Vaiheen 2 jälkeen kokoonnuimme ryhmän kesken yhteen ja aloitimme raportin kirjoittamisen. Käytimme prosessissa erilaisia työkaluja. Vaihdoimme ajatuksia tapaamisten lisäksi Yammerissa, Real Time Boardin avulla, Google Drivessä ja WhatsAppissa. Real Time Boardiin teimme erillisen projektisuunnitelman. Tämän laajuisen työn tekemisessä koimme hyödyllisimmiksi kasvokkaiset tapaamiset ja Google Driven.
Itse työn tekemiseen käytimme SPSS-ohjelmaa, Atlas.ti:tä ja Zoteroa. Kaikki kolme vaikuttavat hyödyllisiltä, mutta Zoteron kanssa meillä oli vaikeuksia jakamisen suhteen. Myös Atlas.ti temppuili yliopiston koneilla, mutta koimme ohjelman hyödylliseksi kirjallisen aineiston prosessoimiseen.
Raportin koostamisen jälkeen viilasimme työn lopulliseen muotoonsa.
Aineiston valitsemisen jälkeen olemme tehneet hakuja Google Scholarista Nuorisobarometriin liittyen. Vuoden 2013 Nuorisobarometrissä teemana oli osallistuminen, joten halusimme tarkastella sitä millä tavoin nuoret osallistuvat ja vaikuttavat yhteiskunnassa. Havaitsimme, että kulutusvalinnoilla vaikuttamisen frekvenssi on aineistossa melko korkea verrattuna esimerkiksi poliittiseen osallistumiseen. Tämän vuoksi valitsimme muuttujiksi iän ja sukupuolen lisäksi kulutusvalinnoilla vaikuttamisen ja osallistumisen ostoboikottiin.
Muuttujien valinnan jälkeen teimme hakuja myös valittuihin muuttujiin liittyvillä hakusanoilla (kulutusvalinnat, nuoret). Löysimme muutamia meitä kiinnostavia artikkeleita ja siirsimme ne Atlas.ti -ohjelmaan. Atlaksessa olemme alustavasti tutustuneet ohjelman toimintaperiaatteisiin ja miettineet mahdollisesti järkeviä koodaustapoja.
Tilasto-osiossa olemme tutustuneet spss-ohjelmaan sekä itsenäisesti että ryhmässä toisiamme opettaen. Tutustuimme myös fsd-portaaliin ja valitsimme sieltä aineistoksi Nuorisobarometrin 2013.
Valitsimme aineistosta neljä muuttujaa, joista kahdesta teimme summamuuttujan analyyseja varten. Ennen summamuuttujan muodostamista varmistimme muuttujien korrelaation reliability-analyysilla. Luokittelimme myös ikämuuttujan kolmeen luokkaan, sillä havaitsimme, että taulukoiden muokkaaminen ja tulosten lukeminen on siten helpompaa.
Olemme tutustuneet aineistoon siitä erilaisia perustunnuslukuja tarkastelemalla sekä ristiintaulukoimalla muuttujia. Kolmen muuttujan tarkastelut teimme jakamalla aineiston sukupuolen mukaan. Olemme tehneet taulukoita sekä yhden muuttujan frekvensseistä että ristiintaulukoista ja muokanneet ne luettavampaan kuntoon excel-ohjelmassa. Joidenkin muuttujien hahmottaminen on helpompaa kuvioina ja olemme siksi tehneet pylväskuvia osasta muuttujia.
Olen perustanut esityövaiheessa ryhmätyöalueita Yammeriin, Zoteroon ja RealTimeBoardiin. Alueiden pystyttämisessä ei ollut suuria haasteita. Kaikki ryhmän jäsenet siirtyivätkin kivasti perässäni kaikkiin alueisiin. Yammer yllätti sillä, etten tiennyt yliopistolla olevan ikään kuin sisäistä Facebookia. Tämä vaikutti asialliselta alustalta kommunikointiin, jos ei halua sekoittaa työtä ja sosiaalisia verkostoja Facebookissa. Zotero puolestaan vaikutti ensisilmäyksellä erittäin potentiaaliselta työkalulta, mutta ehkä haluaisin nähdä sen käytännössä, että miten se toimiii ja mitä kaikkea siitä voi saada irti perinteisten kirjanmerkkien sijaan. RealTimeBoard oli ehkä näistä kaikista mielenkiintoisin uusi tuttavuus. Ajatus, että yhdelle boardille voi luoda projektisuunnitelman kuulostaa haastavalta, mutta kun tilaa on käytännössä rajattomasti ja työkalut ovat korkealaatuisia, niin onnistuu projektin visualisointi aika luontevasti.
Näiden työkalukokeilujen lisäksi olemme siirtyneet ryhmässämme Scrumin käyttöön. Tapaamme kerran viikossa (viikon sprintit). Ensimmäisellä kerralla pidimme ikäänkuin Release Planningin ja jaoimme työtehtävät. Tapamme viikoittain ja pidämme ensin demon, jossa demoamme, mitä on viikon aikana saatu tehtyä. Kaikille mudostuu kuva, että missä mennään projektin suhteen. Sitten Retrossa käydään läpi tiimin kohtaamista haasteista ja mitä on tehty hyvin. Pidämme pienen tauon ja aloitamme seuraavan viikon työtehtävien määrittämisen Sprint Planningin merkeissä. Estimoimme työtehtävien suuruuksia ja pyrimme jakamaan kokonaispotin tasan kaikkien kesken. Keskellä viikkoa kyselemme toisiltamme kuulumiset ja pidämme epäformaalin Dailyn Whatsappissa, jossa on mahdollista raportoida vaikka sairastumisista tai muista omaa työpanosta koskevista haasteista.
Uusi Blogipalvelut -sivusto