Kirjoituksia verkossa

Valeuutiset ja huonot uutiset. Faktabaari 25.4.2017

Vaalikoneet – politiikan mielipidemarketit.

Geenipuhe tarjoilee kevyttiedettä. Kolumni. Duodecim 1/2017.

Tiede tarvitsee avoimuutta. Pääkirjoitus, Tieteessä tapahtuu 5/2016.

Teknologiayhtiö sensorina – miksi emme kutsu Facebookia mediayhtiöksi.

Mitä tapahtuu kun tutkijoilta viedään sananvapaus

Julkinen tiede haastaa keskusteluun. Tiedeviestintä – opas tutkijalle.

Julkinen tiede (kirjan ensimmäinen luku löytyy vapaasti verkosta)

Tiedeviestintä on osa tutkijan ammattitaitoa.

Ujot julkkistutkijat

Voiko tutkimuksen vaikuttavuutta mitata?

Television hankalat miehet

Kauan eläköön ironia

(Ampuja, Koivisto & Väliverronen) Strong and weak forms of meditization theory. A critical review. Nordicom Review 35.

Facebook syö uutispöydässä

Googlaus ei tee meistä kaikista asiantuntijoita

Sosiaalinen kupla kaventaa mediamaisemaa

(Ampuja, Koivisto & Väliverronen) Medoituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?

Tutkijat tekevät sen itse

Media ei ole vain tiedotusväline

Popularisoinnista osallistavaan tiedeviestintään. Kriittinen arvio ”demokraattisesta” käänteestä  (yhdessä Sampsa Saikkosen kanssa, Yhteiskuntapolitiikka 4/2013)

Kymmenen vuotta tiedeviestinnän koulutusta

Onko ison median aika ohi?

Itsestään puhuva media – kohukone

Raivostunut kansa ja keskiäkäinen kriitikko (Journalismikritiikin vuosikirja 2013)

Asiantuntijuus kriisiytyi mediayhteiskunnassa ((Tiedetoimittaja 4/2012, s. 14-17)

Ympäristöjournalismin nousu ja tuho (Tiedetoimittaja 3/2012, s. 14-15)

Median kuviteltu valta

Avointa journalismia – eli miksi luen Guardiania

Mikä mediayhteiskunta?

Kuka pelastaisi journalismin?

Kiire tulevaisuuteen

Tekstinsyöjät: Yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden lukutaidosta

Lääketiede mediassa

Ironia elämänasenteena ja journalismin lajina