Helsingin yliopiston kirjaston vuosikertomus 2012 on julkaistu kirjaston verkkosivuilla. http://www.helsinki.fi/kirjastot/vuosikertomus2012/
Cycling for Libraries on poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton kansainvälinen kirjastoalan epäkonferenssi, joka tukee kirjastoammattilaisten ruohonjuuritason verkostoitumista, kansainvälisyyttä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Tapahtuman tärkeänä tavoitteena on myös kirjastojen yhteiskunnallisen roolin esiin nostaminen. Cycling for Libraries pyrkii edistämään alan positiivisia arvoja, kuten avoimuutta, suvaitsevaisuutta, tiedon vapautta ja elinikäistä oppimista. Ensimmäinen Cycling for Libraries järjestettiin touko-kesäkuussa 2011 [...]
Taidehistorian opiskelijoiden ainejärjestö Eidos ry valitsi nykyään Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa, Hankinta- ja metadatapalveluissa työskentelevän kirjastosihteeri Reijo Sarmajan viidenneksi kunniajäsenekseen. Reijo Sarmaja jatkoi 31 vuotta sitten alkanutta kirjastouraansa vuoden 1998 aprillipäivänä silloisessa Taidehistorian laitoksen kirjastossa, jonka toiminta päättyi vapun aattona vuonna 2012. Helsingin yliopiston muutosten vuodet: taidehistorian oppiaine ja kirjastot Elokuun 1. päivänä 1998 Helsingin [...]
Tänä vuonna eurooppalaisten lääketieteellisten kirjastojen EAHIL-kongressi pidettiin heinäkuun alussa keskellä Euroopan keskiötä Brysselissä. Koska olin jo ylittänyt vuoden hiilijalanjälkikiintiöni lentäen, niin sain luvan matkustaa kevyemmällä kengällä – junalla. Ensin pitää päästä Suomesta pois, joten laivalla Tukholmaan ja siitä sitten kolkaten Ruotsin, Tanskan ja Saksan läpi teemalla Me, Myself and my iPad. Karttoja ja aikataulukirjoja ei otettu [...]
LIBERin (Euroopan tieteellisten kirjastojen yhdistys, Association of European Research Libraries) e-science –työryhmä on julkaissut tutkimusdatan hallintaa koskevan loppuraporttinsa viime elokuun 24. päivänä. Vuonna 2010 LIBER asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tutkia, minkälainen rooli kirjastoilla voisi ja pitäisi olla e-sciencen piirissä. Ryhmä päätti keskittyä tutkimusdataan, joka vaikutti kaikkein kiireisimmältä ja tutkimuskirjastojen yhteisössä keskeisimmältä e-sciencen osa-alueelta. Työn [...]
Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto järjestivät yhteistyönä 13.8.2012 kirjastoarkkitehtuuriseminaarin Designing the Future Library osana IFLA-konferenssin ohjelmaa. Kutsuvierasseminaari oli englanninkielinen ja siihen osallistui 170 henkilöä Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Useilla heistä oli alkamassa tai juuri käynnissä kirjaston rakennushanke. Kirjastoalan 78. kansainvälinen IFLA-konferenssi järjestettiin Helsingissä kuluvan elokuun 11.-17. päivänä teemalla Libraries Now! – Inspiring, [...]
Avajaiset 27.3. Avaus ja tervetuloa! Helsingin yliopiston kirjaston johtokunnan puheenjohtaja, vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Vasemmalla ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara. Avajaisten kutsuvieraita. Kirjaston palvelumuotoiluhankkeen esittelyä. Avajaisten kutsuvieraita. Ranskalaisia chansoneita. Palvelun uudet konseptit. Esittelijänä suunnittelija Liisa Vilkkumaa, suunnittelutoimisto Taivas – kirjaston palvelumuotoiluhankkeen yhteistyökumppani. Kuvataiteilija Bo Haglundin Jättikäsi tervehti Tiedon lähteen avajaisvieraita. Se toivottaa kaikki Tiedekulman asiakkaat tervetulleiksi syksyyn 2012 [...]
Helsingin yliopiston tärkein yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen yksikkö on kirjasto! – Tähän päädyttiin Helsingin yliopiston Yhteiskuntaan-luentosarjan viimeistä luentoa seuranneessa keskustelussa kuluvan vuoden huhtikuun 12. päivänä. Otsikon mukaisen merkittävän roolin kirjastolle määritteli yleisön joukossa luentoa kuunnellut Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän professori Leif Åberg. Tilaisuuden aiheena oli Yliopisto tietämisen edelläkävijänä – olemmeko ajan tasalla? ja puhujana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen [...]
Viikin kampuskirjaston palveluaulassa esillä oleva ”Tyvestä latvaan” –näyttely on kaksiosainen. Vierekkäisissä vitriineissä havainnollistetaan viitteellisesti kahden kumppanin, Suomen korkeimman metsäopetuksen ja kirjaston yhteistä 150 vuoden mittaista taivalta, joka jatkuu edelleen. Ajan kultaamaa Näyttelyn ääreen saapuminen on tyyni suvantopaikka tiedon tulvassa kamppailevalle näytöntuijottajalle, ainakin minulle. Aineiston visuaalisuus puhuttelee: eri aikakausien kirjat, opasteet ja esitteet, muutama viitteellinen esine, [...]
Verkkarin numerossa 1/2012 kirjoitin organisaation oppimisesta Maija Vähämäen vuonna 2008 ilmestyneen iiiketaloustieteen ja johtamisen alaan kuuluvan väitöskirjan (Turun kauppakorkeakoulu) pohjalta. Sen otsikkona on Dialogi organisaation oppimisessa, itseohjautuvan muutoksen mahdollisuus tuotantotyössä. Vähämäki on tutkinut sitä, miten uusi tieto ja oppiminen rakentuvat työyhteisössä. Hän on kysynyt: ”Mitä organisaation oppiminen vaatii sitä tuottavalta yhteisöltä? Onko yksilön tiedon jakaminen [...]
”Scientific information has the power to transform our lives for the better – it’s too valuable to be locked away.” Tieteellisen tutkimustiedon avulla elämänlaatumme paranee – tieto on liian arvokasta säilytettäväksi lukkojen takana. (EU:n digitaalistrategiasta vastaava komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes) Helsingin yliopiston uuden, vuosiksi 2013-2016 laaditun strategian otsikkona on Maailman parhaaksi. Monimielinen ilmaisu avataan näin: [...]
Kirjaston käytännön työ on täynnä vaihtuvia tilanteita ja osaamishaasteita. Työssä mukana olevat myös oppivat jatkuvasti ollessaan toistensa kanssa tekemisissä. Kun näin väitetään, oppimista tarkastellaan sosiaalisena toimintana. Näkökulma eroaa merkittävästi perinteisemmistä käsityksistä, joissa oppiminen ymmärretään yksilökeskeisesti. Hiljainen tieto näkyväksi Nonakan ja Takeuchin mukaan Edellisessä organisaation oppimiseen liittyvässä kirjoituksessani (Kirjaston arjessa luodaan ja prosessoidaan tietoa, Verkkari 8/2011) [...]
Kuuluu luokkaan Verkkari 1/2012
|
Tagged ba, dialogi, henkilöstö, hiljainen tieto, oppiminen, organisaatio, osaaminen, osaamisen kehittäminen, osallistaminen, osallistuminen, työyhteisö, vuorovaikutus
|
Es ist nicht genug zu wissen – man muss auch anwenden. Es ist nicht genug zu wollen – man muss auch tun. – Johann Wolfgang von Goethe Nykyaikainen kirjasto on tiedon asiantuntemuksen tyyssija. Tieto on työmme kohteena ja perustana. Se on laaja käsite, mutta kirjoitukseni yhteydessä ovat tärkeitä: eksplisiittinen tieto, joka on käsitteellistä ja jota [...]
EUNIS 2011 – Maintaining a sustainable Future for IT in Higher Education Dublin, Irlanti, 15.6.-17.6.2011 EUNIS EUNIS = European University Information Systems http://www.eunis.org/ EUNIS on avoin järjestö, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyöfoorumi eurooppalaisten korkeakoulujen IT-johdolle, korkeakouluasioista vastaaville viranomaisille ja tietojärjestelmätoimittajille. Järjestössä on 143 jäsentä 31 maasta. Suomesta Helsingin yliopiston lisäksi jäseninä ovat Aalto-yliopisto, CSC, [...]
Eeva Peltonen kirjoitti Verkkarissa tutkimusaineistojen tiedonhallintaa käsittelevässä artikkelissaan jo pari vuotta sitten, että informaatikkojemme joukossa pitäisi olla muutamia tutkimustietoasiantuntijoita. USAssa ja Kanadassa heitä jo on tehtävänimikkeellä Data Librarian. ”Onko oma tavoitteemme näin kunnianhimoinen?” hän kysyi. Tätä tavoitetta kohti on nyt kuitenkin lähdetty Helsingin yliopiston kirjastossa. Eräänä aloitteen tekijänä on ollut kampuskirjastonjohtaja Annikki Roos. Viikkiin [...]
Sosiaalisen median, lyhyesti somen, lupaukset ja houkutukset tuntuvat suurilta. Sen välineiden käyttö avaa uusia mahdollisuuksia organisaatioiden ja työyhteisöjen toimintaan. Työtavat uudistuvat ja meille itse kullekin niin työssä kuin sen ulkopuolella avautuvat ennennäkemättömät mahdollisuudet verkostoitua ja kohdata toisiamme oman tietokoneen ääressä… Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sosiaalista mediaa käsittelevien koulutuspäivien esitykset viime maalis- ja toukokuun [...]
Lainausvuoron päätteeksi eräänä ihan tavallisena tiistaina piipahdin Viikin kampuskirjaston neljännen kerroksen naistenhuoneeseen pesemään käsiäni. Viereisen lavuaarin ääressä nuori nainen kiinnitti huomioni peiliin liimattuun pieneen lappuun. Siroin ornamentein kehystettyyn taivaansiniseen lappuseen oli tekstattu: ”Tänään on hyvä päivä”. Tuntemattoman naisen kanssa mietimme onko kyseessä joku harkittu kansalaiskampanja, vai jonkun yksittäisen ihmisen juuri nyt, spontaanisti kokema onnentunne, kenties [...]
Min biblioteksbana började vid Helsingfors universitets genetiska institutionsbibliotek år 1970. Vid sidan av arbetet med min pro gradu avhandling hjälpte jag till med flyttningen av biblioteket och fick år 1971 vikariera Marita Rosengren som bibliotekarie då hon var moderskapsledig. Då inledde jag min bibliotekarieutbildning och praktiserade på Medicinska centralbiblioteket, numera Terkko. Där blev jag lyckosamt [...]
Työskentelin Helsingin kaupunginkirjastossa vuosina 1968-1973. Vuodesta 1971 hoidin kirjastoamanuenssin virkaa laitoskirjasto-osastolla. Toimin kaikkien vanhainkotien kiertävänä kirjastonhoitajana ja kaksi vuotta Meilahden potilaskirjastossa. Kaupungin vanhainkodit ja Meilahden maanalaiset käytävät tulivat tutuiksi, mutta tämä ei ollut kuitenkaan minun juttuni. Tilastokirjasto 1974-1991 Tilastokirjaston ajasta viimeiset kymmenen vuotta toimin kirjastonjohtajan sijaisena. Suoritin tietojenkäsittelyn kehittämisvastuuhenkilökoulutuksen Valtion koulutuskeskuksessa 1986-1987. Koulutuksen tuloksena tein [...]
Lokakuun 27. päivänä järjestetty kutsuseminaari Viikin kampus tulevaisuuden suunnannäyttäjänä oli Viikin tiedekirjaston juhlavuoden 2009 päätapahtuma. Lähes 150 kutsuvierasta osallistui Viikin tiedekirjaston järjestämään seminaariin Viikin kampus tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Seminaari-iltapäivänä Infokeskus Koronan tavallisesta arjesta poikkeava tunnelma oli pysähdyttävin juuri ennen ensimmäisten vieraiden saapumista. Valmistelut olivat takanapäin ja nyt oli aika antaa etusija vieraille, jotka itse asiassa tekevät [...]
Viikin tiedekirjasto osallistuu 1.5.2009 käynnistyneeseen kolme vuotta kestävään Biodiversity Heritage Library for Europe (BHL-Europe) –hankkeeseen, jonka päätavoitteena on luoda eurooppalainen monikielinen portaali ja käyttöliittymä digitoiduille biodiversiteettialan julkaisuille. BHL-verkkopalvelu on käynnistynyt alun perin vuonna 2007 amerikkalaisten luonnontieteellisten museoiden ja kirjastojen yhteistyönä. BHL-Europe –hankkeen myötä toiminta laajenee yhdeksääntoista eurooppalaiseen digitaalista sisältöä tuottavaan organisaatioon. Hankkeen koordinaattorina toimii Berliinin [...]
Verkkarissa vuoden 2009 varrella ilmestyneissä Viikin tiedekirjaston juhlavuosikirjoituksissa on kerrottu Viikin tiedekirjastoksi yhdistettyjen kirjastojen historiasta. Viikin tiedekirjastohan muodostettiin seuraavista Helsingin yliopiston kirjastoista: Maatalouskirjasto (1930-1999), Metsäkirjasto (1862-1999), Luonnontieteiden kirjasto (1899-1999), Biokeskuksen kirjasto (1995-1999) ja Eläinlääketieteellinen kirjasto (1892-2004). Kirjoitussarjan viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, tutustutaan Luonnontieteiden kirjaston taustaan. Kirjoittajan avuksi tuli inspiroiva luonnonhenki sudenkorentoa muistuttavan Muurahaiskorennon hahmossa. [...]
Viime vuosina yliopistokirjastoissa on aktiivisesti tuettu ja edistetty avointa julkaisemista, mutta kansainväliset rahoittajien ja julkaisutoimittajien aiheuttamat paineet edellyttävät nykyisin myös tutkimusaineistojen avointa saatavuutta ja jatkokäytön mahdollistamista. Tutkimusaineistojen avoin saatavuus on tärkeää, koska tutkimuksen peruslähtökohtana tulee olla kokeen toistettavuus ja tieteellisen tutkimuksen verifioinnin mahdollisuus. Julkisin varoin kerätty tutkimusaineisto kannattaa hyödyntää uudelleen myös muissa tutkimuksissa. Globaalien ympäristöongelmien [...]
Viikin tiedekirjasto on syksyn aikana osallistunut tieteenalapalveluiden kehittämisen muutoslaboratorioon, ns. Solmu-projektiin. Kolmivuotinen hanke käynnistyi keväällä 2009. Viikin tiedekirjastossa parhaillaan toteutettava hanke on pilottihanke, josta saatuja kokemuksia ja tuotoksia hyödynnetään hankkeen kuluessa. Solmutyöskentely aloitetaan Keskustakampuksen kirjastossa kevään 2010 aikana. Viikin tiedekirjasto (vuodenvaihteesta lähtien Viikin kampuskirjasto) on ollut kehittämisen keskiössä, mutta lopputuotteet on tarkoitus saattaa koko yliopistokirjaston [...]
Urani alku Tieteellisten seurain kirjastossa Tieteellisten seurain kirjasto oli vuonna 1931 muuttanut Kasarmikatu 24:stä, ”Pöllölästä”, Säätytaloon – jonka virallinen nimi tuolloin oli Tieteellisten seurojen talo. Talon korkeisiin huoneisiin oli tehty välipohjat, jotka olivat läpinäkyviä ritilöitä. Talossa oli ahdasta, koska siellä oli jo 7000 hyllymetriä pääasiassa kausijulkaisuja. Ne oli saatu suomalaisten tieteellisten seurojen vaihtoina. Aloitin kirjastossa [...]
Kuva: Tuula Huuskonen Marraskuun 5. päivänä Viikin tiedekirjastossa vietettiin 40-vuotisen kirjastouran tehneen kirjastonhoitaja Rauha Sorsan läksiäisiä. Haastattelin häntä edellisenä päivänä, kun työpöytä oli jo puhdas ja tuntui mukavalta syventyä Rauhan Tieteellisen seurain kirjastosta vuonna 1969 alkaneisiin kirjastotyövuosiin. Neljäänkymmeneen vuoteen sisältyy paljon muisteltavaa ja kiinnostavaa kuultavaa. Ajan mukana tapahtunut kehitys ja muutokset kirjastotyössä, työmenetelmissä ja –välineissä [...]
