Analyysejä

Nyt olemme siinä vaiheessa, että meillä on data valittuna ja siitä tehty taulukoita ja diagrammeja, eikä se spss lopulta ollutkaan niin pelottava (vaikka sen kanssa käytettiin tuhottomasti aikaa, varsinkin Sanna ja Silja, jotka perehtyivät siihen paremmin!). Ensimmäinen hypoteesimme on: Ulkomailla asuneet arvioivat rikollisuuden lisääntymisen ja yhteiskuntarauhan järkkymisen vähäisempänä kuin ei- ulkomailla asuneet.
Toinen hypoteesimme on: Miehet arvioivat rikollisuuden lisääntymisen ja yhteiskuntarauhan järkkymisen suurempana kuin naiset
. Kummatkin hypoteesit voivat hyvin olla kumottavissa, varsinkin toinen – mielenkiintoista odottaa, miltä lopullinen työmme ja sen analyysit näyttävät! Graafit ainakin näyttivät omasta mielestäni hienoilta, ja niistä sai hyvin hahmotettua vastausten jakaumia ja korrelaatioita.

Työn loppu häämöttää!

 

Projektin toinen vaihe ja ongelmien kasaantuminen

Esityövaiheen jälkeen, kun kaiken piti olla selkeää ja meidän tuli olla valmiina käymään käsiksi seuraavan vaiheen puurtamisosioon, alkoi eteemme kasaantua ongelmia ja umpikujia. Tutkimuskysymyksestämme emme saaneetkaan mitään irti spss:ä, ja tuntui helpommalta vain vaihtaa koko tutkimusaihetta.

Seuraavaksi päädyimme tutkimaan nuorten luottamuksesta yhteiskuntaa kohtaan, sillä tästä tuntui olevan helpommin dataa saatavilla: ehdotettiin, että käytettäisiin 3-4 nuorisobarometriä tutkimuskysymyksen ja muuttujien selvittämiseksi. Tästä ei kuitenkaan löytynyt tiedostoa spss-muodossa, joten usean turhan ja tuskallisen tunnin jälkeen, jotka olimme käyttäneet oikeiden tiedostomuotojen ja sisällöltään hyvän datan etsimiseen, meidän piti taas vaihtaa aihetta. Timo myöhemmin ilmoitti, että kyllä spss portable-muodossa olisi löytynyt tiedostot, jossain alahakemistossa joka oli hankalasti löydettävissä. Oh well!

Nyt tutkimuskysymyksemme koski suomalaisten suhtautumista ulkomaalaisiin. Tämä on edelleen tutkimuskysymyksemme, vaikka se on nyt rajattu maahanmuuttajiin – työlään etsimisen jälkeen, kun olimme rajanneet tämänkin tutkimuskysymyksen ensin eri tavoin useaan otteeseen löytyneen datan mukaisesti. Kirjallisuutta löytyi Ailasta hyvin, ja Zoteroon ladattiin pari artikkelia (vaikka eivät heti löytäneetkään tietä zoteroryhmämme jaettuun kansioon, mutta nyt tiedämme, kuinka se tehdään!). Muuttujia alettiin seuraavaksi etsiä spss:tä, ja päädyimme käyttämään selittävinä muuttujina sukupuolta ja onko vastaaja työskennellyt ulkomailla. Selitettävänä muuttujuna käytämme vastaajien mielipiteitä rikollisuuden ja yhteiskuntarauhan järkkymisestä summamuuttujana. Vihdoin meillä on jotain, jolla työskennellä!

Tässä ensimmäisen viikon blogia 9-ryhmän töistä.

Noniin, nyt päästään kirjoittamaan paremmalla ajalla meidän projektimme etenemisestä tämän kurssin aikana.

Ensimmäisellä viikolla aloitimme perustamalla työtiloja; Yammerissa alkoi heti melko vilkas keskustelu, ja tutkimuskysymystäkin aloimme siellä jo muotoilla. Zotero, Google docs ja Nelli (kirjallisuuden hakua varten) otettiin jo ensimmäisellä viikolla käyttöön ainakin nimellisesti, Moodlen lisäksi. Eka viikko kuitenkin meni näiden työtilojen kanssa melko pinnallisesti niihin tutustuen; Yammer tosin oli heti ryhmämme keskeinen keskustelualue.

Tutkimuskysymyksemme tässä vaiheessa liittyi opiskelijoiden hyvinvointiin: miten elintavat, kuten liikunnan määrä, alkoholin käyttö tai ruokavalio, vaikuttaa opiskelijoilla yleisiin fyysisiin oireisiin kuten päänsärkyyn, väsymykseen tai huimaukseen? Kysymys nousi esille Piian lukemasta artikkelista, ja siitä ajateltiin löytyvän hyvin tietoa mm. SPSS:tä ja Atlaksesta.

Ensimmäiset vaikeudet kuitenkin syntyivät heti ensimmäisellä viikolla, tai jopa ennen koko kurssin järjestäytymistä – kuten Moodlen keskusteluista päätellen muillakin. Olimme melko hämmentyneitä siitä, mitä kurssilla käytännössä pitäisi tehdä, ja miten ihmeessä ehtisimme tehdä näin nopealla aikataululla (ja vain parin opintopisteen kurssilla!) “mini-tutkimuksen”? Ainoastaan yksi ryhmäläisistämme oli jo tutustunut esimerkiksi Zoteroon, muille ntämä oli jo sanana melko pelottava. SPSS:ään ei kukaan ollut aiemmin tutustunut, eivätkä Moodlen ohjeet näyttäneet aivan tarpeeksi kattavilta ko. ohjelman nopeaan sisäistämiseen. Googlettamalla ja Youtube-videoita katselemalla sitä kai pitäisi lähteä opiskelemaan, mikä tuntui melko aikaavievältä.

Onneksi Piia, aktiivinen ryhmäläisemme, laati hyvin kattavan ehdotuksen Moodleen kaikkien kurssilaisten nähtäväksi, jonka Timo sitten hyväksyi kurssin käytännön rakenteeksi. Aloimme pintapuolisesti tutustua ohjelmiin, ja sovimme ensimmäisen ryhmätapaamisen.

Puurtamista

Nyt olemme siinä vaiheessa projektia, että tutkimuskysymykseen on löydetty sopivia muuttujia, ja niistä pitäisi alkaa rakentelemaan graafeja. Tutkimuskysymyksemme on “kuinka suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin?”

Sanna ja Silja ovat löytäneet sopivan oloisia muuttujia. Tapaamme ensi viikolla, ja koitamme yhdessä saada niistä havainnollistavia graafeja, joista korrelaatiot näkyisivät.

Piia on etsinyt lähteitä ja perehtyntyt paremmin Zoteron käyttöön. Mielenkiintoisia artikkeleita on tullut esiin, esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön tämän vuoden julkaisuja. Zoteron kanssa on ollut pieniä ongelmia ainakin minun osaltani, en löytänyt sieltä Piian ryhmässämme julkaisemia artikkeleita. Sannakaan ei ollut niitä löytänyt, luultavasti nyt hänellä jo homma paremmin hanskassa – minä vielä haahuilen vähän tuon Zoteron kanssa… 😉

Nyt näyttää kuitenkin olevan melko hyvällä mallilla tuo meidän “tutkimuksemme”, kysymyskin on mielenkiintoinen joten siihen on kiva paneutua, vaikkakin hyvin pintapuolisesti. Katsotaan, miten pitkälle pääsemme ensi viikolla!