Viikko 4

Viikolla 4 metaosiosta vastasivat Pirita ja Ossi, kirjallisuusosiosta Johanna ja Roosa, ja tilasto-osuudesta Joonas.

Tilastoanalyysi ja lähdeluettelo saatiin ladattua Yammeriin. Lopulliseen versioon saatetaan myös kirjoittaa tiivistelmäkappale, mikäli se vaikuttaa tarpeelliselta. Pulmallista on vain taulukoiden käsittely Wordissa, jossa ne pomppivat tekstiä muokatessa.

Kuluneella viikolla ryhmämme suurimmaksi ongelmaksi muodostui raporttiluonnoksen epäselvä ohjeistus, jonka tulkitsemiseen jouduttiin käyttämään paljon aikaa ja vaivaa. Kurssin tavoite kuitenkin on opetella käyttämään tietoteknisiä ohjelmistoja, joista voisi olla apua oikeita tutkielmia tehdessä. Oliko kyseessä nyt essee vai tutkielma? Tavoitteeksemme tuli lopulta saada vain jotain kasaan aineiston pohjalta, mikä ei ole järin kunnianhimoista.

Kun tutkimusongelmanamme ovat EU-asenteet ja niihin vaikuttavat tekijät, sovimme alustavaksi rakenteeksi:

Kansilehti
Sisällys
1 Johdanto
2 Euroopan unioni ja EU-jäsenyys
3 Eurooppalaisten asenteet EU:ta kohtaan ja niiden muutos
4 Vaikuttavia tekijöitä
Yhteenveto
Lähteet

Ihan vastaavanlaista tehtävän palautukseen ei tullut, vaan alussa on kansilehti ja johdanto, kakkoslukuna tilasto-osuus metodien esittelyineen, kolmantena lukuna kirjallisuusosion tuotosta, ja lopussa on toistaiseksi yksi tyhjä luku ja toinen tyhjä luku johtopäätöksistä. Pituuden suhteen pyrimme siihen, että jokaisesta pääkohdasta saataisiin tekstiä noin puolesta yhteen sivuun. Jo tässä vaiheessa on järkevää tehdä viittaamiset ja lähdeluettelot Zoterolla, ja sieltä saa kätevästi Harvardin viittauskäytännön. Esimerkiksi sisällysluettelo kannattaa tehdä Wordin automaattisella luonnilla, ja sitä on helppo päivittää. Ossi otti metaosion mukaisesti tehtäväkseen neuvoa ja auttaa muita, mikäli ongelmia ilmeni.

Kirjallisuusosion ongelmat tällä viikolla johtuivat sekä tehtävänannon puutteista että siitä, etteivät artikkelit vaikuttaneet hyödyllisiltä raportin laatimisessa. Siksi kirjoittaminen saattoi tuntua liian vaikealta. Artikkeleista tehtyjen muistiinpanojen avulla saatiin kuitenkin jotain aikaiseksi. Suurin osa löytämistämme artikkeleista ei koskenut Suomea, joten sovittiin, että tilasto-osuus tulee olemaan omana lukunaan “EU-asenteiden muutos Suomessa“. Tällöin se on luonteva osa kokonaisuutta; ei haittaa vaikka muissa osioissa ei Suomesta juuri puhuta.

Tarkoituksenamme oli tehdä raporttiluonnos Word online -tiedoston kautta, joskin monimutkaisemmat muokkaukset olisi pitänyt kuitenkin tehdä paikallisessa ohjelmassa. Sen kanssa kuitenkin ilmeni ongelmia, kun esimerkiksi taulukoiden kopiointi suoraan nettiversioon ei kaavioiden osalta onnistunut (eivätkö Word ja Word online ole täysin yhteensopivia keskenään?). Jos kaaviokuvia on pakko siirrellä tiedostosta toiseen, ne kannattaa tehdä valmiiksi alkuperäisessä tiedostossa, ettei niitä tarvitse enää muuttaa. Voi vain valita kaavion, klikata oikealla hiiren painikkeella ja kopioida, mennä uuteen tiedostoon ja liittää kuvana (paste options – tai liittämisasetukset-kohdan avulla). Kuvien käyttäytyminen Wordissa on ennakoitavampaa ja helpompaa kuin kaavioiden.

Pohja ladattiin Yammeriin, josta Ossi parsi kovalla työllä siihen mennessä aikaan saadut tuotokset yhdeksi tiedostoksi palautukseen. Kovaa työtä vaadittiin, koska jo pelkkä sisällyksen laittaminen oikealle sivulle oikeine sivunumeroineen vaatii kikkailua. Ensin pitää jakaa tiedosto osioihin, joiden välinen linkitys täytyy poistaa, ja sitten pitää laittaa sivunumero oikeaan osioon. Netistä onneksi löytyy ohjeita tähän.

