FSD

FSD:n tietoarkiston käyttäminen oli helppoa, sillä siihen oli jo ehtinyt tutustua muilla kursseilla. Pientä hämmennystä ja hilpeyttä herätti se, että tietoarkiston osoite ei ole fsd.fi vaan fsd.uta.fi. Fsd.fi vie Finlands svenska Damkörsförbundin sivuille, mitkä varmasti sinänsä ovat varsin mielenkiintoiset, mutta tähän hätään melko merkityksettömät.

FSD:n sivut voivat ensimmäisellä kerralla tuntua hankalilta, mutta kun tietää mitä etsii, niitä on melko helppo käyttää. Erityisen helppoa oli järjestää kaikki arkiston A-aineistot helposti näkyviin. Olisi tosin ollut kätevää, jos niistä olisi vielä voinut järjestää kvantitatiiviset aineistot yhteen kohtaan ja kvalitatiiviset aineistot yhteen.

Jouduimme vaihtamaan aineistoa lennosta, ja sivuilla ei oikein ollut ohjeita sen suhteen, miten tällaisessa tilanteessa tulee toimia. Ensimmäinen aineisto ei oikein toiminutkaan toivomallamme tavalla joten jouduimme vaihtamaan tutkimuskysymystä täysin.

One Note

Microsoftin OneNote on monipuolinen muistikirjasovellus, jonka avulla voi kohtuullisen kätevästi hallinoida erilaisia asioita huonomuistisen perheen kauppalistoista monipuoliseen tieteelliseen tutkimukseen. Ohjelmaan voi myös tallentaa kuvia, videoita, ääntä, sen avulla voi luoda kaavioita, kirjoittaa muistioita ja muokata tyylejä jne. Kaikki tallentuu OneDrive-pilvipalveluun, ja jos tallennustila loppuu, lisää saa rahalla.

One Note toimii niin tietokoneella kuin älypuhelimissa. Mobiiliversio toimii myös Androidilla ja iOS:lla, mistä kiittävätkin kaikki ne, joiden mielestä Microsoftin ei olisi alun perinkään pitänyt sekaantua matkapuhelinbisnekseen millään tavalla.

Myös OneNote on ryhmällemme tuttu muista yhteyksistä, mutta emme kokeneet sitä sen kummemmin hyödylliseksi tämän ryhmätyön teossa. Emme väitä, etteikö se olisi ollut kätevä tähänkin, mutta koska asiat hoituivat jouhevasti jo olemassa olevin menetelmin ja jo luotuja yhteyskanavia käyttäen, emme tulleet kaivanneeksi OneNotea. Luultavasti myös ryhmätyömme aihe on sellainen, että sitä pystyi hallinnoimaan kohtuullisin vähin ja simppelein menetelmin. Suosittelemme silti OneNotea paitsi opiskelu- myös vapaa-ajan käyttöön, koska se on kätevä opintojen ohella esimerkiksi kaveriporukan lomamatkan suunnittelussa, tai kun lähettää puolison kauppaan, kuten jo alussa mainittiin. (Kunhan muistaa synkronoida käyttäjien OneNotet keskenään.)

Zotero

Zotero on Firefox-selaimen lisäosa, jolla voi tallentaa ja järjestellä verkkolähteitä. Erityisen kätevä se on esseitä, tutkielmia ja lopputyötä tehdessä. Zoteroon voi luoda eri aiheille omat kansionsa, jonne on kätevä tallentaa verkkosivuja, lehtiartikkeleita, pdf-tiedostoja jne. Aiheisiin liittyen Zotero mahdollistaa myös muistioiden tekemisen, linkkien liittämisen ja – mikä parasta – sen avulla voi hallita artikkeleihin liittyviä lähdeviittauksia. Lisäksi Zotero on yhteensopiva Wordin ja Open Officen kanssa, mikä on tietenkin kätevää.

Zoteron lataaminen omalle koneelle on helppoa, selkeät ohjeet lataamiseen löytyvät verkkosivulta www.zotero.org. Jos olet visuaalisempaa sorttia, Zoteron käyttöä voi treenata myös havainnollisten videoiden avulla esimerkiksi Zoteron omilla sivuilla http://www.zotero.org/support/screencast_tutorials.

