Tutkimusprosessin arviointi

Ryhmämme sai loppuraportin valmiiksi määräaikaan 8.12.2014 mennessä. Tämän perusteella projektimme on pysynyt hyvin hallinassa ja edennyt alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Ryhmän jäsenten työpanos on ollut tasapainoinen. Pääsimme kaikki kokeilemaan eri osioiden työskentelyä, mutta lopulta meistä oli mukavampaa erikoistua osioihin niin, että kukin keskittyi yhteen osioon hieman enemmän. Tämän kurssin puitteissa erikoistumisesta oli mielestämme hyötyä, koska jokaisella oli hieman erilainen tausta sen suhteen kuinka paljon on kurssin aiheeseen liittyviä ohjelmia käyttänyt. Näin ollen pääsimme kehittämään osaamistamme niissä asioissa, joka oli kurssille tultaessa tavoitteena. Tämän perusteella oppimista on siis tapahtunut. Näkemyksemme on, että kurssin ollessa näin hajanainen, olisi ollut hankalampaa sopia työnjaosta muutoin. Etenkin SPSS-ohjelman opiskelu on ollut hyödyllistä, koska sen osaamisesta olisi paljon hyötyä tulevissa opinnoissa. Lisäksi kurssilla oppi paljon pieniä asioita, joita ei ole tullut ennen tehtyä, kuten useampien pdf-tietojen yhdistäminen.

Seuraavaksi on sitten vuorossa vertaisarviointien tekeminen, joten tämä blogi oppimispäiväkirjana päättyy tähän.

Atlaksen opiskelusta

Jotta pääsee työskentelemään Atlas.ti:n kanssa, on  ensimmäiseksi ladattava Atlas koneelle, joka osoittautuikin hankalimmaksi osaksi koko kirjallisuusosiossa. Atlas on ladattava yliopiston ohjelmistojakelusta, jossa sen saa ilmaiseksi. Tässä on tärkeää muistaa ladata Atlas versio 7. Atlaksen voi ladata myös Atlas-sivuilta, joissa saa erilaisia versioita Atlaksesta, mutta ne ovat maksullisia. Kun Atlas on ladattu ohjelmistojakelusta, on erittäin tärkeää kirjoittaa koodit ylös, jotka tulevat esille kun lataat Atlaksen. Tämä koodi on nimeltä ”lisence key” ja et saa ohjelmaa auki ellet ole muistanut niitä.

Itse Atlaksen käyttö tuntui ryhmästämme melko selkeältä. Aloitetaan lisäämällä tekstit ylhäältä olevasta nappulasta, joka kertoo miten tekstit lisätään. Lisäsimme kaksi tekstiä : ”From deprived to revived :religious revivals as adaptive systems” ja ”Lincoln & Darwin:shared visions of race, science and religion” .

Memojen kirjoittaminen onnistuu klikkaamalla ”memo” nappulaa ja klikkaamalla tekstissä sitä osaa mihin haluaa sen laittaa. Tällöin memot tulevat tekstin oikealle puolelle niin sanotusti ”avainsanoina” . Tällä on helppo laitella esimerkiksi muistiinpanoja tekstissä ja tehdä huomioita. Ihan käytännöllistä kun haluaa etsiä tekstistä esimerkiksi esseetä varten huomioita. Koodaamisella tarkoitetaan , kun otetaan tekstistä joitakin osia , esimerkiksi lauseita ja ”koodataan niitä”. Tämäkin on aika helppo tehdä Atlaksessa. Painetaan vaan ”coding” nappulaa ja osoitetaan haluama kohta tekstissä jota halutaan koodata.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuleeko Atlasta käytettyä tulevissa opinnoissa. Ainakin nyt tiedämme, miten se toimii joten opiskelu on sikäli tuottanut tulosta.

Kirjallisuusosion oppimiskokemuksia

Zoteron opiskelu on lisännyt ymmärrystämme viitteidenhallinnasta. Olemme oppineet, miten voi siirtää omasta zoterosta viitteitä muille näkyväksi. Zoteron keskeisin apu ja anti on ollut sen toimiminen välineenä lähteiden lajitteluun. Ohjelma toimii hyvin kun haluaa jakaa lähteitä muiden kanssa, esimerkiksi tällä kurssilla ryhmän kesken. Zotero auttaa hallitsemaan laajojakin lähdekokonaisuuksia.

Ohjelman käyttöön on liittynyt joitakin haasteita, mutta pääosin olemme selvinneet niistä hyvin. Jos haluaa jakaa artikkeleita ryhmän kesken, on syytä pitää huoli siitä että kaikilla ryhmän jäsenillä on ryhmän admin-oikeudet.

Tilasto-osion opiskelusta

Tilasto-osiota puurtaessa huomasimme haasteen englanninkielisen SPSS-ohjelman ymmärtämisessä. Ajoittain termejä oli hankala ymmärtää englanniksi, etenkin kun tilastotieteen johdantokurssi käytiin suomeksi. SPSS-ohjelman harjoittelu on auttanut syventämään tilastotieteen johdantokurssilla opiskeltuja asiakokonaisuuksia, mitä ryhmämme pitää opintojen ja opinnäytetöiden tekemisen kannalta hyödyllisenä asiana.

