Puurtamisvaihe oli nimensä mukaisesti kurssin työläin osio, josta selvittiin silti kunnialla. Tämä postaus on allekirjoittaneen pääasiallinen panos puurtamisvaiheeseen

Pieta tutustui Atlas-ohjelmaan ja raportoi seuraavaa:

“Tarkoituksena on tutustua Nooran ja Virpin keräämään aineistoon, johon pääsen käsiksi Zotero-ryhmässämme. Syötän aineiston Atlas.ti-ohjelmaan, joka toivon mukaan toimii yliopiston omilla koneilla (oma läppärini on liian vanha/täynnä ohjelman pyörittämiseen). Sitten katsotaan, mitä ohjelma sylkee ulos.

Tutustuin siis kerättyyn aineistoon aika pinnallisesti. Suurin osa aineistosta oli perinteisiä kirjoja, joita en voinut tietenkään käsitellä Atlaksen avulla. Lopulta aineistosta vain seitsemän osoittautui pdf-tiedostoiksi, joista lopulta viisi (kolme gradua, yksi sähköinen väitöskirja ja THL:n (?) raportti) soveltuivat Atlas-käyttöön.

Atlasta käyttäen kävin läpi aineiston koodaten otsikot ja mielenkiintoisimmat kohdat. Koodien niminä käytin tilastollisen osion tutkimuskysymyksiin liittyviä asiasanoja, ja lopulta päädyin käyttämään koodeja: ikä, sukupuoli ja esiintymistiheys. Näiden koodien alta löytyvät siis Atlakseen syötettyjen tutkimusten viittaukset kiusattujen ikään (tai luokka-asteeseen tai yleisemmin ovatko kiusatut ala- vai yläkoululaisia), kiusaamisen sukupuolittuneisuuteen ja keskustelut siitä, onko toistumistiheys yksi kiusaamisen kriteeri.

Tutkimusten mielenkiintoisin anti suhteessa minitutkimuksemme tilastolliseen osioon oli se, kuinka tyttöjen ja poikien kiusaaminen eroaa laadullisesti paljon enemmän kuin määrällisesti – tällaiselle tulokselle tilastoanalyysimme on sokea. Toisaalta kiinnostavaa oli myös se, että tilastollisesti analysoimassamme aineistossa keskityimme kysymykseen “Kuinka usein sinua on kiusattu viimeisen lukuvuoden aikana?”, jonka osalta otimme huomioon kaikki vastaukset yksittäisestä tapauksesta viikottaiseen kiusaamiseen. Kirjallisuudesta kävi kuitenkin ilmi, että kiusaamiselle on ilmiönä yritetty löytää määritelmää käyttäen kriteerinä juuri esiintymistiheyttä. Näin tilastossa huomioimamme kertaluontoiset kiusaamistapaukset eivät yleisesti kiusaamistutkimuksessa lukeudu kiusaamisen ilmiön alle.

Atlas-ohjelma osoittautui käyttökelpoiseksi, mikäli analysoitavat tekstit ovat sähköisessä muodossa. Voisin kuvitella että varsinkin laajojen haastatteluaineistojen luokittelu ja analyysi käy atlaksella huomattavan helposti. Itse kuitenkin kohtasin ongelmia Atlaksen käytössä yliopiston koneella: luomani projekti ei suostunut avautumaan myöhempää tarkastelua varten. Tällaisten takaiskujen vuoksi työkalun säästämä aika ja vaiva kostautuvatkin jollain muulla tavalla. Siksi en myöskään voinut tehdä käsitekarttaa lähdekirjallisuuden pohjalta. Ongelma ratkesi onneksi myöhemmin.”

Noora ja Virpi ottivat hoitaakseen SPSS-ohjelman. He saivat aikaan monia hienoja tilastoja ja graafeja. Heidän mielestään tämä työvaihe oli ehdottomasti kurssin raskain, verrattuna kirjallisuus- tai metaosioon; yksin ja pelkästään kurssin antamien apujen (opetusvideot) pohjalta tehtävä olisi ollut Nooran ja Virpin mielestä hyvin raskas. Meillä tehtävää teki kuitenkin kaksi ihmistä, joilla oli ohjelman käytöstä ennestään kokemusta. Se helpotti suuresti. Aikaa työhön kului puolikkaan työpäivän verran, mutta Noora ja Virpi korostivat, että saivat työt pakettiin varmasti nopeammin kuin kurssilaiset keskimäärin aiemman kokemuksensa vuoksi.

Puurtamisvaihe oli kaikilta osin suoritettu huolellisesti ja hyvissä ajoin kurssin aikataulua (yksi meistä tarvitsee tutkintotodistuksen tänä syksynä) silmällä pitäen, ja siirtyminen loppuraporttivaiheeseen on nyt helppoa.

Susanna