkion. Islannin yliopisto tarjoaa ”luotettava vuokralainen” sertifikaatin vaihto-opiskelijoille. Itse ehdin saada asunnon ennen kyseisten ohjeiden saapumista, joten en tiedä onko siitä juurikaan hyötyä.

Vuokrataso on Helsinkiin verrattuna n. 90% korkeampi. Itse maksoin 790€ pienestä soluhuoneesta 101 alueella, joka on Reykjavikin suosituimpia ja kalleimpia alueita. Moni tutuistani myös jakoi huoneita toisten vaihtareiden kanssa.

Muutoin vaihdon käytännönjärjestelyt hoituvat hyvin kivuttomasti. Yhden lukukauden oleskelevan suomalaisen ei tarvitse hankkia henkilötunnusta, vaan yliopiston tiskille rekisteröityminen riittää. Viisumia ei luonnollisestikaan tarvita.

Yliopiston suuntaan ei myöskään tarvitse hoitaa kovin paljoa paperitöitä. Yliopistolle tulee toimittaa ajoissa: opintosuunnitelma, opintosuoritusote, muutama passikuva. Lisäksi Nordplus haluaa opintosuunnitelman myös omalla lomakkeellaan.

Yliopiston sivuilta löytyy kaikkeen selkeät ohjeet:

https://english.hi.is/university/international_exchange_students

https://english.hi.is/node/14516

Paperien toimittamisen DL oli 1.10. ja vahvistus vaihtopaikasta tuli lokakuun lopussa.

Opiskelu

Kurssitarjonta oikeustieteellisen puolella ei ollut kovin laaja. Tarjolla oli ainoastaan viisi 6op kurssia ja yksi 2op kurssi.

Opetus oli hyvin vaihtelevan tasoista ja kurssit suhteellisen työläitä. Erityisesti verkkokokeet olivat paikoin erittäin raskaita ja saattoivat kestää monta päivää. Suulliset kokeet olivat hieman vähemmän kuormittavia, mutta niissä saattoi olla todella tiukka arvostelu. Ryhmäkoot olivat englanninkielisillä kursseilla pieniä (ainakin oikeustieteellisen puolella).

En henkilökohtaisesti voi suositella osaa EU-oikeuden kursseista. Niistä pääsee läpi lähes varmasti, mutta arvostelu on kyseenalainen eikä opetus kovin tasokasta. Osa kokeista ja kurssitöistä arvosteltiin lukematta niitä ollenkaan.

Mm. merilakia opettava Helgi Grétarsson on opettajana erittäin motivoitunut. Voin ilolla suositella hänen kurssejaan, mutta suosittelen varautumaan aika tiukkaan arvosteluun esseiden ja kokeiden osalta.

Lisäksi suosittelen ottamaan osaa Joseph Steinfieldin kursseille, mikäli tähän on tilaisuus. Kurssien läpäiseminen on 100% varmaan ja Steinfield on loistava luennoitsija. Kurssit löytyvät katalogista todennäköisesti kulloisenkin vastuuopettajan nimellä, sillä Steinfield toimii vain (säännöllisesti) vierailevana luennoitsijana.

Oikeustieteellisen puolella lähes kaikki kurssit pitävät sisällään luentoja, ryhmätöitä, esseitä sekä loppukokeen, joka voi olla suullinen koe, kotona tehtävä verkkokoe tai luokassa koneella tai paperilla tehtävä koe.

Muilla kursseilla kurssin sisältö vaihteli paljon kurssista riippuen. Itse opiskelin ainoastaan oikeustieteellisen kursseja, joten en tiedä muista kursseista paljoakaan. Tiettävästi muissa tiedekunnissa oli tarjolla mm. kenttäkursseja. Kurssit kestävät joko koko lukukauden tai puolet lukukaudesta. Poikkeuksena oli aiemmin mainittu 2op kurssi, joka oli ainoa läsnäolo pakollinen ja kesti viisi päivää. Läsnäolopakkoa on muissakin tiedekunnissa kuulemma vain muutamilla kursseista.

Kirjat täytyy hankkia itse. Ne täytyy käytännössä ostaa joko paikan päällä tai tuoda mukanaan Suomesta. Kurssikirjoja ei löydy kuin muutama kappale kirjastosta. Osalla kursseista kirjallisuus oli välttämätöntä lukea ja osalla kurssikirjoja ei lopulta tarvittu ollenkaan (riippumatta siitä oliko kirjat merkitty hankittavaksi vai ei).

