Lopuksi

Kurssi alkaa olla lopuillaan ja on ollut oikeastaan aika hyvä. Ryhmän toiminta on sujunut hienosti ja uusia asioita on opittu. Keskittyminen on ollut enemmän itse työssä kuin blogissa, mutta täältäkin löytyy jonkin verran materiaalia selviytymisestämme erilaisten ohjelmien ja tehtävien tiimoilta. 🙂

SPSS:n käyttö

(hieman siistittyjä) otteita OneNote-muistiinpanoista SPSS:n käytön opetteluun liittyen:

SPSS:n käyttö osoittautui vähän haastavaksi, mutta kun tiesi mitä teki, se olikin yllättävän yksinkertaista. Käydessämme läpi Spss:ssään siirrettyä aineistoa ajattelimme, että yksinkertaisempi parempi. Päädyimme siihen, että tarkasteltaisiin korrelaatiota K24:n ja K31:n eri vastausvaihtoehtojen välillä.

Esimerkiksi otettiin ääripäiltä vaikuttavat vastausvaihtoehdot, eli K24 a)suomalaisena voi pitää henkilöä joka on syntyperäinen suomalainen ja  K31 e) täysin- tai samaa mieltä sen kanssa että maahanmuuttajat heikentävät suomalaista kulttuuria. Hypoteettisesti ajattelimme, että korrelaatio voisi olla aika vahva. Tätä ajattelimme verrata sitten vaihtamalla ensimmäiseksi muuttujaksi K24-kysymykseen g) -vaihtoehdon vastanneet eli että suomalaisena voi pitää henkilöä joka kokee itsensä suomalaiseksi.

Kaikissa kysymyksissä pitää ottaa huomioon vastaustaulukosta 1 ja 2 –kohdan (täysin samaa mieltä ja samaa mieltä) ympyröineet. Vielä ei ratkaistu miten, mutta selvinnee perjantaina työpajassa.

Sitten jos päästään niin pitkälle, että voidaan ottaa kolmas muuttuja, niin otetaan K32 eli pitäisikö suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia.

Tosin:

Moodlessa kehotetaan ottamaan kolme muuttujaa joista yksi on selitettävä muuttuja ja muut taustamuuttujia. Näyttäisi siis vähän turhan monimutkaselta tähän tehtävään tämä meidän korrelaatiohomma, vaikka toki mielekäs onkin. Mietittiin siis tätä:

Taustamuuttuja:

Koulutusaste?

Ikä (tai sukupuoli?)

Selitettävä muuttuja: asenne (K32)

Eli miten lähtökohdat vaikuttaa asenteeseen: tästä voisi myös kehittää hypoteesin.

 

Lyhyesti sanottuna: päädyimme ottamaan koulutusasteen ja iän asennetta selittäväksi tekijäksi lopullisessa tutkimuksessa. SPSS:n käyttö sujui aika hyvin ja saatiin hienoja taulukkoja aikaiseksi! Opittiin siis myös lukemaan ohjeita tarkemmin ja aloittaa vähän helpommista muuttujista SPSS:n maailmaan astuessamme.

Puurtamista

Heippa,

META-roolissa toimiva Mia täällä, kerron hieman tässä postauksessa siitä, miten tutkimuksemme on edistynyt. Tapasimme maanantaina keskustelemaan taas uudesta työnjaosta ja siitä, kuka keskittyisi tutkimusprosessissa mihinkin osaan. Katriina osoitti halunsa tutustua lähteiden ja kirjallisuuden ihmeelliseen maailmaan eli lähinnä Zoteron ja atlas.Ti:n omaksumiseen. Sanni ja Sonja-Riitta ovat tällä viikolla keskittyneet SPSS:n opetteluun ja pyrkineet saamaan tutkimukseemme määrällistä sisältöä. Olemme ottaneet käyttöömme OneNoten muistiinpanoja varten, mutta saatamme käyttää tähän tarkoitukseen myös Google Docsia, sillä OneNoten suosio ryhmässämme ei ole kovinkaan korkealla.

Käytämme tutkimuksessamme aineistoa Kansallinen identiteetti III, Suomen aineistoAineistokäsittelee käsityksiä suomalaisuuden määrittelystä (kuka lasketaan suomalaiseksi), suhtautumisesta maahanmuuttajiinylpeyttä suomalaisuudesta ja tietämystä sekä mielipiteitäEuroopan unionistaTaustamuuttujia on mukana laajasti. Tarkoituksenamme on tutkia miten ikä ja koulutusaste taustamuuttujina vaikuttavat suomalaisten asenteisiin ja mielipiteisiin maahanmuutosta.

Tutkimusongelma: Sosiaalisen aseman (itse ilmoitettu luokka-asemaammattikoulutus) ja maahanmuuttajiin suhtautumisen ja suomalaisuuden määrittelyn kytköksetVaikuttaako sosiaalinen asema siihenkenet lasketaan suomalaiseksiEntä siihenmiten maahanmuuttajiinsuhtaudututaan (maahanmuuttajien määrään ja määrän lisäämiseen)? Miten nämäsuomalaisuuden määrittely ja maahanmuuttajiin suhtautuminenovat kytköksissä toisiinsa 

Tarkoituksena on ristiintaulukoida yhtä muuttujaparia kerrallaan ja tehdä myös jokaisesta muuttujasta frekvenssikuvaajat. Sanni ja Sonja-Riitta kävivät tiistaina läpi SPSS:ään siirrettävää aineistoa ja päätyivät siihen, että tarkastelun kohteena tulisi olla korrelaatio K24:n (kuka lasketaan suomalaiseksi) ja K31:n (maahanmuuttajat heikentävät/eivät heikennä suomalaista kulttuuria) eri vastausvaihtoehtojen välillä. Sonja-Riitta osallistui perjantaina työpajaan, jonka tarkoituksena oli avustaa ryhmiä etenkin kvantitatiivisten menetelmien, lähinnä SPSS:n; käytössä.

Esimerkkitapauksessa Sanni ja Sonja-Riitta kokeilivat ääripäiltä vaikuttavia vastausvaihtoehtoja eli esimerkiksi K24 a)suomalaisena voi pitää henkilöä joka on syntyperäinen suomalainen ja  K31 e) täysin- tai samaa mieltä sen kanssa että maahanmuuttajat heikentävät suomalaista kulttuuria. Hypoteettisesti tässä korrelaatio voisi olla suhteellisen vahva. Tätä voisi tutkimuksen edetessä verrata sitten vaihtamalla ensimmäiseksi muuttujaksi K24-kysymykseen g)vaihtoehdon vastanneet; eli suomalaisena voi pitää henkilöä joka kokee itsensä suomalaiseksi. Kaikissa kysymyksissä pitää ottaa huomioon vastaustaulukosta 1 ja 2 –kohdan (täysin samaa mieltä ja samaa mieltä) ympyröineet. Tätä ei ole vielä ratkaistu, mutta asia on työn alla.

Blogin uudelleennousu

No niin, Sanni teki aluksi vahingossa blogin suoraan WordPressiin (https://tvt2ryhm22.wordpress.com)… Mutta bonuksena päästiin siis harjoittelemaan blogs.helsinki -sivuston lisäksi WordPressin alkuperäisversion käyttöä! Laitetaan samat postaukset ja kommentit uudestaan vielä tähän blogiin, niin ovat oikealla sivustolla.