Jaoimme Annan kanssa keskenämme tilasto-osion, sillä meille molemmille sosiologian opiskelijoina tuleva kvantitatiivisten menetelmien kurssi asetti jonkinlaisia kevyitä pakotteita verestää mieleen tilastollisia menetelmiä. Emme siis kierrättäneet rooleja aivan samoin, kuin ehkä alkuperäisessä tehtävänannossa oltiin suunniteltu, sillä muille ryhmäläisille Spss:n käytön oppiminen oli tarpeetonta heidän pääaineidensa kannalta. Itse olen matemaattisten asioiden kanssa auttamatta aivan käsi, mutta jonkunlaista otetta tuli saatua tähänkin tilasto-ohjelmaan. Perusasioiden kanssa meni melko pitkään, sillä en ole aiemmin opinnoissani joutunut käyttämään mitään vastaavaa. Kurssin sijoittuminen ennen kvantikurssia oli melko hankala, sillä itseopiskelua oli paljon, ja olisin ehkä kaivannut jotain vanhanmallisen Spss-kurssin tyyppistä, jossa oltaisiin käyty läpi pelkästään tätä yhtä ohjelmaa. Ymmärrän kuitenkin, että tämänhetkinen tvt-kurssi on kasattu nopeasti tutkintovaatimusten muuttuessa, eikä voi tietenkään vastata samalla tavalla edellisten kurssien kaikkiin vaatimuksiin.

Runsas erilaisten ohjelmien käyttö tuntui aluksi hieman hankalalta, mutta siihen tottui melko nopeasti, kunhan käsitti mistä koko hommassa oli kyse. Metaosion tekeminen tuntui välillä vähän hömpältä, eikä siinä loppujen lopuksi ollut mitään varsinaisen suurta “tekemistä.” Siksi meillä olikin suurin työnjako laadullisten artikkeleiden ja tilastollisen aineiston välillä, joita molempia teimme työpareittain. Tilastopuurtajaparini oli selkeästi nopeammin perillä Spss:n saloista, joten koin olevani hieman pölkkypäisen oppipojan (tai tyttären) roolissa. Koen omien tutkimusintressieni olevan yleensä laadullisesti suuntautuneita, mutta tiedän, että nämä hieman epämiellyttävätkin on opittava ja osattava ollakseen ammattimainen tulevaisuudessa.

– Saara