Kursseille ilmoittautuminen jatkuu jonkin aikaa opetuksen alkamisen jälkeen ja kursseilta voi vielä tuonkin jälkeen jättäytyä pois. Muutoksia ehtii siis tehdä vielä lukukauden alettuakin.

(Opiskelija)elämä Islannissa

Islannin vaihtoon ei kannata lähteä, mikäli kaipaa vaihdoltaan juhlimista ja bileitä. Alkoholi on kallista, opiskelijaelämä melko vaatimatonta Suomeen verrattuna.

Ainakaan oikeustieteellisen puolella opiskelijajärjestöt eivät ottaneet vaihtareihin mitään kontaktia. Sekä Orator että Elsa viestivät lähinnä Islanniksi, eivätkä organisoi mitään vaihtareille suunnattua toimintaa.

ESN järjestää jonkin verran toimintaa, mutta paikallinen aktiiviporukka on pieni ja toiminta kuolemaan päin. ESN pyrki kuitenkin järjestämään tapahtumia vähintään kerran 1-2 viikossa. Useimmiten näitä pidettiin paikallisissa baareissa.

ESN myös myy jäsenkorttejaan, joilla pitäisi saada alennuksia yhteistyöbaareissa. Kortin ostamista kannattaa kuitenkin harkita kahdesti. Baarit eivät juuri pidä kiinni sopimuksistaan ja hinnat saattavat vaihtua jopa monta kertaa illassa – oli jäsenkorttia tai ei. Smokin Buffiniin ei kannata mennä. Se on edellä mainitusta malliesimerkki.

Mikäli kaipaat isompia opiskelijabileitä kannattaa pitää silmät auki Röskva:n ja Vaka:n vaalibileiden varalta kevätlukukaudella. Kyseessä on kaksi paikallista edustajistoryhmää, joista Vaka on hieman vastaanottavaisempi vaihtareille, mutta molempien tapahtumiin saa vapaasti osallistua.

Mikäli aiot juoda alkoholia muualla kuin baareissa, kannattaa ostokset tehdä jo lentokentällä. Tullin jälkeen monien alkoholijuomien hinta on 3-4 kertainen Suomeen verrattuna. Ruokakaupat eivät myy lainkaan yli 2,2% tuotteita, vaan kaikki alkoholi myydään valtion omistamassa viinakaupassa: vinbudin.is

Matkustelu Islannissa

Islannin vaihdon parasta antia on Islannin luonto.

Auton vuokraaminen on välttämättömyys sillä välimatkat ovat saarella pitkiä ja monet parhaista kohteista sijaitsevat kaukana Reykjavikista.

Saaren nähtävyyksien katsominen edellyttää pitkiä päivästä viikkoon kestäviä retkiä autolla. Kerää siis porukka kasaan ja vuokraa auto tai liity mukaan vaihtariporukkaan joka on lähdössä reissuun.

Kannattaa huomata, että moni paikallinen autonvuokrausfirma edellyttää 1200-3800€ vakuusmaksua luottokortilta. Firefly perii pienempää n. 500€ vakuusmaksua ja Blue car rental sekä Thrifty eivät vaadi vakuutta lainkaan.

Olin vaihdossa kevätlukukauden, mutta saattaisin itse suositella syyslukukautta. Keväällä monet teistä ovat suljettuja Huhti-toukokuulle ja erittäin huonossa kunnossa auettuaan.

Mikäli saavut Islantiin elokuussa sinulla, on hyvä tilaisuus tehdä monia asioita, joita voi olla vaikeampi tehdä keväällä. Esimerkiksi Lunneja voi nähdä Islannissa Huhtikuun lopusta syyskuun alkuun. Paras aika on paikallisten mukaan kesän lopussa, jolloin lunneilla on poikasia.

Kannattaa tehdä matkat saaren keskiosiin ja länsivuonoille kesän lopussa tai syksyn alussa ennen lumen tuloa. Talvella tiet ovat suljettuja eikä keskiosiin pääse ilman erikoisautoa.

