Lähteiden etsiminen sukupuolen ja hyvinvoinnin/pahoinvoinnin yhteydestä osoittautui haasteelliseksi luultavasti osittaina ainakin siksi, että hyvinvoinnin käsite olisi pitänyt määritellä tarkemmin. Nyt lähteiden etsinnän aikana oli hieman epäselvää, mihin hyvinvoinnin osa-alueeseen työssämme on tarkoitus keskittyä.  Lähteitä on etsitty mm. Google Scholarista ja EBSCO:sta. Mahdollisia lähteitä kerättiin Zoteroon, missä käytettiin myös hyväksi tag- ja muistiinpanotoimintoja.

Tässä vaiheessa kirjallisuusosio on viimeistelty ja tässä yhteydessä on käytetty Word-tekstinkäsittelyohjelmaa ja pyritty muotoilemaan teksti annettujen ohjeiden mukaisesti.  Viimeistelyvaiheessa raporttiin myös lisättiin loppupäätelmät, jossa käy ilmi työn lopputulos ja myös itsearviointi kurssin tavoitteiden toteutumisen suhteen.

Tilasto-osiossa on pyritty korjaamaan aikaisempia virheitä ja selkeyttämään taulukoiden ulkoasua. Lisäksi taulukot on myös otsikoitu ja niitä on pyritty selittämään auki, jotta taulukoista saatavat johtopäätökset olisivat helposti luettavissa.

Viikottaiset näkemiset ovat jatkuneet ja näkemisissä on aina päivitetty, missä kukin oman osuutensa kanssa menee, mitkä ovat ongelmakohdat, mitä pitäisi vielä tehdä, sekä yritetty siirtää tämän kurssin puitteissa opittua tietoa eteenpäin.

Atlaksen kanssa ollut pieniä vaikeuksia, sillä Anniina ei ole pystynyt avaamaan ohjelmassa Zoltanin tekemiä töitä. Tagit ja quotesit näkyvät kyllä ylävalikossa, mutta itse artikkeleita ei saa avattua ohjelmalla, jolloin Zoltanin tekemiä merkintöjä ei pysty hyödyntämään ymmärrettävästi.

Viime viikkoisen tilastotyöpajan peruminen aiheutti muutamia harmaita hiuksia ryhmäläisillemme, mutta SPSS-ohjelmaa on nyt kokeiltu yhteistoimin ja näin ollen on saatu aikaan pahoinvoinnin ja iän yhteisvaihtelua kuvaava diagrammi. Zoltanin tehtäväksi jäi selvittää tilastollisin menetelmin, näyttäytyykö pahoinvointi aineistossamme sukupuolittuneena ilmiönä.

Mariia ottaa tehtäväkseen avata sanallisesti jo tehtyjä graafeja sen verran kun se on tarvittavaa raportin ensijättöön mennessä. Anniina jatkaa raportin kirjoittamista tekemäänsä raporttipohjaa hyödyntäen.

Sukupuolen teoriatausta puuttuu edelleen.

Työ etenee prosessin omaisesti, kuten tarkoituskin on ollut. Virheistä on yritetty oppia ja uusien työvaiheiden kautta tutkimusasetelmaa on pyritty muuttamaan toimivammaksi.

Toisella viikolla Mariia ja Anniina ottivat hoitaakseen tilasto-osion ja tutustuivat SPSS-ohjelman kiehtovaan maailmaan. Alkuhankaluuksista, kuten aineiston lataamisesta, selvittyä neidit harjoittelivat erilaisten graafien tekoa ja alustavia analyyseja. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen asuinpaikka-muuttuja vaihdettiin sukupuoleen, sillä se tuntui hedelmällisemmältä ja selkeämmältä analysoitavalta. Lopputuloksena ja Wordiin kopioituina ovat: 1) sukupuolen frekvenssit, 2) ryhmitelty ikä-muuttuja on esitetty havainnollistavana pylväsdiagrammina sekä 3) ikä ja sukupuoli ristiintaulukoituna. Lopullisista kuudesta graafista on ollut puhetta ja alustavaa kokeilua.

Kirjallisuusosiossa Zoltan on ottanut Atlaksen haltuunsa ja työstänyt tämän avulla ikään ja pahoin-/hyvinvointiin liittyviä artikkeleita. Viittauskohtia on löytynyt lopulliseen raporttiin tilasto-osion tueksi.

Tanjan vastuulle jäi etsiä sukupuoleen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta Zoteroon  jo etsityn asuinpaikkatutkimuksen tilalle.

Metaosio siirtyi Mariialle.

Kirjallisuusosuus

Tästä työvaiheesta vastasivat Tanja ja Mariia.