Vaikeuksistamme huolimatta saimme kasaan tiedoston palautettavaksi. Tutkimuspäiväkirjablogi on päivitetty prosessin kuvailulla, ja viikkoraportti on täytetty. Kaikki ryhmän jäsenet ovat osallistuneet Yammerissa viestimiseen, joten kaikki taitavat olla edelleen mukana. Työmme on hyvällä mallilla.

 

Viikko 3

Viikolla kaksi tapasimme ensimmäistä kertaa kurssin suorittamisen merkeissä. Kirjasimme Yammer-ryhmäämme ylös muun muassa työnjaon sekä tutkimusaiheemme,joka on suomalaisten EU-asenteet ja niiden muutos 2000-luvulla. Tilastollisena päälähteenä on EVAn EU-asennetutkimus vuodelta 2012 (FSD2720, http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD2720/). Vertailuvuodeksi on otettu 2003 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1356/). Hypoteesinamme on alustavasti, että eurokriisi on vaikuttanut suomalaisten asenteisiin siten, että Euroopan unioniin suhtaudutaan kriittisemmin.

Roosa ja Pirita hakivat aihevalinnan perusteella tieteellisiä artikkeleita. Niitä löytyi muun muassa Arto-tietokannasta ja Nelli-portaalista. Huomattiin, että tarkoituksenmukaisia artikkeleita oli yllättävän haastava löytää e-aineistoina, mutta siinäkin kuitenkin onnistuttiin, ja Zotero-ryhmäämme saatiin lisättyä niitä 12 kappaletta.

Kolmannella viikolla kirjallisuusryhmään kuuluivat Ossi, Johanna ja Roosa. Opittiin, että monissa (ellei jopa kaikissa) e-aineistoissa on tekijöiden määrittämät avainsanat, jotka siirtyvät sellaisinaan Zoteroon, kun aineiston lisää kirjastoonsa. Sen lisäksi, että avainsanat näkyvät kunkin aineiston tiedoissa, ne kerääntyvät kaikista kirjastoon kuuluvista aineistoista yhteen pilveen kirjaston etusivulle. Tästä listasta tageja klikkaamalla voi suodattaa näkyville vain ne dokumentit, joille on määritetty kyseinen tagi. Niiden lisääminen itsekin onnistuu, kun Zoteron kirjastonäkymästä avaa haluamansa aineiston sivun, klikkaa ylhäältä “edit” ja lisää haluamansa asiasanat Tags-kohtaan. Kolmesta löytämästämme artikkelista on lisättävä tagit manuaalisesti, joten työnjako tehtiin niin, että kaikille kolmelle tulee yksi tällainen artikkeli. Edit-sivun Notes-kohtaan kirjoittamalla voi tehdä muistiinpanoja jokaiseen aineistoon liittyen. Kun jokaisesta artikkelista lisätään pienet muistiinpanot havainnoista, on raportin kirjoittajille jotain pohjaa. Tilastojemme perusteella on hyvä keskittyä muistiinpanoissa pariin asiaan: mikäli löytyy viittauksia valuutasta (markasta, eurosta?) luopumisen ja EU-asenteiden välillä sekä väitteitä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat EU-asenteisiin ylipäätään. Viimeksi mainituille väitteille voitaisiin etsiä tukea tilastoista.

Tilasto-osuudesta vastasi Joonas. Selitettäväksi muuttujaksi on valittu “Suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen”, joka vastaa hyvin tutkimusaihettamme. Vastausten jakutumisesta vuosina 2003 ja 2012 on luotu grafiikkaa. Tämän perusteella näyttää, että vuonna 2012 EU-jäsenyyteen suhtaudutaan yleisesti myönteisemmin, mikä vaikuttaisi olevan hypoteesimme vastainen. Lisäksi tilastoista on tähän mennessä selvitetty, kuinka suhtautuminen markasta luopumiseen on muuttunut vuosien 2003 ja 2012 välillä: se on muuttunut myönteisemmäksi, mikä saattaa selittää sitä, miksi vuonna 2012 EU-jäsenyyteen suhtaudutaan positiivisemmin kuin vertailuvuonna. Jatkossa asiaa tullaan vielä tarkastelemaan varianssianalyysin avulla. Lisäksi tullaan tekemään regressioanalyysi, jossa valitaan muitakin  muuttujia selittämään suomalaisten suhtautumista EU-jäsenyyteen. Täten kirjallisuusryhmän kannattaa yrittää etsiä artikkeleista selittäjiä EU-asenteisiin.

Metaosion teki Pirita. Tutkimuspäiväkirjablogi on nyt päivitetty sen perusteella, mitä muut ryhmäläiset ovat kirjoittaneet Yammeriin. Ryhmän tilanne vaikuttaa hyvältä, sillä tilastoaineistoihin on tutustuttu ja artikkeliaineistoista alettu etsiä teemoja. Myös metaosion kontolla oleva viikkoraportti on täytetty.