Lennoista ja ajomatkoista ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Islannissa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla, vulkaanisella energialla ja tuulivoimalla. Vaihdon hiilijalanjälki jää siis suhteellisen pieneksi.

Seuraavaksi muutamia hyviä kohteita:

Islannissa on erittäin vahva kylpylä/uintikulttuuri. Geotermisesti lämmitettyjä uima-altaita on käytännössä jokaisessa kaupungissa. Reykjavikissa uimapaikat ovat pääsääntöisesti ulkoaltaita ja lämmitettyjä. Jos aiot käydä uimassa useammin kuin viidesti osta suoraan kymmenen kerran lippu.

Paremman kuvan kaupungin altaista saa tutustumalla niihin:

https://reykjavik.is/en/all-swimming-pools

Käy ainakin:

  • Reykjadalur – hot river, Oma suosikkini. Kuumien lähteiden lämmittämä vuoristopuro. Vesi on kohdasta riippuen 40-25 asteista. Paikka sijaitsee 45min ajomatkan päässä Reykjavikista ja kaupunkiin pääsee myös bussilla. Parkkipaikalta on n. 3km kävely, josta puolet ylämäkeen. Matkan varrella on paljon vulkaanista toimintaa. Älä lähde tänne sateella. Joki on silloin viileämpi.
  • Vestman saaret: Erittäin kaunis tulivuorisaari muutaman tunnin ajomatkan päässä. Loistava paikka nähdä lunneja. Käy myös katsomassa saaren kallioita ja ”Elephant rock”ia. Ennen varsinaista pesintäaikaa lunneja voi parhaiten nähdä vähän ennen auringonlaskua ja aamuvarhaisella. Älä siis hämmenny jos päivällä et näe ainuttakaan lunnia.
  • Glacier lagoon ja diamond beach: Jäävuoria ja musta hiekkaranta täynnä jäälohkareita. Paikan päällä voi myös nähdä hylkeitä. Lisäksi täältä on hyvä näkymä Saaren isoimmalle jäätikölle. VARO AALTOJA!
  • Kultainen kierros: Yleisin turistikierros. Kierroksen varrella voi nähdä mannerlaattojen erkanemisalueen, Geysireitä ja vesiputouksia. Virallisesti kierrokseen kuuluu kolme kohdetta: Þingvellir (mannerlaattojen erkanemisalueen), Geysir ja Strokkur (Geysir ja kuumia lähteitä) sekä Gullfoss (vesiputous). Lisäksi kannattaa pysähtyä Kerið (kraaterijärvi) sekä Faxafoss (vesiputous).
  • Valasretki: Monet suosittelevat käymään valassafarilla pohjoisessa, mutta myös Reykjavikista järjestetyillä retkillä voi helposti nähdä valaita. Hinnoissa ei ole juuri eroja firmojen välillä ainakaan Reykjavikissa. Special tours tarjoaa tällä hetkellä parhaan tarjouksen. Firma antaa -10% opiskelija-alennuksen ja 500 isk (muutama euro) hintaan voi ostaa samalla lipun valasmuseoon, jossa on aidon kokoisia malleja eri valaslajeista. Hinta n. 80-90€

Muita kohteita

  • Perlan: Luonnontieteellinen näyttely. Löytyy mm. jäätunneli. Myös yläkerran näköalatasanne ja ravintola ovat käymisen arvoisia.
  • Hallgrímskirkja ja sen torni
  • Vik ja sen ympäristö. Paljon erilaisia nähtävyyksiä.
  • Länsivuonot: Paljon kohteita. Retki mahdollinen ainoastaan keväällä lumien sulamisen jälkeen ja kesällä sekä syksyllä ennen teiden sulkemista
  • Esja: Vuori Reykjavikin lähellä. Suosittu patikointikohde.
  • Kuumia lähteitä ympäri saarta. Osa uimakelpoisia – osa ei. Katso linkki jutun lopussa.
  • Mývatn Nature Baths – kylpylä pohjoisessa
  • Secret lagoon: Kuumien lähteiden ympärille rakennettu uima-allas. Tämän voi yhdistää kultaiseen kierrokseen.
  • Snæfellsnes, Niemimaa, jonka alueella on paljon nähtyvyyksiä. Älä kierrä kokonaan, jos et ole jatkamassa pohjoiseen. Puolet pohjoispuolen teistä on sorateitä, eikä niiden varrella ole mitään nähtävää. Takaisin voi kääntyä Kirkjufell vuoren jälkeen.
  • Vatnshellir Cave: (Näitä löytyy myös muualta)