Zoteroon voi luoda ryhmiä, jonne on helppo tallentaa ryhmätöiden aineistoja. Tarkoituksena on, että kaikki ryhmäläiset voivat synkronoida ryhmän omaan Zoteroonsa ja tallentaa ja hallinnoida ryhmän yhteisiä materiaaleja Zoteron kautta. Kuulostaa helpolta, käytännössä ei ollut aivan niin kätevää. Loimme Zoteroon oman ryhmämme, mutta kaikki ryhmäläisemme eivät saaneet liityttyä ryhmään, vaikka synkronoimme käyttäjätilimme kaikkien ohjeiden ja taiteen sääntöjen mukaan.

Tästä emme lannistuneet. Moni meistä käyttää Zoteroa edelleen ja kaikesta huolimatta ja kokee sen hyödylliseksi esimerkiksi juuri kandidaatin tutkielman teon apuna.

Hakukoneet

Kurssin aikana olemme etsineet tietoa monesta eri lähteestä ja hakukoneesta. Hakukoneiden haastavuus piilee lähinnä vain hakusanojen muotoilussa: tietoa kyllä löytyy aiheesta kuin aiheesta, jos vain malttaa etsiä.

Tällä kurssilla käytimme muun muassa Web Of Sciencea, Nelli-portaalia, Elektraa sekä Google Scholaria. Web of Science on laaja hakuportaali, josta löytyy monen eri alan tietoa. Hakuja voi muokata esimerkiksi yhdistelemällä eri hakusanoja, rajaamalla aihealuetta ja aikaa. Sivusto on siitä kätevä, että jo hakutuloksista näkee viittauksien määrän ja voi lukea abstraktin. Näin ollen tiedon relevanttiutta voi pohtia heti haun valmistuttua, avaamatta artikkelia.

Nelli-portaalin sisällä voi hakea tietoa muun muassa tieteenaloittain, aineistotyypeittäin sekä aihealueittain. Nellin sisältä pääsee Helsingin yliopiston tunnuksilla myös moniin muihin hakukoneisiin, jotka ovat keskittyneet tiettyyn oppialaan.

Elektra sisältää kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita. Google Scholar taas sisältää tieteellisiä kirjoja, artikkeleita, tiivistelmiä, tutkielmia ja esitelmiä. Omaa kandintyötäni tehdessä huomasin, että esimerkiksi juuri Elektran ja Google Scholarin merkitys hakukoneena riippuu hyvin paljon aiheesta. Oman aiheeni näkökulmasta, maailmanpolitiikan tutkimuksessa, niistä ei juuri ollut hyötyä. Näin ollen onkin hyvä osata soveltaa erilaisia hakukoneita erilaisiin töihin, jolloin niistä saa parhaan mahdollisen hyödyn irti.

SPSS-lanit

Viime viikolla, eli kurssin viikolla 4 kokoonnuimme porukalla Aleksandrian ryhmätyötilaan. Yksi ryhmän jäsen oli käyttänyt SPSS:ää kandissaan, joten hän onneksemme osasi opastaa meitä ohjelman käytössä. Aloimme tutkia tutkimusaihettamme etnisistä konflikteista ja siihen liittyvää Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta löytynyttä matriisia. Pian kuitenkin huomasimme, että matriisista emme tule saamaan kysymykseemme vastauksia.

Näin ollen vaihdoimme aihetta. Aineistoksi valikoitui suomalaisten internetin käyttö vuonna 2013. Tutkimuskysymykseksi valikoitui: “tuntevatko kaupungissa asuvat itsensä kiireisemmäksi kuin maalla asuvat?”. Halusimme tutkia myös sitä, minkä ikäiset ihmiset ja missä ammatissa toimivat ihmiset tuntevat itsensä kiireisimmäksi.

Jotta blogista saataisiin hieman eläväisempi, otin kokoontumisen aikana kuvia, jotka tulevat tässä:

IMG_7051 IMG_7052 IMG_7053

Vaikka SPSS oli monelle ryhmäläiselle uusi ja hankalakin asia, vietimme oikein hauska iltapäivätuokion tämän aiheen parissa.

Pomodoro-tekniikka

Pomodoro-tekniikka on opiskelutekniikka, jonka avulla pyritään käyttämään aikaa tehokkaasti juuri opiskeluun, eikä oheistoimintaan. Pomodoron sanotaan auttavan keskittymisessä ja aikaansaamisessa. Ryhmämme ei kokenut tekniikkaa hedelmälliseksi juuri tämän kurssin puitteissa, mutta esimerkiksi kandi- tai gradu-vaiheessa tekniikasta voi olla hyötyä. Continue reading