Valtsikan promootio 2011 käynnistyi eilen aurinkoisissa ja keväisissä merkeissä Floran päivän juhlallisuuksilla. Aamulla toimikunta valitsi juhlakokouksessaan  promootion Yleiseksi seppeleensitojattareksi lääketieteen ylioppilas Paula Vartian, kansantaloustieteen professori Yrjö Vartian tyttären.

Latinankielisen juhlakokouksen jälkeen Yleiselle seppeleensitojattarelle esitettiin kosinta asiaankuuluvin puhein, kukkasin ja serenadein yliopiston päärakennuksella. Keskustasta matka jatkui historiallisella raitiovaunulla kohti Kumtähden kenttää, jossa kevään saapumista juhlittiin yhdessä HYYn kanssa. Promovendien ensimmäinen yhteinen tapahtuma oli Arcadassa järjestetty Floran päivän lounas, johon promootiohenkeä nauttimaan saapui lähes 170 promootion osallistujaa.

Yleinen seppeleensitoja(tar) on eräs promootion avainhenkilöistä. Hän on historiallisen määritelmän mukaan valtiotieteellisen tiedekunnan professorin hyvämaineinen ylioppilaslapsi, joka tehtävässään symboloi kevättä, nuoruutta ja uskoa tulevaisuuteen. Seppeleensitojaisissa 2. kesäkuuta Yleinen seppeleensitojatar opastaa maisteripromovendien seuralaisia seppeleensidonnan jalossa taidossa. Perinteisesti aikaisempien promootioiden Yleiset seppeleensitojattaret opastavat tuoreen Yleisen seppeleensitojattaren tehtäviinsä ennen seppeleensitojaispäivää.

Myös promootioblogi haluaa nostaa maljan keväälle, käynnistyneelle promootiolle ja tietenkin juhlamme keskipisteelle, Yleiselle seppeleensitojattarellemme Paulalle! Huraa!

Runoilija Olli Sinivaaralle promootio on ennen kaikkea eräänlainen yhdistävä rituaali, jonka kautta juhlistetaan ja vahvistetaan sitä koulutuksellista toimintaa, joka lopulta vie yhteiskuntaamme eteenpäin.

Tämänkertaisen promootiorunon kirjoittaja opiskelee itse sosiologiaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja kokee olevansa puoliksi humanisti, puoliksi yhteiskuntatieteilijä. Kolmen ylistetyn runokokoelman kirjoittamisen lisäksi Sinivaara on myös esimerkiksi toimittanut Väinö Linnaa käsittelevän esseeantologian, toiminut Nuori Voima -lehden päätoimittajana ja kääntänyt ranskalaista filosofiaa suomeksi, René Girardia ja Jean Baudrillardia.

Sinivaara koki promootiorunon kirjoittamisen haasteelliseksi kolmesta syystä. Ensinnäkin hänen tapansa kirjoittaa runoja on aina ollut enemmän itseilmaisua kuin tietylle yleisölle ja tiettyyn tilaisuuteen kirjoittamista. ”Runouden ajatteluprosessi on sellainen jossa sitä vain ajattelee tiettyjä asioita ja jossain vaiheessa siitä prosessista kiteytyy jokin siivu tai lastu tai leikkaus ja se – se on se runo.” Toiseksi Sinivaaran runoissa rytmi on ennen kaikkea visuaalista. Hän ei työstä runojaan lukemalla niitä itselleen ääneen, vaan enemmänkin ”olemalla hiljaa sen tekstin sisällä.” Tämänkaltaiselle runolle ääneen lausunta ei aina kuitenkaan tee oikeutta. Tämän vuoksi hän lähti nyt työstämään runoaan alusta lähtien promootiossa tapahtuva ääneen lukeminen mielessään ja pyrki luomaan siitä lausumisrytmillisesti toimivan.

Isoin haaste oli kuitenkin se, että juhlaruno lajityyppinä asettaa runon tiettyyn historialliseen jatkumoon. Juhlarunosta tulee Sinivaaralle ennen kaikkea mieleen kansallisromanttinen ja koskenniemeläinen militantti kulttuurinationalismi, jossa ”runoilija puhuu kansan puolesta ja lausuu kansalle mahtipontisesti kansan totuuden.” Tällaisen runon kirjoittaminen on vaikea laji nykyrunoilijalle: miten kirjoittaa ylevää tekstiä ilman että siihen väkisinkin tulee tietty ironinen taso? Sinivaara kuitenkin tarttui haasteeseen ja halusi kirjoittaa valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon runon, jossa yhteiskunnallinen taso olisi selkeästi läsnä.

Runon filosofisena pohjateemana kulkee Walter Benjaminin historianfilosofinen ajattelu, joka yhdistää marxilaista historiallista materialismia kiinnostavalla tavalla juutalaiseen messianismiin. Benjamin on kiehtonut Sinivaaraa jo pidempään, koska hän on itse pyrkinyt löytämään tapoja luovia toisaalta yhteiskuntatieteellisen tarkastelutavan ja toisaalta romanttisen hengellisyyttä korostavan perinteen välillä. Erityisesti Sinivaara on pyrkinyt löytämään toivoa luovan vaihtoehdon sille ajattelutavalle, joka Saarnaajan ikiaikaisen pessimismin lailla tarkastelee historiaa syklisesti toistuvana väkivallan kierteenä. Hän etsii Benjaminin filosofiasta ajattelun rakennetta, jossa yhteiskunnan ristiriitojen analyysiin sisältyisi myös ajatus toivosta ja paremmasta huomisesta.