Kalliimpia kohteita:

  • Blue lagoon 85€
  • Jäätikköretki: Monia mahdollisuuksia. Käy talvella. Keväällä/kesällä sulaminen tekee jäätiköistä valkoisempia ja tuo tuhkan esiin. Talvella näkyvä sininen jäätikkö on kauniimpi. Hinnat 80-200€
  • Silfra: Snorklausta kuivapuvussa Þingvellirin alueella kallion halkeamissa. Näkyvyys on erinomainen ja vesi kylmää. Hinta 100-200€ riippuen firmasta
  • Thrihnukagigur: Laskeudu sammuneeseen tulivuoreen. Kokemus on erittäin hieno ja värit kraatterin sisällä kauniita. Hinta n. 300-350€
  • Ratsastus: En kokeillut, mutta moni oli kiinnostunut mahdollisuudesta ratsastaa Islanninhevosella.

Kaikkien kohteiden luettelointi ei ole mahdollista. Kannattaa hyödyntää googlea ja opaskirjoja. Kivoja paikkoja löytyy vielä paljon lisää.

Huomaa että hinnat on laskettu oman vaihtoni aikaisella kurssilla: 1€ = n. 135 ISK. Rahayksikkö ei ole kovin vakaa. Vaihda/nosta rahaa vasta paikan päällä.

Muita neuvoja:

Lataa ainakin nämä sovellukset:

  • Strætó: Bussilippusovellus. Busseissa voi ostaa lippuja myös käteisellä, mutta vaihtorahaa kuskit eivät anna. Paikallisbusseihin voi ostaa myös opiskelijahintaisen kausilipun, mutta siihen liittyy hiukan bryrokratiaa.
  • AppyHour: Sovellus listaa kaikki kaupungit baarit ja näiden Happy Hour tarjoukset hintoineen. Sovellus on suhteellisen hyödyllinen, sillä baarien hintataso on korkea ja olut voi usein maksaa (tarjousten ulkopuolella) 8-15€ per tuoppi.
  • EUR x ISK: Islannin kruunun ja euron muuntosuhteeseen ei ainakaan tällä hetkellä ole järkevää tai helposti muistettavaa sääntöä, joten sovellus on erittäin hyödyllinen.
  • Auror: Paras tarjolla oleva sovellus revontulien metsästykseen. Selkeästi näkyviä revontulia ei ole kovin usein, etkä halua missata harvoja tilaisuuksiasi.

Hyödyllisiä sivuja:

  • https://hotpoticeland.com/ Sivuston avulla on helppo löytää uimapaikkoja. Kartta näyttää kuumat lähteet ja uima-altaat sekä huoltoasemat.

Ota mukaan:

  • Ulkoiluvaattee
  • Maastokengät, maiharit tms. (jätä tennarit ja muut vastaavat kotiin Islannissa patikoidessa kaipaa hyviä kenkiä jo ihan oman turvallisuuden vuoksi).
  • Uimapuku (Jos et aio uida en tiedä mihin oikein käytät aikasi)
  • Elektroniikka (Kallis maa. Enough said)
  • Hyvä reppu. Auttaa kivasti patikoidessa
  • Taskulamppu/otsalamppu. Pimeä tulee aikaisin ja näitä tarvittiin aika usein
  • Kurssikirjat. Jos laukussa on tilaa, niin nämä on halvempaa tuoda Suomesta. Huom! Kurssien kirjalistat eivät kuitenkaan aina ole ajan tasalla ennen lukukauden alkua.
  • Luottokortti. Jos aiot vuokrata auton tämä on pakollinen.

Pidä hauskaa. Matkustele. Älä tipu Geysiriin.

