Pia Koivunen

”Monitieteinen maisterikoulu antoi eväitä tutkijan uralle.”

JIMG_6024 mvo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Pia Koivunen tiesi, että hän haluaa tutkijaksi. Hän kävi kuuntelemassa väitöstilaisuuksia, tutustui tutkimus-työhön eri projektien kautta ja tietysti opiskeli monipuolisesti eri sivuaineita pääaineensa historian lisäksi. Käsitys tutkijan urasta on toki muuttunut opiskeluajoista, mutta se on edelleen työ, jota Pia haluaa tehdä. ”Tämä on aina ollut a-vaihtoehto. Katsotaan b-vaihtoehtoa sitten kun tie nousee pystyyn. Vielä ei ole noussut.”

Pia opiskeli Tampereen yliopistossa historiaa ja sivuaineina mm. politiikan tutkimusta, filosofiaa, sosiologiaa sekä venäjän kieltä ja kulttuuria syventäviin opintoihin saakka. Venäjä-tutkimukseen hän syventyi lisäksi Tampereen yliopiston Russian Studies -opintokokonaisuuden sekä Aleksanteri-instituutin maisterikoulun kautta. Tampereella tehdyt opinnot muodostivat oman kokonaisuuden, ja muissa yliopistoissa tehdyt kurssit tulivat osaksi maisterikoulun suoritusta. ”Maisterikoulu mahdollistaa muidenkin kuin oman yliopiston opetustarjonnan hyödyntämisen. Itse kävin paljon Helsingissä kursseilla ja samalla sain nähdä miten asioita muualla tehdään”, toteaa Pia, joka jatkoi maisterikoulun opinnoissaan samaa monitieteistä suuntaa kuin kotiyliopistossaankin. Aleksanteri-instituutti tarjosi myös mahdollisuuden kansainvälisen kokemuksen kartuttamiseen, kun Pia pääsi maisterikoulun kautta Erasmus-vaihtoon Birminghamin yliopistoon.

Monitieteisistä opinnoista on sittemmin ollut hyötyä, sillä yhteistyötä eri tieteenaloilta tulevien tutkijoiden kanssa tehdään jatkuvasti. Pia on jäsenenä monitieteisessä tutkijakollegiumissa nimeltä Institute for Advanced Social Research, jossa historioitsijoita on Pian lisäksi vain yksi. “Tutkijalla on hyvä olla mahdollisimman laaja osaaminen. Suomen yliopistojen vahvuuksia ovat vapaus ja laaja yleissivistys, ja tätä mahdollisuutta kannattaa hyötyä. Esimerkiksi sivuaineita valitessa kannattaa tietysti miettiä mikä on hyödyllistä, mutta lisäksi tarttua uusiin asioihin avoimin mielin.” Pia itse opiskeli yliopistossa mm. monipuolisesti eri kieliä – venäjän lisäksi saksaa, espanjaa ja hieman puolaa, latinaa ja viroa. “En tietenkään puhu kaikkia näitä kieliä, mutta esimerkiksi väitöskirjatyössä aineistoa lukiessa kaikkia paitsi latinaa ja viroa taisi tulla vastaan. Oli hyvä, että oli jonkunlainen ymmärrys näistäkin kielistä.” Pian väitöskirja käsitteli Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiaa vuosina 1947–57 Maailman nuorisofestivaali -tapahtuman kautta, ja siihen voi tutustua tästä.

Tutkijan työssä korostuvat ennen kaikkea analysointikyvyt ja kyky hallita laajoja kokonaisuuksia. Myös näiden valmiuksien kehittämisessä maisterikoululla on ollut merkittävä rooli, vaikka Pia myöntääkin, että on vaikea eritellä mitä kautta tällaiset laajat osaamisalueet tarkalleen kehittyvät. “Ei ollut mitään yksittäistä metodikurssia, jossa sitä olisi oppinut, vaan ennen kaikkea nämä taidot kehittyivät oman työn ja siitä saadun palautteen kautta. Tässä maisterikoulun gradupiirillä oli suuri merkitys. Omaa työtä käsiteltiin ryhmässä ja siihen sai palautetta myös tutkijoilta, mikä auttoi tutkimustaitojen kehittämisessä”, Pia muistelee. Maisterikoulu tarjoaakin opiskelijoilleen mahdollisuuden saada tukea gradun tekemiseen niin seminaarien kuin henkilökohtaisen ohjauksen muodossa. Ohjausta tarjoavat Aleksanteri-instituutin monipuolisen ja ‑tieteisen tutkijayhteisön jäsenet.

Kysyttäessä Pialta neuvoja tulevaisuuden VIE-asiantuntijoille, hän korostaa monipuolista opiskelua ja avoimuutta. Myös substanssiosaaminen on tärkeää tutkittavan kohdealueen osalta, ja esimerkiksi hyvä kielitaito voi aina avata uusia mahdollisuuksia. Historioitsijoita hän muistuttaa pysymään ajan tasalla myös kohdealueen nykytilanteesta: ”Vaikka tutkisikin historiaa, kysymyksenasettelu ja tutkimuskohteet määräytyvät tämän päivän intressien ja tilanteiden mukaan. On hyvä seurata monipuolisesti eri medioita ja pysyä kiinni siinä mitä maailmassa jatkuvasti tapahtuu.” Hyvä neuvo minkä alan asiantuntijalle tahansa, ei ainoastaan historian.

-Jari Parkkinen