Kirjallisuusosion työkaluista

Kirjallisuusosion työstämiseenkäytimme Zoteroa ja Atlas.ti:tä, jotka molemmat tuli todettua toimiviksi työvälineiksi.

Zoteron kanssa oli välillä alkuun pientä hakemista, mutta kun logiikan tajusi niin käyttö alkoi sujua sutjakkaasti. Kaiken kaikkiaan Zotero on hyvä työkalu lähteiden hallintaan: yksinkertainen ja jouheva. Koin ohjelman sen verran lähteiden hallintaa helpottavaksi, että otin sen kurssin myötä saman tien käyttöön myös gradussa. Zotero vaikuttaa huomattavasti sujuvammalta ohjelmalta kuin maisteriseminaarin yhteydessä opeteltu RefWorks, jota ei kyllä tullut käytettyä käytännössä ollenkaan.

Atlas.ti:tä käytimme lähdekirjallisuuden käsittelyyn. Määrittelimme tutkimustehtävän ja tilastoanalyysin pohjalta, mitä tietoa haluamme kirjallisuudesta löytää ja sen mukaiset koodit, jotka sitten koodasin aineistosta. Lopuksi tein Query toolilla raportit kaikista koodeista, jolloin ne olivat raportin kirjoitusvaiheessa kätevästi järjesteltyinä. Atlas.ti on selkeästi erityisesti laajempien aineistojen käsittelyyn erittäin toimiva väline.

Tilastoihmettelyä

SPSS oli ennen kurssin alkua minulle ohjelmana tuttu tilastollisten menetelmien harjoitukset kurssilta. Koska olen ryhmässämme ainoa, jolla ohjelmasta on aiempaa kokemusta sain tehtäväkseni opettaa SPSS:n käyttöä muille. Kertasin vanhojen kurssitehtävien ja youtube-videoiden avulla: SPSS tutorial -haulla löytyy muutamia suhteellisen hyviä opetusvideoita, joilla virkistin muistiani.

Perjantaina 14.11 tapasimme ryhmämme kesken ja opetin muille perusteita SPSS:n käytöstä: datan viemisen ohjelmaan, datan luomisen data viewissa, ikä-muuttujan luomisen syntymäajoista compute-toiminnolla, muuttujien uudelleenluokittelun, arvojen poistamisen, ristiintaulukoinnin ja frekvenssit jne… Varmasti nopeassa tahdissa opetetuista asioista jäi vain muutama asia mieleen, mutta SPSS:n opettelu esimerkiksi edellämainittujen videoiden avulla on suhteellisen helppoa.

Itselle haastetta on myös riittänyt SPSS:n käytössä, sillä taulukoiden kopioiminen Output-ikkunasta Word-tiedostoon ei onnistukaan, kuten minulle on opetettu: Word-versioni ei ole sama kuin aiemmalla kurssilla käytetty, enkä näin ollen ole saanut liitettyä “Copy Special”-toiminnon kautta pelkkänä kuvatiedostona tilastoja Wordiin. Tämä aiheuttaa päänvaivaa edelleen, sillä taulukoiden säätäminen tekstielementtejä sisältävinä on hankalaa ja epäkäytännöllistä Wordissa.

– Valtteri

Vaiheessa

Tällä haavaa tutkimusraportti on vaiheessa, mutta onneksi ihan hyvässä. Kansilehti ja tilasto-osio ovat valmiit, samoin tutkimusmenetelmien ja aineiston esittely.

Työstettävää on vielä johdannossa, analyysissa, yhteenvedossa ja lähdeluettelon koostamisessa.

Puurtamista siis riittää, mutta tärkeintä on, että homma etenee.

-Sirkku

PS. SPSS:llä saamamme tulokset olivat vähintäänkin mielenkiintoisia! Näin ollen raportin teko on sisällöllisestikin mielekästä, kun etsimme tuloksille selityksiä.

Näillä se syntyy

Zotero, SPSS, Yammer. Muun muassa näillä ohjelmilla taomme tutkimusraporttia kasaan. Kenties myöhemmin on vielä Google Docsin vuoro.

Ryhmämme keskustelee Yammerissa, missä olemme päätyneet pallottelemaan myös tutkimusraportin eri versioita.  Raportin lähdemerkintöihin käytetään Zoteroa ja jo valmiiseen tilastoanalyysiin käytimme SPSS:ää.

Zoterossa ainakin allekirjoittajalle on toistaiseksi epäselvää, miten sinne merkityt lähteet saa siirretyä Wordissa valmistuvan raportin lähdeluetteloon. Ehkäpä ryhmämme Zotero-velho Paula osaa auttaa tässä.

-Sirkku

Kun alkuun pääsee niin

TVT-jatkokurssin ryhmä 12 tervehtii!

Teemme työtä kolmen hengen ryhmässä, koska alkuperäisestä ryhmästä jäi pois melko monta kurssille ilmoittautunutta.  Hyvääkin pienessä ryhmässä on, sillä pääsimme helposti ja nopeasti sopuun tutkimusraportinn aiheesta ja tutkimyskysymyksestä.

Ensimmäiseksi valitsimme aineiston Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Päädyimme Työolobarometriin vuodelta 2013, koska työelämä on aiheena yleiskiinnostava ja aineistoa sai käyttää tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Myös tutkimuskysymys oli melko helppo keksiä aineistosta, eikä siitä syntynyt debattia. Tutkimme raportissamme iän, sukupuolen ja työnantajatyypin (yksityinen/julkinen) yhteyttä ammattiyhdistykseen, toimihenkilöjärjestöön tai vastaavaan ammattiliittoon kuulumiseen.

Tämän jälkeen jaoimme tehtävät niin, että kukin sai päävastuulleen yhden osion, Ja siitä se työ sitten lähti.

– Sirkku, Valtteri ja Paula