Viikolla kaksi tapasimme ensimmäistä kertaa kurssin suorittamisen merkeissä. Kirjasimme Yammer-ryhmäämme ylös muun muassa työnjaon sekä tutkimusaiheemme,joka on suomalaisten EU-asenteet ja niiden muutos 2000-luvulla. Tilastollisena päälähteenä on EVAn EU-asennetutkimus vuodelta 2012 (FSD2720, http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD2720/). Vertailuvuodeksi on otettu 2003 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1356/). Hypoteesinamme on alustavasti, että eurokriisi on vaikuttanut suomalaisten asenteisiin siten, että Euroopan unioniin suhtaudutaan kriittisemmin.
Roosa ja Pirita hakivat aihevalinnan perusteella tieteellisiä artikkeleita. Niitä löytyi muun muassa Arto-tietokannasta ja Nelli-portaalista. Huomattiin, että tarkoituksenmukaisia artikkeleita oli yllättävän haastava löytää e-aineistoina, mutta siinäkin kuitenkin onnistuttiin, ja Zotero-ryhmäämme saatiin lisättyä niitä 12 kappaletta.
Kolmannella viikolla kirjallisuusryhmään kuuluivat Ossi, Johanna ja Roosa. Opittiin, että monissa (ellei jopa kaikissa) e-aineistoissa on tekijöiden määrittämät avainsanat, jotka siirtyvät sellaisinaan Zoteroon, kun aineiston lisää kirjastoonsa. Sen lisäksi, että avainsanat näkyvät kunkin aineiston tiedoissa, ne kerääntyvät kaikista kirjastoon kuuluvista aineistoista yhteen pilveen kirjaston etusivulle. Tästä listasta tageja klikkaamalla voi suodattaa näkyville vain ne dokumentit, joille on määritetty kyseinen tagi. Niiden lisääminen itsekin onnistuu, kun Zoteron kirjastonäkymästä avaa haluamansa aineiston sivun, klikkaa ylhäältä “edit” ja lisää haluamansa asiasanat Tags-kohtaan. Kolmesta löytämästämme artikkelista on lisättävä tagit manuaalisesti, joten työnjako tehtiin niin, että kaikille kolmelle tulee yksi tällainen artikkeli. Edit-sivun Notes-kohtaan kirjoittamalla voi tehdä muistiinpanoja jokaiseen aineistoon liittyen. Kun jokaisesta artikkelista lisätään pienet muistiinpanot havainnoista, on raportin kirjoittajille jotain pohjaa. Tilastojemme perusteella on hyvä keskittyä muistiinpanoissa pariin asiaan: mikäli löytyy viittauksia valuutasta (markasta, eurosta?) luopumisen ja EU-asenteiden välillä sekä väitteitä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat EU-asenteisiin ylipäätään. Viimeksi mainituille väitteille voitaisiin etsiä tukea tilastoista.
Tilasto-osuudesta vastasi Joonas. Selitettäväksi muuttujaksi on valittu “Suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen”, joka vastaa hyvin tutkimusaihettamme. Vastausten jakutumisesta vuosina 2003 ja 2012 on luotu grafiikkaa. Tämän perusteella näyttää, että vuonna 2012 EU-jäsenyyteen suhtaudutaan yleisesti myönteisemmin, mikä vaikuttaisi olevan hypoteesimme vastainen. Lisäksi tilastoista on tähän mennessä selvitetty, kuinka suhtautuminen markasta luopumiseen on muuttunut vuosien 2003 ja 2012 välillä: se on muuttunut myönteisemmäksi, mikä saattaa selittää sitä, miksi vuonna 2012 EU-jäsenyyteen suhtaudutaan positiivisemmin kuin vertailuvuonna. Jatkossa asiaa tullaan vielä tarkastelemaan varianssianalyysin avulla. Lisäksi tullaan tekemään regressioanalyysi, jossa valitaan muitakin muuttujia selittämään suomalaisten suhtautumista EU-jäsenyyteen. Täten kirjallisuusryhmän kannattaa yrittää etsiä artikkeleista selittäjiä EU-asenteisiin.
Metaosion teki Pirita. Tutkimuspäiväkirjablogi on nyt päivitetty sen perusteella, mitä muut ryhmäläiset ovat kirjoittaneet Yammeriin. Ryhmän tilanne vaikuttaa hyvältä, sillä tilastoaineistoihin on tutustuttu ja artikkeliaineistoista alettu etsiä teemoja. Myös metaosion kontolla oleva viikkoraportti on täytetty.
