Kyseessä on Suomen Akatemian rahoittama laaja hanke ajalle 01.09.2013–31.08.2017. Siinä tutkitaan 15–35-vuotiaiden velkaongelmien luonnetta ja veloista selviytymistä. Tutkimus tuottaa tietoa seuraaviin kysymyksiin: minkälaisista veloista ja/tai maksuista nuorille tulee ongelmia, mitkä seikat lisäävät riskiä joutua velkaongelmiin ja kuinka nuoret selviytyvät velkojen kanssa elämisestä, mukaan luettuna maksuhäiriömerkinnän saaminen. Tutkimus antaa myös vastauksia pikavippejä rajoittavan lain vaikuttavuuteen.

Aineistoja ovat muun muassa laaja otos ulosottorekisterin tietoja yhdistettynä muihin rekistereihin, kaksi isohkoa otosta velkomustuomioita, nuorille aikuisille (18–35-vuotiaat) suunnattu nettikysely sekä nettikeskusteluja. Nettikeskusteluja lukuun ottamatta kaikki aineistot ovat velkatutkimuksessa uusia tutkimuksellisia avauksia.

Tulokset on raportoitu pääosin tieteellisinä artikkeleina. Kyseessä on konsortio, jossa ovat olleet mukana myös Kuluttajatutkimuskeskus (HY) sekä Lapin ja Itä-Suomen yliopistot.

VELKAONGELMIEN PERUS- JA SEURANTATUTKIMUS 

Maksamattomat velat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: julkis- ja yksityisoikeudellisiin saataviin. Julkisoikeudelliset saatavat, kuten esimerkiksi liikennevakuutus- ja veromaksut, sakot sekä (julkisen puolen) sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut, ovat suoraan ulosottokelpoisia. Sen sijaan saadakseen maksamattoman yksityisoikeudellisen saatavan ulosottoon velkojan täytyy hakea käräjäoikeudelta saatavasta velkomustuomio. Tällaiset saatavat liittyvät etupäässä kuluttamiseen, kuten erityyppisiin luottoihin, etämyyntiin ja telepalveluihin.

Ulosottoaineisto

Ulosottoaineisto perustuu valtakunnallisesta Uljas-tietojärjestelmästä haettuun aineistoon vuosilta 2005–2013, ja se kattaa ulosotossa olevat julkis- ja yksityisoikeudelliset saatavat kyseisenä ajanjaksona. Ulosottoaineisto kattaa kaikkiaan 150 010 suomalaista. Se pohjautuu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (nykyisin Kriminologian ja Oikeuspolitiikan instituutti) Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineistoon. Sen kansallisesti edustava otos suomalaisista kerättiin vuonna 2008, ja siihen poimittiin 31.12.2003 elossa olevia henkilöitä. Aineistoon on yhdistetty uudempia tietoja Väestörekisteri-, Tilasto- ja Oikeusrekisterikeskuksesta sekä Verohallinnolta. Kattavan ulosottoaineiston avulla on voitu arvioida luotettavasti suomalaisten vakavien taloudellisten ongelmien määrää, laatua ja kehitystä viime vuosina.

Velkomustuomioaineistot

Velkomustuomioita tarkastelemalla on mahdollista päästä käsiksi yksityisoikeudellisten velkasaatavien alkuperään ja suuruuteen. Kaksi velkomustuomioaineistoa perustuu Oikeusrekisterikeskukselta saatuihin käräjäoikeuden päätöksiin eli velkomustuomioihin, ja ne koostuvat yksinomaan yksityisoikeudellisista saatavista. Ensimmäinen aineisto koostuu 1 954 satunnaisotannalla kerätystä yksipuolisesta, yksityishenkilöä koskevasta velkomustuomiosta ajanjaksolta 1.7.2012–30.6.2014. Toinen, uudempi aineisto koostuu 4 962 velkomustuomiosta ajanjaksolta 1.1.2014–30.6.2016. Yritystoimintaan liittyvät velkomustuomiot on rajattu aineiston ulkopuolelle. Henkilön identifioivan henkilötunnuksen avulla uudempaan, vuosien 2014–2016, velkomustuomioaineistoon on linkitetty Tilastokeskuksen rekisteritietoja liittyen muun muassa perherakenteeseen, -asemaan, koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan vuosilta 2012–2014.  Aineistoilla on tarkasteltu muun muassa vuoden 2013 pikavippiuudistuksen vaikutuksia velkomustuomioiden sisältämien velkojen alkuperään ja suuruuteen.

VELALLISTEN OIKEUSTURVA (2017)

Tutkimuksessa on tarkasteltu velallisen oikeusturvaa käräjäoikeuksien summaarisessa menettelyssä. Analyysissä paneudutaan erityisesti tuomioistuinprosesessin ja velkaantumisen yhtymäkohtiin. Tutkimusaineistona on ollut vuosien 2014–2016 velkomustuomioaineisto, jota on hyödynnetty prosessin toimivuusanalyysissa.