Opinnäytteet verkkoon – monta hyvää syytä

Opinnäytteen pdf-version julkaiseminen yliopiston digitaalisessa arkistossa on suositeltava ratkaisu monestakin syystä.  Tekijän kannalta merkittävin etu lienee se, että verkkojulkaisuna opinnäyte on huomattavasti paremmin kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa kuin paperinen arkistokappale tai pelkästään tekijän hallussa oleva sähköinen versio.  Lisäksi yliopiston digitaalisessa arkistossa julkaistuilla opinnäytteillä on muuttumaton verkko-osoite ja pysyvä tekninen ylläpito. Tästä johtuen esimerkiksi eri aikoina ja eri foorumeilla esitetyt viittaukset opinnäytteeseen ja sen verkko-osoitteeseen ovat aina ajan tasalla.

Väitöskirjojen verkkojulkaiseminen on monilla tieteenaloilla muodostunut jo vakiintuneeksi käytännöksi, joka nopeuttaa ja tehostaa tieteellistä kommunikointia.  Myös gradun verkkojulkaiseminen voi olla tärkeä askel aloittelevan tutkijan uralla. Näkyvyys verkossa voi tuottaa huomattavan määrän viittauksia muissa julkaisuissa. Toisaalta verkossa julkaistu opinnäyte voi toimia myös yleisemmin työnäytteenä, jonka avulla tekijän on helppo markkinoida omaa osaamistaan tutkimuksen toteuttamisessa ja raportoinnissa sekä aihepiirin syvällisessä hallinnassa.

Opinnäytteiden verkkojulkaisemisesta hyötyy myös kirjasto. Etenkin gradujen tapauksessa asia on merkittävä. Kirjaston kokoelmassa olevat gradujen arkistokappaleet ovat usein varsin kysyttyä aineistoa, mutta käytettävissä vain kirjaston tiloissa tai maksullisina kaukolainoina. Verkossa julkaistujen opinnäytteiden osalta tällaisia rajoituksia ei ole. Niinpä opinnäytteiden verkkojulkaiseminen tukee kirjastoa sen palvelutehtävässä ja helpottaa sisällöistä kiinnostuneiden asiakkaiden tiedonhankintaa ja -käyttöä.

Kirjaston kannalta kyse on myös tila- ja kustannussäästöistä, joita on mahdollista saada pidemmällä aikavälillä, jos esimerkiksi verkossa julkaistujen gradujen sidotuista arkistokappaleista luovutaan tai ne voidaan sijoittaa muualle kuin kirjastoon. Säästöjä voidaan saada myös esimerkiksi kaukolainatilausten ja paperiversioiden käsittelyyn liittyvän työn vähentyessä.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opinnäytteiden latauslukuja E-thesiksessä

Jonkinlaista osviittaa verkko-opinnäytteiden suosiosta voidaan saada pdf-tiedostojen latauslukuja koskevista tilastoista.  Esittelen seuraavaksi esimerkkinä Helsingin yliopiston  E-thesis-kokoelmassa julkaistujen valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen ja väitöskirjojen latauslukuja ajanjaksolla tammi-toukokuu 2010. Tarkasteluni perustuu Simplestats-ohjelman tuottamiin tilastolukuihin.  Lopuksi esittelen hieman Google Analytics -palvelun tarjoamia tietoja E-thesiksen verkkosivujen käytöstä vastaavana ajanjaksona.

Latauslukuja käsiteltäessä on syytä korostaa, että ne eivät kerro mitä ladatuilla tiedostoilla tehdään. Latausluvut eivät siis suoranaisesti kerro todellisesta käytöstä, vaan lähinnä osoittavat, kuinka paljon huomiota verkko-opinnäytteet saavat osakseen.

Alla olevassa taulukossa 1 kuvataan E-thesis-palvelussa olevia valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen yhteismäärää oppiaineittain sekä graduihin kohdistuneita latauskertoja tammi-toukokuussa 2010.  Taulukon toinen sarake osoittaa latausten yhteismäärän koko mainitulla viiden kuukauden jaksolla. Kolmas ja neljäs sarake puolestaan kertovat yksittäisiin graduihin kohdistuneiden latausten ääripäät eli oppiaineittain latausluvut graduista jotka ovat saaneet vähiten ja toisaalta eniten latauksia kyseisen ajanjakson kuluessa.

Oppiaine Graduja yht. Latauksia yht. Vähiten

latauksia

Eniten

latauksia

Kehitysmaatutkimus 2 146 72 74
Käytännöllinen filosofia 7 625 17 182
Sosiaalipsykologia 14 1590 62 189
Sosiologia 78 3008 18 238
Viestintä 19 1962 18 362
Yhteiskuntahistoria 14 1306 17 192
Yhteiskuntapolitiikka 15 1347 21 203
Yleinen valtio-oppi 18 1421 14 255

Taulukko 1. E-thesis-palvelussa julkaistujen valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen määrä ja niihin liittyviä latauslukuja oppiaineittain tammi-toukokuussa 2010.