Opiskelijan näkökulma Viikin vihreä kampus kätkee lasi- ja betonielementtiensä sisään yli 6500 eri alojen opiskelijaa. Opiskeltavien alojen kirjo on laaja ja opiskelumetodit sitäkin kirjavampia. Kampukselle asetetut vaatimukset ovat tämän myötä melkoiset, ja kyllä, kokonaisuutena Viikki tarjoaa monipuoliset tilat tähän kaikentyyppiseen opiskeluun. Olennainen osa kampuksen palveluita on oma tiedekirjastomme, toimialojensa laajin tieteellinen kirjasto. Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen [...]
Maatalouskirjasto (1930-1999) innosti luonnonmukaisen viljelyn pioneereja jo 40 vuotta sitten. Maatalouskirjastossa vuosina 1967-1986 kirjastoamanuenssina työskennellyt Anja Alanko kertoi tätä artikkeliani varten työuraansa liittyviä muistoja 1960, -70 ja -80 –luvuilta. Hän kuvaili, kuinka kirjaston monipuoliset aineistot, työyhteisö ja etenkin nuoret, vaihtoehtoisista viljelytavoista kiinnostuneet opiskelija-asiakkaat yhdessä aiheesta innostuneiden kirjaston työntekijöiden kanssa synnyttivät ilmapiirin, jonka vaikutukset ovat olleet [...]
Suomen Biologian Seura Vanamon syysseminaari Havahdus 3.10.2009 Suomen Biologian Seura Vanamon syysseminaari Havahdus järjestettiin Tieteiden talolla lauantaina 3.10.2009. Biologiaa ja taidetta yhdistävä tapahtuma oli kaikille avoin. Tieteiden talon isossa salissa oli arviolta lähemmäs sata kuulijaa. Puheenjohtajana toiminut Vanamon hallituksen puheenjohtaja professori Jouko Rikkinen loi rennolla otteellaan mukavan ilmapiirin seminaarin teemaan syventymiseen. Aamu-unisena en ehtinyt kuuntelemaan [...]
Verkkarin artikkelisarja esittelee Helsingin yliopiston kirjastoissa esillä olevia taideteoksia. Rakennuksen, jossa Viikin tiedekirjasto sijaitsee, voi nähdä ulkoa ja sisältä taideteoksena – niin ainutlaatuinen se on. Viikin tiedekirjaston tiloissa ei ole sinne hankittuja taideteoksia. Niinpä, kun Verkkarin toimituskunta päätti kirjastojen taidetta esittelevän artikkelisarjan aloittamisesta, mieleeni tuli heti, että Viikin aiheena tulee olemaan vuonna 1999 valmistunut rakennus [...]
Wikipedia toteaa sinisestä väristä näin: ”Sininen on taivaan ja meren väri. Se mielletään viileäksi ja etäiseksi sekä myös rauhoittavaksi ja luottamusta herättäväksi.” Viikin tiedekirjasto näyttäytyi sinisenä Viikki-päivän Teematori- esittelypisteessään 1.10.09. Jokavuotisen Viikki-päivän eli Viikin kampuksen avoimien ovien päivän ideana on Viikin tieteenalojen ja kampuksen esittäytyminen. Näin halutaan avautua ympäröivään yhteiskuntaan, popularisoida tiedettä ja erityisesti houkutella [...]
Kesäkuun alkupäivinä kokoontui aurinkoiseen Dubliniin eläinlääketieteeseen ja eläinten terveyteen erikoistuneita eurooppalaisia kirjastonhoitajia. Yksi päivä vietettiin Belfieldissä, jossa sijaitsevat Dublinin eläinlääketieteellinen tiedekunta opetussairaaloineen sekä yliopiston kirjaston eläinlääketieteen osasto. Englantilaiset ja irlantilaiset kollegamme järjestivät vuosikokouksensa yhteydessä seminaarin, jossa puitiin ajankohtaisia yhteisiä asioita. Ohjelman aloitti eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Grace Mulcahy, joka toivotti kansainvälisen vierasjoukon lämpimästi tervetulleeksi kehuen [...]