 

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2018

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Vietin kevätlukukauden 2018 Reykjavikissa opiskellen Islannin yliopistossa. Islannin luonto oli suurimpia syitä, miksi halusin opiskella juuri tässä maassa. Onneksi tämä oli myös monen muun vaihto-opiskelijan syy valita tämä vaihtokohde, sillä siten löytyi helposti monia samanhenkisiä kavereita. Kaupunkina Reykjavik on hyvin pieni ja sympaattinen, mutta loppujen lopuksi ei ehkä maan parhainta antia. Kuten sanotaan, Islanti alkaa vasta sieltä mihin Reykjavik loppuu. Suosittelenkin siis tutkimaan tätä maata ja jo lukukauden aikana samat paikat voivat näyttää hyvin erilaisilta riippuen ajankohdasta. Lumisen ja pimeän talven jälkeen oli mahtavaa nähdä, kun laavakentät ja vuorenrinteet alkoivat viimein vihertää. Islanti on upea maa, jonka eri kolkat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia.

Ennen lähtöä

Kun Helsingin yliopisto on tehnyt hyväksynnän vaihto-opiskelijaksi, pitää vielä tehdä haku itse vaihtoyliopistoon. Islannin yliopistolta tulee selkeä listaus mitä dokumentteja yliopistoon haku vaatii ja milloin niiden on oltava perillä yliopistolla. Määräaikojen kanssa kannattaa olla tarkkana ja hankkia tarvittavat paperit ajoissa. Hakeminen Islannin yliopistoon vaatii muun muassa passikuvan sekä opintosuoritusotteen allekirjoitettuna ja leimattuna (suoritusotteen pitää olla oikeasti leimattu eikä vesileima välttämättä riitä). Hakemus sisältää monia muita tietoja, kuten alustavan kurssisuunnitelman ja lyhyen motivaatiokirjeen. Minun piti tehdä joitain korjauksia hakemukseeni, mutta muuten hakuprosessi oli melko selkeä.

Asuminen

Asunnon etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa, sillä etenkin edullisemmista asunnoista voi olla kova kilpailu. Toisaalta on hyvä odottaa siihen asti, kunnes vaihtoon lähteminen on varmistunut ja tässä voi mennä melko pitkään. Kuulin myös juttuja, että jotkin opiskelijat olivat asuneet syyslukukauden alussa teltassa, koska asuntoa ei ollut vaihtoon lähtöä löytynyt. Monet vaihto-opiskelijat asuvat kimppakämpissä tai majataloissa, jotka majoittavat talvikaudeksi vaihto-opiskelijoita. Keskustassa (Reykjavik 101) tai lähellä yliopistoa asuminen voi olla kannattavaa, vaikka vuokra olisi korkeampi, sillä silloin ei tarvitse käyttää rahaa busseihin.

Itse asuin vuokranantajani pihapiiriin kuuluvassa autotalliin rempatussa yksiössä, jonka löysin HousingAnywhere-sivuston kautta. Asuntotilanteesta kertoo jotain, että samaa asuntoa minun lisäkseni oli hakemassa seitsemän muuta ja minun piti lähettää vuokranantajalleni CV, joka oli yksi valintaperuste. Asunto oli suomalaisittain kallis, mutta Islannissa vuokra oli yksiöstä jopa melko kohtuullinen. Asunto oli hyvin siisti, ja sijainti lähellä merta ja Grotta-majakkaa oli mahtava. Asuntoni sijaitsi muutaman kilometrin päässä keskustasta ja noin 30 min kävelymatkan päässä kampukselta. Joissain tapauksissa keskustassa asuminen olisi ollut paljon käytännöllisempää, sillä julkinen liikenne ei aina välttämättä ole niin sujuvaa.

Opiskelija-asuntoja voi olla saatavilla joitain, mutta ilmeisesti vaihto-oppilaiden on hyvin vaikea saada niitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa tämäkin vaihtoehto. Yliopisto ei siis oikeastaan tarjoa minkäänlaista apua asunnon löytämiseen. Suomalaisena ei tarvitse hankkia paikallista henkilötunnusta tai ilmoittautua poliisille, mutta tilanne saattaa olla toinen, jos maassa asuu pidempään kuin lukukauden verran.

Opiskelu ja opetus

Islantiin saavuttua ja ennen opintojen alkua piti yliopistolle käydä ilmoittautumassa ja hankkimassa paikallinen opiskelijakortti. Orientaatio yliopistolla oli aika vähäistä eikä muutaman puheen ja kävelykierroksen lisäksi juuri muuta ohjelmaa ollut. Onneksi tästä huolimatta muihin vaihtareihin tutustuu kyllä ja yliopiston käytänteet tulevat nopeasti tutuiksi.

