Atlasta

atlas3

Heti kirjallisuushakujen ja tutkimusongelman hahmottelun jälkeen siirryimme artikkelien osalta Atlas-osuuteen. Pienen alkusähläyksen jälkeen saatiin ohjelma toimimaan kotikoneella, se oli työskentelyn kannalta helpoin ratkaisu. Aluksi klikkailua ja kokeilua, olin ennalta katsonut Moodlesta videonpätkät Atlas.ti:n perusteista.
Löydetyistä artikkeleista lähes kaikki oli valmiiksi pdf-tiedostoina, joten ne oli helppo syöttää ohjelmaan. Olemme jakaneet artikkelit kahden ryhmäläisen kesken, joten Atlas.ti:n käyttöä pääsee harjoittelemaan enemmän kuin yksi ryhmän jäsen ja pystymme pohtimaan mahdollisia ongelmia yhdessä.

Sovimme ennalta yhteisistä teemoista, jotka löytyivät fsd-aineiston asiasanojen ja artikkelien asiasanojen pohjalta. Mm. eettisyys, eriarvoisuus, hyväntekeväisyys, ihmisoikeudet, järjestöt, kansainväliset suhteet, kehitysmaat, kehitysyhteistyö, kestävä kehitys, nuoret, teollisuusmaat.
Atlas-analyysin pohjalta olemme rajanneet tutkimuksessa käyttämämme artikkelien lukumäärän viiteen aiheemme kannalta olennaisimpaan.

Atlas.ti:ssa on niin paljon kaikkea, että mahdotonta yrittää nyt oppia ja hyödyntää näitä kaikkia ominaisuuksia. Tärkeimmät eli koodaus ja quotationit ovat onnistuneet, ja olemme kirjoittaneet memoihin alustavaa tekstiä ja huomioita itselle raporttia varten. Tarkoitus on hahmottaa koodien avulla materiaalien yhteyksiä toisiinsa ja tutkimuksen kokonaisuutta.

Atlas.ti on varsin toimiva työkalu monenlaiseen tekstin jäsentämiseen ja käsittelyyn, ja sille löytyy varmasti käyttöä myös jatkossa. Kävimme ohjelman perusperiaatteita läpi ryhmäkeskustelussa. Jäimme pohtimaan, olisiko myös tälle ohjelmalle löytynyt samanlaista ryhmätyöskentelyn mahdollisuutta kuin Zoterossa, mutta ainakaan toistaiseksi emme tällaista löytäneet. Jos jollekin työskentely Atlas.ti:lla ei tunnu helpottavan materiaalin käsittelyä, emme pitäisi sitä kovin ihmeellisenä. Toisille sopii, toisille ei.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *