Perinteisessä kieliopissa vastaa kysymykseen, miten sanat taipuvat ja miten niitä yhdistetään lauseiksi. Kuvauksen lähtökohtana ovat kielen muodot ja rakenteet. Funktionaalinen kielioppi (ja lauseoppi) lähtee puhujan tarpeista ilmaista jotakin. Tavoitteena on kuvata ne kielen rakenteelliset keinot, joita käytetään tietyn merkityssisällön ilmaisemisessa. Esimerkiksi seuraavia suomen kielen rakenteita voidaan käyttää ilmaisemaan fysiologista tilaa. Tässä tapauksessa kokija on kuumeen tilassa. Perinteisessä kieliopissa kyseiset lauserakenteet kuvataan eri kohdissa lauseoppia:
Olli on ollut kuumeessa jo neljä päivää. Ollilla on kuumetta jo viidettä päivää. Olli kärsii kuumeesta jo viidettä päivää. Olli on ollut kuumeinen jo neljä päivää. Olli kuumeilee jo viidettä päivää.
Kuvauksen tulee myös osoittaa, milloin jonkin rakenteen käyttö on mahdotonta. Emme esimerkiksi sano *Olli on syövässä tai *Olli on angiinainen. Kuten esimerkki osoittaa, erilaisia vaihtoehtoja on yleensä useita. Niillä voi olla kuitenkin erilaisia vivahteita ja käyttöympäristöjä. Silloin kun on tarpeen pehmentää sanottavaa, esimerkiksi neuvojen antamisessa, vaihtoehtoja on vielä paljon enemmän. Olettakaamme tilanne, jossa esimies tai opettaja antaa ohjeita alaiselle tai oppilaalle, hän voi sanoa:
Lyhennä (hieman) tekstin alkuosaa. Voisitko lyhentää (hiemna) tekstin alkuosaa. Neuvoisin sinun lyhentämään (jonkin verran) tekstin alkuosaa. Mielestäni alkuosaa voisi / pitäisi lyhentää (jonkin verran). Sun kannattaisi (hieman) lyhentää tekstin alkuosaa. Olisi hyvä (hieman) lyhentää tekstin alkuosaa. Saattaisi olla viisasta lyhentää (hieman) tekstin alkuosaa. Saattaa olla, että tekstin alkuosa on (hieman) liian pitkä. Ei olisi pahitteeksi / huono ajatus jos lyhentäisit (hieman) alkuosaa. Yleensä näissä teksteissä alkuosa on (jonkin verran) lyhyempi. Ohjeiden mukaan alkuosa saisi / voisi olla lyhyempi.
Funktionaalisen lauseopin peruskäsitteet on esitetty artikkelissa Arto Mustajoki: From Мeaning to Form: an Alternative Model of Functional Syntax (pdf)
Kirjoja liittyen kyseiseen funktionaaliseen lauseopin malliin:
Andrew Chesterman. Contrastive Functional Analysis. Amsterdam: John Benjamins (= Pragmatics and Beyond New Series 47), 1998, 230 pp.
Арто Мустайоки. Теория функционального синтаксиса: от семантических структур к языковым средствам. (Theory of functional syntax: from semantic structures to linguistic expressions). Москва: Языки славянских культур, 2006, 510 pp.
Johanna Viimaranta. Talking About Time in Russian and Finnish. (= Slavica Helsingiensia 29), Helsinki 2006, 358 pp.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/slavi/vk/viimaranta/talkinga.pdf