Kunniatohtorit

Valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa promovoidaan 12 kunniatohtoria, jotka ovat tiedekunnan tieteenaloilla tai yhteiskunnallisesti ansioituneita henkilöitä. Heidän uransa kuvastavat myös promootion – rajattomuuden ja vastuun – teemoja.

Valtiotieteellisen tiedekunnan promootion 2011 kunniatohtorit:

Pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström

Heli Jeskanen-Sundström on ollut Tilastokeskuksen pääjohtaja vuodesta 2001. Uransa aikana Jeskanen-Sundström on toiminut menestyksekkäästi ja näkyvästi erilaisissa tilastotieteen alan yhteistyöelimissä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, muun muassa EU:n, OECD:n ja YK:n tilastokomiteoiden johtotehtävissä. Jeskanen-Sundström on lisäksi ollut aktiivinen toimija yhteiskunnan eri alueilla, esimerkiksi tietoyhteiskunnan edistämisessä ja tiedepolitiikan kehittämisessä.

Suurlähettiläs Antti Karppinen

Suurlähettiläs Antti Karppinen on on palvellut ulkoasiainhallintoa vuodesta 1954 lähtien ja toiminut suurlähettiläänä sekä Prahassa että Bonnissa. Pitkän diplomaattiuransa aikana hän työskenteli  Neuvostoliitossa kolmeen otteeseen. Hän on arvostettu Venäjän politiikan, kielen ja kulttuurin laaja-alainen tuntija, jonka panos Venäjän tutkimuksen edistämisessä ja uusien tutkijasukupolvien kouluttamisessa on ollut merkittävä. Hän on julkaissut useita venäläistä yhteiskuntaa käsitteleviä teoksia. Hänen teoksensa ”Venäjän aatetta jäljittämässä” sai  vuonna 2000 Tieto-Finlandia ehdokkuuden.

Maisteri Paavo Lipponen

Paavo Lipponen suoritti valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1971. Vuosina 1967–79 hän työskenteli SDP:n puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden sihteerinä ja suunnittelupäällikkönä ja 1989–91 Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Eduskunnan jäsen Lipponen oli 1983–87 ja 1991–2007. SDP:n puheenjohtaja hän oli 1993–2005. Vuonna 1995 Lipponen muodosti viiden  puolueen enemmistöhallituksen, joka sai poikkeuksellisen monipuolisen puoluekirjonsa vuoksi kutsumanimen sateenkaarihallitus. Samalla kokoonpanolla hallitus jatkoi myös seuraavan vaalikauden 1999–2003. Pääministerikautensa jälkeen Lipponen toimi eduskunnan puhemiehenä 2003–2007. Lipposen aikakautta leimaavat erityisesti Suomen EU-integraation alkuvuodet sekä Suomen EU-politiikan muodostuminen.

Professori Thandika Mkandawire

Thandika Mkandawire on tunnetuimpia ja arvostetuimpia afrikkalaistaustaisia yhteiskuntatieteilijöitä. Taloustieteilijän koulutustaustaa laventaen hän on julkaissut mm. sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan roolista kehitysprosessissa ja demokratian näkymistä ja yhteiskuntatieteistä Afrikassa. Hän toimii tällä hetkellä Afrikan kehityksen professorina London School of Economicsissa. Sitä ennen hän oli YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitoksen UNRISD:n johtajana yli vuosikymmenen ajan, jona aikana UNRISD opittiin tuntemaan innovatiivisena tutkimuslaitoksena. Mkandawire on myös toiminut afrikkalaisten yhteiskuntatieteilijöiden yhteistyöjärjestön CODESRIA:n pääsihteerinä.

Pääsihteeri Hilkka Pietilä

Hilkka Pietilä on YK-liiton entinen pääsihteeri, vapaa tutkija ja kansalaisaktivisti. Hän on toiminut Suomen YK-liiton pääsihteerinä 1963–1990, jolloin hän perehtyi YK-järjestelmän toimintaan ja teki sitä tiettäväksi suomalaisille julkaisuillaan ja toiminnallaan. Pietilän erityisalueita ovat olleet erityisesti maailmanjärjestön taloudellinen ja sosiaalinen kehitystoiminta, ihmisoikeudet ja toiminta naisten aseman edistämiseksi. Pietilä on ollut mukana Helsingin Yliopiston kehitysmaatutkimuksen toiminnassa jo sen organisointivuosina 1970-luvulla.

Professori Shalom Schwartz

Shalom Schwartz toimii tällä hetkellä Jerusalemin yliopiston professorina. Hänen 25 vuotta sitten yhdessä suomalaisten sosiaalipsykologien kanssa aloitettu tutkimushanke arvojen sisällöstä ja rakenteesta on kehittynyt kulttuurienvälisen vertailevan psykologian keskeiseksi viitekehykseksi. Schwartzin arvomittari (The Schwartz Value Survey, SVS) on nykyään tutkimuksissa yleisimmin käytetty arvomittari, jonka sovellusalueet ulottuvat politiikasta ja taloudesta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Professori Hans-Werner Sinn

Hans-Werner Sinn on taloustieteen professori Münchenin yliopistossa ja taloustieteen tutkimuslaitos Ifo Instituutin johtaja. Sinn on tiedeyhteisössä, akateemisessa maailmassa arvostettu ja laajalti viitattu tutkija, jonka laaja tieteellinen tuotanto on kansainvälistä kärkeä. Ifo-tutkimusyksikön puitteissa Sinn on luonut yhden Euroopan merkittävimmistä kansainvälisistä tutkimus- ja konferenssiohjelmista. Sinn on myös esiintynyt merkittävänä talouspoliittisena neuvonantajana, ja hänen lausunnoillaan ja teoksillaan on ollut käytännön vaikutusta Saksan talouspolitiikkaan. Esimerkiksi englanniksi käännetty ”Can Germany be Saved” -kirja on saavuttanut laajan lukijakunnan.

