Category Archives: Yleinen

Ajatuksia Zoterosta ja Atlaksesta

Zoteron käyttäminen vaati hieman totuttelua. Tunnistaako se automaattisesti aineistosta keskeiset muuttujat (tekijä, julkaisija jne), vai pitääkö nämä aina laittaa käsin? Joka tapauksessa hyödyllinen tuttavuus.

Atlas oli alkukömmähdysten jälkeen positiivinen kokemus. Ensimmäisellä kerralla kävin huolella läpi yhden artikkelin, mutta jostain syystä koodaukset tallentuivat ilman tekstiä. Ajatus koodaamisesta on ylipäätään hyödyllinen, vaikka erityistä ohjelmaa ei käyttäisi (ts. tekstiin perehtyessä lajittelee sisältöä eri kategorioihin).

Helposti ajattelee, että kyllä nämä jutut onnistuvat ilmankin, mutta loppujen lopuksi pienellä vaivannäöllä on mahdollista oppia käyttämään molempia ohjelmia niin, että ne lopulta tekemisen laadussa ja helppoudessa tuovat niiden opiskeluun käytetyn ajan moninverroin takaisin.

Erilaisia mahdollisuuksia ryhmätyöskentelyyn

Tässä postauksessa käyn läpi muutamia projektin aikana käyttämiämme tietokoneen ohjelmia, sekä muutamia, joita ehdotettiin käytettäväksi, mutta emme kokeneet tarpeelliseksi.

Kuten muutamassa postauksessa on jo mainittu, Yammer on osoittautunut yllättävän käteväksi! Hyvin paljon Facebookia muistuttava sivusto on ollut kurssin aikana kaikkein käytetyin yhteydenpitomuoto, sinne on päivitelty kuulumisia sekä sovittu tapaamiset.

Myös Zotero on osoittautunut hyödylliseksi ohjelmaksi tulevaisuutta varten. Zoterossa saa kätevästi jaettua ryhmälle tieteellisiä artikkeleita ja ne löytyvät sieltä jatkossa kätevästi.

Kurssilla suositeltiin käytettäväksi myös RealTimeBoard-ohjelmaa, jolla on mahdollista luoda erilaisia käsitekarttoja ja jakaa ideoita ryhmälle. Emme kuitenkaan kokeneet sitä ryhmällemme tarpeelliseksi, vaan loimme sen sijaan Google Docs– dokumentin, jonne keräämme tietoa loppuraporttia varten. Sen lisäksi kuulumisia on vaihdettu Yammerissa ja täällä blogin kautta. Blogipohjana WordPress toimii hyvin, tämä on helppokäyttöinen uudellekin blogaajalle!

Tilasto-ohjelmista käytettiin SPSS:ää, josta onkin arvostelu alhaalla. Kvalitatiivisen tiedon käsittelyssä käytettiin Atlas. Ti. ohjelmaa, joka osoittautui ihan hyödylliseksi, kun sen käytön oppi. Loppuraportti kirjoitetaan Word-tekstinkäsittelyohjelmalla, joka oli jo valmiiksi kaikille tuttu.

Kurssin aikana on opeteltu käyttämään uusia ohjelmia ja ennen kaikkea hakemaan apua netistä, jos ei valmiiksi tunne sopivaa ohjelmaa.

 

Tutkimusprojektin sujuminen

Viimeisimmästä päivityksestä alkaa olla jo aikaa, ja kurssi alkaa lähestyä loppua. Muutaman viikon aikana tutkimus on edennyt jo hyvään vaiheeseen. Tilasto-ohjelma SPSS:llä tutkittiin koulutuksen ja poliittisen kannan korrelointia ja luotiin hienoja taulukoita loppuraporttia varten. Kirjallisuusosiossa perehdyttiin tutkimuksen taustatietoihin, koulutuksen ja yhteiskuntaluokan vaikutusta puoluevalintaan ja poliittiseen aktiivisuuteen.

Haasteena tutkimuksen käytännön toteutuksessa ovat olleet ryhmäläisten muut kiireet opintojen ja töiden kanssa. Alkukankeuden jälkeen projekti saatiin hyvin käyntiin ja tehtävät jaettua. Ryhmälle perustettiin Yammeriin ryhmä, mikä onkin ollut aktiivisessa käytössä! Muutaman viime viikon aikana jokainen onkin puurtanut omaa aluettaan ja huomenna kokoonnutaan kasaamaan kaikkien tiedot yhdeksi tutkimusraportiksi.