Ennen lähtöä tehtiin alustava suunnitelma kursseista, mutta tähän ei kannata liiaksi kiintyä, sillä kurssit menevät todennäköisesti uusiksi. Itselläni valitsemistani kursseista yksi oli peruttu ja pari meni päällekkäin, joten minun piti valita kurssit lähes kokonaan uudelleen. Kurssien aikataulujen sumpliminen voi olla haastavaa ja monella olikin vaikeuksia löytää kursseja, jotka eivät mene päällekkäin.

Kursseille ilmoittautumista varten on takaraja, jota ennen on pitänyt päättää mitkä kurssit lopulta tekee. Iso osa kursseista kestää koko lukukauden. Kurssien käytännöt vaihtelevat paljon kurssista ja kurssin vetäjästä riippuen. Yleisesti ottaen opiskelu Islannissa oli melko samanlaista kuin Suomessa, mutta monilla kursseilla voi olla esitelmiä enemmän kuin Suomessa. Yhtenä erona Suomeen myös on, että kurssikirjat pitää lähes poikkeuksetta ostaa itse. Kampukselta löytyy kirjakauppa, josta löytyvät lähes kaikki tarvittavat kirjat. Riippuu toki paljon kurssista tarvitseeko kirjoja ostaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suomalaisena on melko helppo sopeutua Islantiin, enkä potenut juuri minkäänlaista kulttuurishokkia. Kulttuuri ei periaatteessa hirveästi poikkea suomalaisesta, joskin Islannissa otetaan ehkä jotkin asiat rennommin eikä kaikki ole niin tarkkaa kuin Suomessa. Tämä voi joskus ehkä aiheuttaa päänvaivaa, kun esimerkiksi kurssien aikataulut selviävät aivan viime tipassa. Yksi parhaimmista islantilaisista tavoista on vapaa-ajan vietto altailla. Reykjavikista näitä geotermisellä energialla lämpiäviä altaita löytyy useita – esimerkiksi yliopiston lähistöllä oleva Vesturbæjarlaug on ehdottomasti vierailun arvoinen. Mikä olisikaan parempaa kuin kylmänä ja sateisena päivänä mennä rentoutumaan altaille.

Vaikka Suomi on kallis maa, niin Islanti vasta kallis onkin. Onneksi ruokakaupat ovat melko samanhintaisia, mutta muuten lähes kaikki onkin sitten kalliimpaa. Ruokakaupassa käynti saattaa alkuun vaatia myös opettelua, sillä ensin pitää tuntea eri ruokaketjujen hyvät ja huonot puolet: Bonus on yleensä halvin, mutta Kronanissa saattaa olla paremmat valikoimat, Netto on paljon kalliimpi, mutta sieltä voi löytää sellaista mitä kahdesta edellisestä ei löydä, Hagkaup vasta kallis onkin ja parista porkkanasta ja perunasta voi joutua pulittamaan lähemmäs kymmenen euroa. Helsingissä on tottunut, että ruokakauppoja on melkein joka nurkalla, mutta Islannissa tämä on toisin ja ruokakaupassa käydäkseen voi joskus joutua tekemään pitkiäkin reissuja.

Islanti on pääsääntöisesti hyvin turvallinen maa, jolloin arkijärjellä pääsee pitkälle. Mutta luonnonolojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos säätiedotus osoittaa keltaista tai jopa punaista varoitusta, kannattaa silloin miettiä minne kannattaa mennä tai lähteäkö liikkeelle ollenkaan. Jos matkustaa Islannissa, ei suunnitelmia kannata koskaan tehdä liian tiukoiksi. Koskaan ei tiedä milloin tiet menevät poikki sankkojen lumimyrskyjen ja kovien tuulien takia, ja joutuu jäämään pikkukylään ylimääräiseksi yöksi. Toisinaan taas lautat eivät kulje liian suurien aaltojen seurauksena. Jäiset ja lumiset vuoristotiet saattavat myös hidastaa matkantekoa, vaikka voisi luulla, että toukokuussa tiet olisivat jo kohtalaisessa kunnossa. Auton vuokraaminen on kätevin tapa matkustaa Islannissa. Matkustusseuraakaan ei ole vaikeaa löytää, sillä iso osa vaihtareista on tullut Islantiin näkemään sen upeaa luontoa. Kannattaa seurata näitä kahta sivustoa matkustaessa Islannissa: https://www.vedur.is/ ja http://www.road.is/