Tutkimusainestoksi valikoitui FSD2922 European Social Survey 2012: Suomen aineisto, jonka latasimme Ailasta.

Suomeen keskittyvää tutkimusta vaikea löytää, kuitenkin jotain vertailevaa tutkimusta löydettävissä. Tämä pätee erityisesti yliopiston tietokantoihin, sillä Google scholarista löytyi paremmin suomenkielistä aineistoa. Helsingin yliopiston e-thesis- palvelussa useita opinnäytetöitä, joiden aihe voisi sopia lähteeksi, mutta netissä usein saatavilla vain tiivistelmä. Tosin kirjastossa nuo on saatavilla.

Tutkimuskysymys varmaan vielä tarkentuu myöhemmin, mutta tämän hetkinen kysymys hahmottui tilasto-osiossa valittujen muuttujien perusteella. Pyrkimyksenä oli etsiä aineistoa, jossa käsiteltiin koetun hyvinvoinnin/pahoinvoinnin yhteyttä ikään tai asuinpaikkaan. Itse löysin helpommin aineistoa hyvinvoinnin käsitteen kautta, joten varmaan kannattaa aineistoa etsiessä korvata pahoinvoinnin käsite hyvinvoinnilla.

Aineiston perusteella ihmisten elämänkaaren eri vaiheessa koettu tyytyväisyys vaihtelee. Eri iässä ihmiset kohtaavat erilaisia haasteita, mitä voivat aiheuttaa pahoinvointia. Erään aineiston perusteella tämä yhteys iän ja koetun tyytyväisyyden välillä ei tosin ollut kovin selvä Suomessa.

Asuinpaikan merkityksestä löytyi tietoa segregaatio-termin avulla. Ongelmat usein kasautuvat tietyille asuinalueille, millä on merkitystä koettuun tyytyväisyyteen. Mutta tämäkään ei ole suoraviivaista, sillä joissakin tutkimuksissa nousi esille, että vaikka esim. palvelujen taso alueella olisi heikentynyt tämä ei välttämättä näkynyt koetussa turvallisuuden tunteessa tai hyvinvoinnissa.

Aineiston keruussa käytössä oli Zotero viitteiden hallintaan ja Realtimeboardiin  hahmoteltiin käsitekarttaa avainsanoista.

Käytettyjä avainsanoja (tags) Zoterossa:

* (henkinen) hyvinvointi

* ESS 2012

* asuminen

* keski-ikä

* ikä

* nuoret

* lapset

* onnellisuus

* pahoinvointi

Yhteensä keräsimme viitteitä Zoteroon 20 kpl. Avainsanojen lisäksi käytössä oli myös Zoteron muistiinpanot-välilehti.

MIKÄ ON OLEELLISTA KÄYTÖSSÄ/opeta muille: HUOM. toimii vain firefoxilla! 1. rekisteröidy 2. lataa 3. etsi artikkeleita yms. 3. lisää selaimella zoteroon (pikkunappi) 4. avaa sivun alaosaan isosta Z:sta ja mene: asetukset à preferences, sync, ryhmäläisille.

Ongelmia ilmeni, kun Zotero-ryhmän luoja ei ollut lisännyt muille ryhmän jäsenille admin-oikeuksia ja tällöin henkilökohtaisessa kirjastossa olleita viitteitä ei pystynyt jakamaan ryhmälle.

Tilasto-osio

Tästä työvaiheesta vastasi Zoltan.

Aineistosta valikoitiin kolme muuttujaa: ikä, asuinpaikka ja pahoinvointi. Ikämuuttuja saatiin aineistosta syntymäaikatiedoista ja lisäksi muodostettiin ikäkategorioita, jotta muuttajaa olisi helpompi jatkossa käsitellä. Pahoinvointi muuttaja muodostettiin aineiston 11 muuttajasta. Osan muuttujien kohdella asteikko piti kääntää toisin päin, koska mittasivat pahoinvoinnin sijaan hyvinvointia. Muuttujien muokkaukset tehtiin SPSS-ohjelman avulla.

 

Meta-osio

Tästä työvaiheesta vastasi Anniina.

Ryhmälle luotiin työympäristöt Facebookiin, Yammeriin, Zoteroon ja RealTimeBoardiin. Ryhmän keskustelu lähinnä keskittynyt Facebookiin, mutta tiedostoja on myös jaettu Yammerin kautta. RealTimeBoardissa nähtävillä viikon työnjako, mutta tämä ei ole ollut aktiivisessa käytössä. Kirjallisuusosiossa tätä alustaa on käytetty myös ajatuskartan tekoon. Lisäksi viikkoraportti jätetty moodleen.