Pääjohtaja Vappu Taipale

Tohtori Vappu Taipale toimi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskeskus Stakesin pääjohtajana 1992–2008 ja sitä ennen muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä. Taipale on lasten ja nuorisopsykiatrian dosentti, joka on työllään monin tavoin pyrkinyt luomaan edellytyksiä lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Taipale tunnetaan vahvana yhteiskunnallisena nais- ja perhenäkökulmaa esiintuovana vaikuttajana ja poliitikkona. Viime aikoina hän on ottanut kantaa myös ikääntymisen ja vanhenemisen kysymyksiin toimien mm. Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liiton puheenjohtajana.

Tohtori Dora María Téllez

Dora María Téllez tuli tunnetuksi Nicaraguassa Somozan diktatuurin kaataneen sandinistisen sissiliikkeen komentajana, ollessaan vain 22-vuotias. Vuosina 1980−1984 hän toimi Nicaraguan terveysministerinä ja vaikutti keskeisesti mm. UNESCOn palkitsemassa terveyskampanjassa. Sittemmin hän on ollut 2000-luvun sandinistihallituksen ja korruption voimakas kriitikko. Akateemisen tutkimuksen saralla hänen kirjansa Nicaraguan alueellisesta historiasta on saanut sosiaalihistorioitsijoiden tunnustusta hyvänä perustutkimuksena. Vuonna 2004 hänet nimitettiin Harvardin yliopistoon vierailevaksi professoriksi, mutta viisumi Yhdysvaltoihin evättiin sillä perusteella, että hän oli “terroristi”. Harvardin ja 15 muun merkittävän yhdysvaltalaisen yliopiston tutkijat esittivät paljon huomiota saaneen kannanoton Téllezin puolustukseksi.

Professori Göran Therborn

Göran Therborn on toiminut sosiologian professorina ja tutkimusjohtajana Cambridgen yliopistossa vuodesta 2006. Sitä ennen hän toimi Swedish Collegium for Advanced Study in Social Sciences SCASSin johtaja ja sosiologian professori Uppsalan yliopistossa ja hänellä on ollut useita kansainvälisiä sosiaalipolitiikan ja sosiologian tutkimusyhteistyötehtäviä. Hän on yhteiskuntapoliittisen historian ja politiikan sosiologian erikoistuntija, joka on kirjoittanut demokratian historiasta OECD-maissa ja Latinalaisessa Amerikassa, Ruotsin sosiaalisesta kehityksestä ja vertailevasta yhteiskuntapolitiikasta. Viime aikoina Therborn on suuntautunut myös vertailevaan moderniteetin ja globaalien prosessien tutkimiseen.

Professori B. Vivekanandan

B. Vivekanandan on Centre for American & West European Studies -keskuksen entinen johtaja Jawaharlal Nehru -yliopistossa New Delhissä. Hän toimii edelleen aktiivisena tutkijana ja vaikuttajana Intiassa. Vivekanadan on kirjoittanut ja toimittanut kymmeniä kirjoja kansainvälisistä suhteista, erityisesti pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ja siihen johtaneesta kehityksestä. Vivekanandan on tunnettu myös New Delhissä järjestämästään konferenssista, jossa esitettiin julkilausuma globaalista hyvinvointivaltiosta. ”The Eleven Thesis of Delhi” nostattaa edelleen keskustelua.

Professori Kari Waerness

Kari Waerness on vaikuttanut professorina Bergenin yliopistossa Norjassa. Waernessin rooli Norjan ensimmäisen naistutkimuskeskuksen perustamisessa Bergeniin vuonna 1978 on ollut merkittävä. Hän oli ensimmäinen tutkija, joka 1980-luvulla nosti esiin hoivan käsitteen ja naisten tekemän hoivatyön merkityksen pohjoismaisille hyvinvointivaltioille. Waerness on vaikuttanut merkittävästi käsitteiden syntymiseen perhe- ja hoivatutkimuksessa niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin.

Kunniatohtoreita koskeviin tiedusteluihin vastaa promootiotoimikunnan jäsen Anna Parkkinen (anna.parkkinen at alumni.helsinki.fi tai 050 480 1711).


Paavo Lipponen suoritti valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon
Helsingin yliopistossa 1971. Vuosina 1967–79 hän työskenteli SDP:n
puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden sihteerinä ja
suunnittelupäällikkönä ja 1989–91 Ulkopoliittisen instituutin
johtajana. Eduskunnan jäsen Lipponen oli 1983–87 ja 1991–2007. SDP:n
puheenjohtaja hän oli 1993–2005. Vuonna 1995 Lipponen muodosti viiden
puolueen enemmistöhallituksen, joka sai poikkeuksellisen monipuolisen
puoluekirjonsa vuoksi kutsumanimen sateenkaarihallitus. Samalla
kokoonpanolla hallitus jatkoi myös seuraavan vaalikauden 1999–2003.
Pääministerikautensa jälkeen Lipponen toimi eduskunnan puhemiehenä
2003–2007.

Leave a Reply