SPSS on ohjelmana looginen. Huomasimme tämän puurrettuamme tilastojen parissa enemmän. Ohjelmaan tutustumiseen kannattaa keskittyä ajan kanssa. Ajankäytön arvioimiseksi voi käyttää pomodoro-tekniikkaa http://www.gradutakuu.fi/2010/02/18/pomodoro-tekniikalla-tehokkuutta-ja-ajanhallintaa/ jolloin tulee huomanneeksi että aluksi yksinkertaisten asioiden tekemiseen vierähtää pitkä aika, mutta kun SPSS tulee tutummaksi, saa ohjelmalla tehtyä taulukoita hyvin kätevästi ja nopeasti.

Olemme tällä kurssilla oppineet tilastollisista menetelmistä etenkin perusasioita, kuten frekvenssitaulukoiden tekoa, mutta myös summamuuttujien muodostamista sekä ristiintaulukointia.

Ryhmämme oli sitä mieltä, että SPSS:n vapaa ja itsenäinen opiskelu voi osoittautua todella haasteelliseksi. Ohjelma on todella monipuolinen ja laaja, joten työpajatyyppinen pienryhmäopiskelu toimisi tässä ehkä parhaiten. Työpajojen selkeä aikataulutus olisi tässä tärkeää, koska opiskelijoilla on monia kursseja päällekäin. Pajojen aikataulut tarvittaisiin siis tiedoksi hyvissä ajoin. Toki ymmärrämme, että kurssilla on tarkoitus opiskella perusteita ja aiheeseen paneudutaan jatkossa tarkemmin itsenäisesti tai syventävillä kursseilla.

Tutkimusprosessin oppimiskokemuksia ja tiedonkulun pohdintaa

Tällä viikolla ryhmällemme on luotu tunnukset Zotero-palveluun. Kuitenkaan tässä vaiheessa kaikkia ryhmäläisiä ei oltu huomattu lisätä Zotero-ryhmän admineiksi, jolloin kirjallisuusosion vastaava ei päässytkään päivittämään ja jakamaan aineistoa muulle ryhmälle. Tässä oppimiskokemuksena on se, että pienet yksityiskohdat voivat vaikeuttaa tiedonkulkua oleellisesti. Metaosion vastuuhenkilön on tärkeä seurata aktiivisesti keskustelua ryhmän valitsemassa palvelussa (meillä Yammer), jotta tiedonvälitykseen ei tule katkoksia. Nyt odotamme, että pääsemme perehtymään lisää Zoteroon kun tämä ongelma on korjattu.

Löysimme mielenkiintoisen aineiston FSD-tietokannasta, joten työskentely tuntuu sen kanssa mielekkäältä. Aineistomme käsittelee suvaitsevaisuutta.

Ryhmän viikkoraportti on lähetetty Moodleen. Siinä totesimme, että pääosin sujuu hyvin mutta tilasto-osion summamuuttujien kanssa tarvitaan ehkä hieman apua. Työskentely kuitenkin etenee hyvin ja kaikki ryhmän jäsenet ovat hoitaneet vastuualueensa sovitusti. Yammer on koettu keskusteluvälineenä toimivaksi. Se muistuttaa ominaisuuksiltaan tietyiltä osin Facebookia ja on käyttäjäystävällinen.

Projektin rakenteen hahmottelua

Tätä ensimäistä blogitekstiä voisi kuvailla ryhmän 24 metaosion tilannekatsaukseksi, joten tässä se tulee. Ajatuksena on, että tämä blogi toimii ryhmämme oppimispäiväkirjana, jonka avulla on mahdollista seurata ryhmän työskentelyä sekä nostaa esille oppimiskokemuksia.

Ryhmällämme on työskentelysuunnitelma ja alustava työnjako on tehty. Tapasimme ryhmän kanssa kerran viikolla 44, jolloin sovimme käytännön asioista ja työnjaosta. Alkutapaamisen järjestäminen oli positiivinen asia ryhmän työskentelyn käynnistymisen kannalta. Työskentely on lähtenyt reippaasti käyntiin vaikka alussa kurssikokonaisuuden hahmottaminen tuntui haastavalta. Tässä vaiheessa projektin koordinoinnissa ei ole nähtävissä suurempia pulmia. Enemmän pulmia aiheuttaa todennäköisesti puurtaminen kyseisten osioiden tehtävien parissa.

Teimme projektinhallintasuunnitelman Onenotella, lähinnä siksi että sen käyttö tuntui RealTimeBoardia helpommalta. Projektinhallintasuunnitelma auttaa hahmottamaan tämän kurssin monivaiheista kokonaisuutta ja on siksi hyödyllinen. RealTimeBoardissa olisi OneNotea enemmän mahdollisuuksia, mutta päädyimme tällä kertaa helpompaan ratkaisuun, koska käytettävissä oleva aika on rajallinen ja tämä kurssityö on kuitenkin suhteellisen pienimuotoista tutkimusprosessin kulun harjoittelua.

Ryhmällämme on työskentelyalueet Yammerissa ja Zoterossa. Yammerissa keskustelu on jo käynnissä ja siellä työstetään tilasto-osiota sekä jaetaan ryhmän kesken SPSS:llä tehtyjä tuotoksia. Zoteroon tutustuminen on tässä vaiheessa alussa ja Atlas.ti:hin tutustuminen on vuorossa sitten seuraavaksi.

Oppimispäiväkirjaan seuraa jatkoa työskentelyn edetessä.