Jaakko Joki

”Työelämän muuttuminen projektimaisempaan suuntaan vaatii monipuolisia osaajia.”

jaakko-jokiJaakko Joki soittaa täsmälleen sovittuna aikana nykyisestä kotikaupungistaan Lappeenrannasta. Turussa poliittista historiaa pääaineenaan opiskellut Jaakko on löytänyt tiensä Saimaan rannoille työpaikan ohjaamana, ja hyvin hän on tuolla Etelä-Karjalan helmessä myös viihtynyt. Taloudellisen tiedotustoimiston aluekoordi-naattorin nimike muuttuu elokuussa aluepäälliköksi, joten Lappeenrannasta ei ole ainakaan lähiaikoina kiire mihinkään.

TAT on elinkeinoelämän tiedotustoimisto, jossa Jaakon työaika kuluu maailman parhaana koulutusinnovaationa palkitun Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden parissa. Siinä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille nuoria opetetaan työelämään, talouteen, yrittäjyyteen ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa, ja tässä työssä Jaakon monipuolinen tutkinto on ollut omiaan. “Opintoni vastaavat nykyistä työtä itse asiassa yllättävän hyvin”, toteaa Jaakko, jonka poikkeuksellisen laaja, lähestulkoon 600 opintopisteen tutkinto sisälsi pääaineen poliittisen historian lisäksi mm. valtio-oppia, viestintää, pedagogiikkaa, EU-erikoistumisopintoja, kehitysmaatutkimusta sekä tietysti Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusta VIExpert-maisterikoulussa. “Yritysvastuun, politiikan ja koulutuksen tuntemus ovat vahvasti läsnä työssäni.”

Työssään Jaakko laatii sopimuksia, ylläpitää suhteita sidosryhmiin, järjestää tilaisuuksia, kirjoittaa aktiivisesti eri medioihin, osallistuu kehittämisprojekteihin ja kouluttaa opettajia pitämään Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden oppilailleen. Historian ja yhteiskuntaopin opettajan pätevyydestä on siis huomattavaa etua, samoin kuin Jaakon vahvasta viestintäosaamisesta, sillä työnantaja on ennen kaikkea viestintätalo. Myös globaalin talouden sekä alueellisen elinkeinoelämään ja politiikan tuntemus ovat työssä välttämättömiä. Jaakko kokee olevansa oikeassa paikassa, sillä monipuolinen työ opettaa ja motivoi.

Aleksanteri-instituutin maisterikoulussa Jaakko keskittyi ennen kaikkea Itä-Euroopan alueeseen. Hän on asunut Virossa sekä ollut Ulkoministeriön harjoittelussa Ukrainassa. Vaikkei Itä-Eurooppa suoranaisesti liity hänen nykyiseen työhönsä, Venäjän ja Itä-Euroopan opinnot tarjosivat mahdollisuuden kartuttaa kansainvälistä kokemusta sekä luoda verkostoja. Kansainvälisen toimintaympäristön tunteminen on auttanut Jaakkoa hänen työssään, ja työmahdollisuudet, jotka johtivat hänen nykyiseen työhönsä, avautuivat osittain verkostojen kautta. Työelämää ja erilaisia työmahdollisuuksia tiiviisti seuraava Jaakko toteaa, että Suomessa ei yritysten näkökulmasta ole riittävästi Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntijoita. Viime vuosien taloudellisista ja poliittisista haasteista huolimatta Venäjä on edelleen Suomen tärkeä kauppakumppani, eikä se ole lähdössä Suomen naapurista mihinkään. Asiantuntijoita siis tarvitaan.

Opiskeluaikoina Jaakolla siinsi silmissä ura valtiolla, mutta opiskelujen loppuvaiheessa alkanut työskentely yksityisellä sektorilla imaisi mukaansa. Hän haluaa ainakin jonkin aikaa jatkaa vielä tätä polkua, mutta paljastaa myös kansainvälisten töiden kiinnostavan. Kansainvälisellä uralla Aleksanteri-instituutin maisterikoulun kautta kerättyä kokemusta pääsisi epäilemättä hyödyntämään.

Monipuolisen osaamisen kehittäminen on Jaakon mielestä olennaista, sillä työelämä on muuttunut projektimaisempaan suuntaan. “Moniin töihin, joissa ei toteuteta selkeästi projekteja, on tullut projektimaisia piirteitä. Työtehtäville asetetaan tavoitteita ja tehtäviä tehdään yhä enemmän tiimeissä. Tämä johtuu ehkä osittain johtamiskulttuurin muutoksesta: siilomainen johtamistapa, jossa ylhäältä määrätään tarkat työtehtävät, on vähentynyt, ja työntekijät osallistuvat entistä enemmän työn suunnitteluun”, Jaakko pohtii. Tällainen työskentely on hänen mukaansa erittäin opettavaista.

Kuten muutkin haastateltavat, Jaakko kehottaa nykyisiä opiskelijoita nauttimaan opiskeluajasta ja olla murehtimatta liikoja tulevaisuudesta. Yliopistoaika on arvokasta kokemusta, josta kannattaa nauttia, ja yliopistosta saatu vankka yleissivistys antaa hyvät edellytykset työelämään. Tavoitteita kannattaa toki olla, mutta parasta on luottaa siihen, mikä itseä kiinnostaa. Oman paikkansa kyllä löytää työelämässä, kunhan oman osaamisen vaan oppii tunnistamaan. Monessa työssä esiin tuleva projektimaisuus tarkoittaa toki, että työsuhteet eivät ole toistaiseksi voimassa olevia vaan esimerkiksi 1–3 vuodeksi kerrallaan, mutta tämä voi olla myös motivoivaa itsensä kehittämisen kannalta. Jaakko toteaa vielä lopuksi, että vaikka opiskelujen tai lyhempien työsuhteiden vuoksi tulevaisuutta ei voikaan suunnitella kovin kauas, tämän ei tarvitse estää elämästä nauttimista: “Aina kannattaa hieman suunnitella eteenpäin, mutta ennen kaikkea pitää kuitenkin nauttia hetkestä ja siitä elämäntilanteesta, missä on.”

Jari Parkkinen