SPSS

En ollut ennen kurssia kuullutkaan SPSS-ohjelmasta, joten työskentely sen parissa oli aluksi stressaava ajatus. Kaikkein vaikeinta, kuten missä tahansa uudessa haasteessa, oli alkuun pääseminen. Youtube:sta katsomani videot pikemminkin saivat pääni pyörälle ja takaraivossa kumisi ajatus, että tuleeko tästä mitään.

SPSS kuitenkin osoittautui ennakkoluuloja helppokäyttöisemmäksi ohjelmaksi. Aikaisemmasta Excelin käytöstä oli hyötyä, sillä SPSS:n toimintalogiikka tuntui samalta. Tunnin harjoittelun jälkeen graafien ja muiden kuvamallien luonti onnistui jo ilman ohjeita. Kurssin avulla sain mielestäni pintaraapaisun ohjelman käyttöön, sillä jo pelkkää valikkoa selaillessa heräsi kysymys mihin kaikkeen tämä ohjelma on kykenevä.

Pieniä hankaluuksia ilmeni tutkimusaineiston editoinnissa ja graafien muokkaamisessa. Tutkimusainestossa oli satoja tyhjiä vastauksia, jotka vääristivät johtopäätöksiä huomattavasti. Ainoa vaihtoehto lopputulosten selkeyttämiseksi oli poistaa käsin tyhjät vastaukset, sillä mitään komentoa tämän tekemiseen en löytänyt. Lisäksi SPSS ei antanut paljoa mahdollisuuksia graafien visuaaliseen muokkaukseen niiden luonnin jälkeen. Ainoa vaihtoehto ulkoasun parantamiseen oli syöttää data uudelleen ohjelmaan ja valita uusi visuaalinen esitys. Kolmanneksi emme onnistuneet ratkaisemaan ääkkosongelmaa, joka ilmeni myös muilla ryhmillä. Huolimatta selkeistä ohjeista kurssin Moodle-sivuilla, SPSS-ohjelma ei tunnistanut ääkkosia.

Lopulta käteeni kuitenkin jäi positiivinen kokemus SPSS:n käytöstä. Vaikka siitä on varmasti eniten hyötyä ammattilaisille, jotka ovat käyttäneet sitä vuosikausia, koin sen soveltuvan oivalliseksi tutkimusvälineeksi myös vasta-alkajille.

Tutkimuskysymyksen avaamista

Tällä kurssilla tutkimme koulutustaustan vaikutusta poliittiseen käyttäytymiseen (äänestysaktiivisuus, puoluekanta jne.). Aineistona tulemme käyttämään eduskuntavaalitutkimusta vuodelta 2011, joka on ladattu AILA:sta. Koimme sen helppokäyttöiseksi ja selkeäksi alkuvaikeuksien jälkeen. AILA:n ongelma oli, että hakua ei pystynyt rajaamaan sen saatavuuden mukaan. Ensimmäisellä kerralla sivu kaatui ja esti tiedostojen lataamisen ja hankaloitti työskentelyä.

Loimme tällä viikolla zotero-ryhmän, jonka avulla pystymme paremmin koordinoimaan aineiston hakuprosessia. Suunnitelmissamme on myös luoda Google docs -kansio, kun kirjallisuutta alkaa löytyä.

Toinen tapaamiskerta

Tällä viikolla olemme tarkentaneet rymän sisäistä työnjakoa. Ryhmän uudet jäsenet on otettu mukaan ryhmään ja olemme ottaneet Yammer-ohjelman käyttöön, sekä perustaneet blogin.

Yammer on helppokäyttöinen ja koko ryhmä on toiminut aktiivisesti yhteydenpidossa yksityisen Yammer-ryhmän välityksellä. Samalle olemme pystyneet reaaliaikaisesti seuraamaan muiden ryhmien edistymistä. WordPressin blogipohja on toimiva ja helppokäyttöinen ja tulee jatkossa olemaan olennainen lisä työkalupakkiimme.

Olemme onnistuneet valitsemaan aineiston, sekä olemme alustavasti perehtyneet sen muuttujiin. Tutkimuskysyksemme  tarkentuu ensi viikon kuluessa, kun pääsemme tutustumaan tilasto-ohjelmiin.

Ryhmämme koko on kasvanut viiteen henkilöön ja olemme sopineet joustavasti alustavasta työnjaosta kurssin eri osa-alueiden toteuttamisen suhteen. Seuraava tapaaminen on sovittu ensi viikoksi, jolloin siirrymme työssämme tutkimuskysymyksen lähempään tarkasteluun ja aineiston analyysiin.