Vaihtokertomus, University of Reykjavík, Syksy 2017

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Valmistauduin vaihtoon lähtöön seuraamalla lähtijän ohjeita Flammasta sekä toteuttaen niihin sisältyvän muistilistan kohtia vaihe vaiheelta. Tein esimerkiksi muuttoilmoituksen sekä maistraattiin, Kelaan että Postiin (mutta en saanut kirjeen kirjettä Islannin osoitteeseeni koko syksyn aikana). Tärkeää oli myös muistaa hoitaa kaikki reseptilääkkeet valmiiksi neljää kuukautta varten. Kelan lääkekorvaus koskee kassalla ainoastaan normaalia annosta, mutta korvaukset ylimenevästä määrästä pystyi hakemaan jälkikäteen. Koska Islanti kuuluu Schengen-alueeseen, ei lääkkeille tarvitse hankkia erillisiä todistuksia.

Asuntotilanne Reykjavíkissa on vähintäänkin haastava, joten asuntoa on syytä alkaa etsiä heti kun tieto vaihtoon pääsystä on tavoittanut. Kävin asuntoilmoituksia läpi pääasiallisesti Islannin yliopiston nettisivuilla tarjotun ilmoitustaulun kautta. Toiveenani oli löytää yksiö, jossa kaikki tilat olisivat vain omassa käytössäni. Tyypillistä kuitenkin on, että pienkerros- ja rivitaloissa on jaettu pesutupa. Erään netti-ilmoituksen perusteella sitten sovin ottavani asunnon koko syyslukukaudeksi. Asunnon hyvät puolet olivat siisti kylppäri, keittiö ja erillinen makuuhuone sekä kätevä sijainti niin keskustaan kuin yliopistoon nähden.

Kun on täyttänyt matkustusilmoituksen netissä ja liittynyt ulkoministeriön postituslistalle vastaanottaa automaattisesti tiedotteita paikallisissa olosuhteissa tapahtuneista muutoksista kuten maajäristyksistä tai tiesuluista. Tämä on Islannissa erityisen käytännöllistä, sillä varsinkin syksyn edetessä vaikeat sääolot vaikuttavat liikkumiseen ja saattavat aiheuttaa myös mahdollisia vaaratilanteita. Myrskytuuli, tulvivat tiet, tielle kasautunut sora tai sankka lumisade ovat esimerkkejä säätiloista, jotka saattavat muuttaa suunnitelmia äkisti. Koska Islantia kiertää vain yksi päätie, voi sen katkeaminen helposti estää matkustamisen tyystin tietylle alueelle.

Reykjavík sijaitsee sen verran suojassa, etteivät talvimyrskyt riepotelleet sen katuja kovin pahasti. Muutaman otteeseen syystalvesta antoi valtakunnallinen sääkanava ulkonaliikkumisvaroituksen tuulen vuoksi, ja silloin olikin syytä pysyä sisällä ihan jo mukavuus- mutta myös turvallisuussyistä. Myrskybongaus on ehkä mediaseksikäs harrastus, mutta en suosittelisi sitä tai ylipäätään sään uhmaamista kenellekään. Islannissa on paras pitäytyä revontulien jahtaamisessa! Revontuliennusteet kertovat revontulien voimakkuudesta ja lisäksi pilvipeitteen rakoilusta, joten niihin kannattaa tutustua.

Alku vaihtokohteessa

Ensimmäiseksi osallistuin pakolliseen orientaatioviikkoon, jonka aikana kirjauduin virallisesti yliopistolle. Sain opiskelijakortin, -tunnuksen sekä pääsyn yliopiston sisäisille tiedotus- ja oppimisalustoille. Tilasin myös kirjastokortin. Tärkein viestinnällinen työkalu koululla oli sähköposti sekä Helsingin yliopistostakin tuttu Moodle-alusta. Lisäksi Ugla-palvelusta oli hyötyä, sillä sieltä näki oman lukujärjestyksensä, opetustilat, kursseilla käytettävät kirjallisuuslistat, koepäivät ja opettajasta riippuen myös kurssin tehtävänannot sekä luentodiat. Uglasta saattoi tarkastaa muun muassa yliopiston ruokalan lounastarjonnankin ja kaikille avoimien tilaisuuksien kuten luentosarjojen ajankohdat.