Taulukko 1 osoittaa,  että  graduja ladataan verkosta suhteellisen paljon, mutta toisaalta vaihtelu yksittäisten gradujen latausmäärissä on varsin suurta.  Suurimmillaan ero ääripäiden välillä on viestinnän graduissa, joissa ”suosituin” gradu on saanut 362 kpl latauksia, kun taas ”vähiten suosittu” on saanut vain 18 latausta.

Syitä latausmäärien suureen vaihteluun on varmasti monia. Oletettavasti asiaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi gradun otsikosta tai tiivistelmästä ilmenevä aiheen yleisempi kiinnostavuus. On myös ilmeistä, että tekijän oma aktiivisuus työnsä markkinoinnissa, esimerkiksi  tiedottamalla julkaisusta ja sen sisällöstä eri foorumeilla, näkyy kohonneina latauslukuina .  Lisäksi on syytä muistaa, että uusimpia julkaisuja seurataan enemmän ja ne saavat tästä johtuen myös enemmän latauksia kuin jo pidempään verkossa olleet. Uusimmat julkaisut ovat E-thesiksessä myös parhaiten tarjolla sikäli, että tiedot uutuuksista tulevat suoraan näkyviin esimerkiksi kunkin tiedekunnan opinnäytteitä sisältävän kokoelman etusivulle.

Vastaavat tilastoluvut väitöskirjojen osalta ilmenevät alla olevasta taulukosta 2.

Oppiaine Väitöskirjoja yht. Latauksia yht. Pienin määrä

latauksia

Suurin määrä

latauksia

Kehitysmaatutkimus 3 397 117 140
Käytännöllinen filosofia 13 1239 53 218
Sosiaalipsykologia 34 4504 20 480
Sosiologia 75 7921 19 315
Viestintä 12 1396 21 332
Yhteiskuntahistoria 18 387 22 249
Yhteiskuntapolitiikka 44 5108 14 432
Yleinen valtio-oppi 26 1082 24 246

Taulukko 2. E-thesis-palvelussa julkaistujen valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjojen määrä ja niihin liittyviä latauslukuja oppiaineittain tammi-toukokuussa 2010.

Taulukon 2 perusteella yksittäisten väitöskirjojen latausmäärien vaihtelu eri oppiaineissa on useimmissa tapauksissa jopa suurempi kuin gradujen kohdalla.  Latauslukuihin vaikuttaa luultavasti samoin kuin gradujen tapauksessa mm. otsikon ja tiivistelmän herättämä kiinnostus. ”Suosituimpien” väitöskirjojen kohdalla luultavasti korostuu graduja enemmän niiden uutuusarvo eli uusimmat julkaisut saavat graduja laajemmin huomiota sekä tiedeyhteisön että muiden yleisöjen piiristä.

Toisaalta myös gradut voivat saada huomattavan määrän latauksia ja jopa ohittaa ”suosiossa” saman alan väitöskirjat, kuten em. taulukkojen vertailu osoittaa: viestinnän alalla eniten latauksia saanut (362 kpl) ohittaa samalla alan ”suosituimman” väitöskirjan (332 kpl).

Mistä ja miten E-thesikseen?

Google Analytics –palvelun antamat tiedot E-thesiksen sisältöjen (verkkosivut ja pdf-tiedostot) käyttäjistä ajanjaksolla tammi-toukokuu 2010 tarjoavat jonkin verran mielenkiintoista lisätietoa. Maittain tarkasteltuna  E-thesiksen käyttäjistä on tilastojen mukaan 80,72 % Suomesta, jonka jälkeen eniten  kävijöitä on Yhdysvalloista,  Ruotsista ja Englannista. Kaikkiaan kävijöitä oli peräti 170 eri maasta, joista käyntien määrällä mitaten 10 aktiivisinta on esitetty taulukossa 3.

Maa Käyntien määrä %
Suomi 155 194 80,72
Yhdysvallat 4521 2,35
Ruotsi 3301 1,72
Englanti (UK) 2662 1,38
Intia 2504 1,30
Saksa 2185 1,14
Ranska 1050 0,55
Kanada 866 0,45
Malesia 795 0,41
Kiina 789 0,41

Taulukko 3. E-thesis-palveluun liittyvillä sivuilla käyneet vierailijat maittain käyntimäärien perusteella, ajanjakso tammi-toukokuu 2010.

Kiinnostava tieto on myös se, miten E-thesikseen tullaan. Tilastojen mukaan 51 % käyttäjistä päätyy E-thesiksen sisältöihin hakukoneiden välityksellä. Lisäksi 36 % käyttäjistä tulee viittaavien sivustojen kautta ja 12 % suoraan (käyttämättä hakukoneita tai linkkejä muilta sivuilta). Mainittakoon vielä, että hakukoneista täysin ylivoimainen on Google, jota käyttää  97 % E-thesikseen tulevista käyttäjistä.  Googleen opinnäytteet myös indeksoituvat hyvin nopeasti, noin viikon kuluessa verkkojulkaisemisesta.

E-thesikseen liittyviä tilastoja on aiemmin käsitellyt myös Jyrki Ilva laajassa artikkelissaan Ystävämme Google: E-thesiksen tilastojen kertomaa (Tietolinja 1/2006).

Kirjoittaja

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto, Valtiotieteet
Helsingin yliopiston kirjasto

Comments

comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

This blog is kept spam free by WP-SpamFree.