Runossa on läsnä tunne pakonomaisen muutoksen keskellä olemisesta. Benjaminille teknologian kehitys ei ole vain ainaista parantumista, vaan eräänlainen myrsky joka on temmannut meidät hallitsemattomaan liikkeeseen. Runossaan Sinivaara pyrkii tavoittamaan tätä liikkeen tuntua, jossa ”menneisyys ja tulevaisuus ovat läsnä sellaisessa tietynlaisessa huimauksen tunteessa.” Samanaikaisesti promootion teema rajattomasta yhteiskunnasta ja yhteisestä vastuusta on myös vahvasti inspiroinut sitä runollista maisemaa, jonka Sinivaara eteemme runossaan maalaa. Kaiken kaikkiaan pyrkimyksenä on ollut kirjoittaa runo, jossa yhteiskunnallisia teemoja valoitetaan runollisin keinoin.

Promootioruno saa ensiesityksensä Aktipäivän illallisilla. Runon lausuu juhlayleisölle runoilija Olli Sinivaara itse.

Teksti: Frank Martela
Kuva: Heini Lehväslaiho

Askarruttaako promootion pukukoodi? Kuinka valkoinen on vitivalkoinen? Tässä muutamia ohjeita ja vinkkejä varusteiden hankintaan.

Ennen kaikkea promootiotilaisuudet ovat juhlatilaisuuksia, joissa miehillä tulee olla frakki ja naisilla pitkä iltapuku. Naispromovendi tarvitsee sekä mustan (tohtoripromovendit) tai puhtaan valkoisen (maisteripromovendit) puvun, ja yhden värikkään iltapuvun. Aktipäivänä puvussa on oltava pitkät hihat, joten esimerkiksi jakku tai muu pukuun sopiva erillinen yläosa on kätevä. Miespromovendin asu on frakki, johon tarvitaan sekä valkoinen että musta liivi.

Vaikka ohjeet on annettu naisille ja miehille erikseen, rajattomuuden hengessä promovendit seuralaisineen voivat noudattaa kumpaa tahansa pukeutumisohjeistusta. Toivomme kuitenkin, että valittua ohjeistusta noudatetaan yhdenmukaisesti läpi promootiotapahtumien.

Floran päivänä ja retkipäivän purjehduksella pukukoodi on vapaampi, mutta asusteeksi tarvitaan ylioppilaslakki. Muita promootioon liittyviä asusteita ovat tohtorinhattu ja -miekka sekä maisterinsormus. Tohtoripromovendeillä tulee olla tohtorin hattu ja miekka, mutta maisterinsormuksen virkaa voi myös ajaa muu kultainen sormus. Asusteita ja niiden hankkimista koskevia lisätietoja omalla sivullaan.

Promootiossa tarvittavia asuja ei ole pakko hankkia omaksi, vaan ne voi myös vuokrata kohtuullisen hintaan (esimerkiksi frakin varusteineen saa viikoksi alle 150 eurolla). Juhlapukuja tarjoavia yrityksiä löytää parhaiten hakukoneella. Lisäksi toimikunta on neuvotellut promootioon osallistuville joitakin alennuksia asusteista ja puvuista.

Myös edellisissä promootioissa mukana olleilta voi löytyä sopivia pukuja ostettavaksi, lainattavaksi tai vuokrattavaksi – kannattaa siis paitsi kysellä tutuilta, myös seurata promootion Facebook-sivun keskustelua aiheesta tai Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Promootiokirppis-tapahtumaa.

Yksityiskohtaiset pukeutumisohjeet löydät pukeutumisohjeista ja erityisesti pukeutumisohjetaulukosta, josta on helppo poimia omalta riviltään promootiovarusteiden muistilista. Hyvä paikka pukeutumisideoiden metsästykseen on vuoden 2006 promootion valokuvakooste.

Jos vielä harkitset osallistumista, ethän harkitse pitkään, sillä ilmoittautuminen promootioon on käynnissä enää tämän viikon ajan! Ilmoittautuminen päättyy ensi sunnuntaina (17.4.). Promootiosihteerimme Jussi Nuortimo (promootio2011-info at helsinki.fi tai p. 050 312 1017) vastaa mielellään kaikkiin promootiota ja pukeutumista koskeviin kysymyksiin.

p.s. Sen vitivalkoisen paras mittari on valkoinen A4-paperi.

Promootioperinteessä on olennaista muistella ja kunnioittaa tasan 50 vuotta aiemmin juhlittua promootiota. Myös tänä keväänä promootiossa vihitään tuoreiden promovendien lisäksi riemutohtoreiksi ja riemumaistereiksi 50 vuoden takaiset promovendit.

Osmo Jaskari hio miekkaansa rouva Nousiaisen avustuksella. Kunniatohtori Eino Laurila, Elina Haavio-Mannila ja kunnitohtori Georg A. Gripenberg seuraavat.

Sivulta löytyy YLE Arkiston tallenne vuoden 1961 promootiosta ja promootiotoimikunnan tekemiä haastatteluja silloisista maistereista ja tohtoreista, jotka promovoidaan tänä keväänä riemumaistereiksi ja riemutohtoreiksi. Käy kuulemassa silloisten promovendien tervehdyksiä nykypromovendeille ja katsomassa, miten promootiota juhlistettiin 50 vuotta sitten!

[vimeo http://vimeo.com/20889935]

Käy katsomassa loput haastattelut täältä.