Ainoa byrokratialta haiskahtava seikka Islantiin saapuessa ja siellä asuessa oli paikallisen sosiaaliturvatunnuksen eli kennitalan alituinen peräänkuulutus. Itselläni eikä muillakaan vaihtareilla sellaista ollut, sillä viivyimme maassa niin vähän aikaa. Islantiin lähtijän kannattaa varautua vastaamaan useasti kennitalaa-koskeviin kysymyksiin ja esittämään vaihtoehtoisesti suomalaisen Kela-korttinsa tai paikallisen opiskelijakorttinsa esimerkiksi kulttuuri-instituutioissa (museot, kirjastot) vieraillessa tai erinäisiä nettilomakkeitta täyttäessä (monesti kennitalaa penätään käyttäjätunnukseksi).   

Asuminen

Asumisjärjestelyiden kuntoon saattaminen oli vaihtoaikani suurin koetus. Maahan saavuttuani jouduin pettymyksekseni toteamaan, ettei asuntoni vastannut kuvien välittämää mielikuvaa, joten jouduin irtisanoutumaan (epävirallisesta) vuokrasopimuksestani ja muuttamaan hotelliin. Etsin kuumeisesti uutta asuntoa ja mainitsin tilanteestani mahdollisimman monelle asuntovinkkien toivossa. Onni oli niin budjettini kuin hermojeni vakaana pysymisen kannalta, että uusi asunto löytyi pian ja viikon hotellielämän jälkeen pääsin muuttamaan ihanaan kotiin. Vuokraisäntäni olivat äärimmäisen auttavaisia kaikessa, mikä kokemukseni mukaan on tyypillistä islantilaisille; ihmiset ovat avuliaita, käytännönläheisiä ja rehellisiä. Maksoin vuokran aina sähköisesti euroissa, joten en tarvinnut Suomessa toimivan tilini ja verkkopankin lisäksi mitään muuta.

Opiskelu

Opiskelu Islannin yliopistossa oli erittäin antoisaa ja opetus korkeatasoista. Erona Suomeen nähden oli se, että useat materiaalit piti joko ostaa tai lainata kirjastosta. Tosin yliopistokirjastossa oli paljon aineistoa, joka oli käytössä vain selailukappaleina. Kaupunginkirjaston tarjonta oli onneksi parempi ja kotilainat yleensä mahdollisia. Opettajat jakoivat netissä verrattain vähän materiaalia ja jopa olettivat oppilaiden ostavan kaikki kurssikirjat omakseen. Yhdellä kurssilla tarvittiin myös monistenippua (erinäisistä lähteistä kopioituja dokumentteja), joka piti tilata varsin kalliiseen hintaan koulun kirjapainosta. Syömisen jälkeen eniten rahaa minulla menikin kirjahankintoihin. Yliopiston kampuksen kirjakauppa oli valikoimaltaan jopa liiankin houkutteleva!

Opiskelijana pystyin säästämään muun muassa syömällä kotona tai ottamalla kouluun eväät kampuksella syömisen sijaan (lounas olisi maksanut kouluruokalassa seitsemästä kymmeneen euroa). Lisäksi opiskelija-alea sai museoiden sisäänpääsymaksuista ja esimerkiksi Airwaves-festareiden lipusta.

Koulutyö vei minulta aikaa lähinnä arki-iltoina, joten viikonloput pystyin käyttämään Islantiin tutustumiseen joko jalan tai autolla. Minulla oli kolme kymmenen opintopisteen kurssia. Niiden suoristukseen kuului ryhmätöitä, välikokeet, suullinen esitelmä, muutama essee ja loppukokeet. Kaksi loppukoetta tehtiin kirjallisina ja yksi suullisen kuulusteluna. Läsnäolo oli pakollista vain yhdellä kursseista, mutta toisaalta koulu oli parasta ajanvietettäni joten kävin tunnollisesti joka luennolla. Usein vierailimme historiallisesti tai kulttuurisesti merkittävissä kohteissa kurssin kanssa, mikä oli varsin mukavaa sekä opettavaista.