Vihertiimin kuulumiset: Nyt mennään eikä meinata!

Vihertiimin meno sen kuin vain kiihtyy, sillä loppusuora häämöttää jo melkoisen lähellä. Aikaa Ympäristöviikon alkuun on enää kymmenen päivää! Eilisessä kokouksessaan tiimiläiset havahtuivatkin siihen, kuinka aika on kiitänyt sitten elokuun alun, jolloin tiimi kokoontui ensimmäisen kerran. Tuolloin Ympäristöviikko oli vielä utuinen hahmotelma tiimiläisten mielissä, mutta nyt tilanne on täysin toinen. Tuosta hahmotelmasta on muotoutunut rikas tapahtumaohjelma, joka toteutuu ihan pian.

Työtä Ympäristöviikon eteen on siis huiskittu reippain ottein, kuten aikaisemmista kuulumisista on käynyt ilmi. Tässä huiskeessa tiimiläiset ovat samalla oppineet paljon lisää tapahtumajärjestämisen ja tiimityöskentelyn saloista. Ilman reipasta ja kannustavaa jengiä ei tämä rupeama varmastikaan olisi muotoutunut kaltaisekseen –  idearikkaaksi, toimeliaaksi ja iloiseksi kokonaisuudeksi.

Onneksi vielä on hieman aikaa loppuviimeistelyille ja –hiomisille. Käykää te lukijat katsomassa Ympäristöviikon ohjelma täältä ja tulkaa mukaan viettämään mielenkiintoista Ympäristöviikkoa kanssamme!

10655243_743824988988690_1531322274804206822_o

Ympäristöviikon juliste (kuva: Antti Seppälä).

 

Näkökulma: Opiskelijat ilmastotalkoissa

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista planeettamme tulevaisuutta varjostavista ympäristöongelmista. Se on myös äärimmäisen kompleksinen ongelma, johon ei ole yhden taikatempun ratkaisua. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vakaannuttaminen vaatii elämäntapamme kokonaisvaltaista remonttia niin yhteiskunnan ylätasolla kuin yksilöiden arjessa.

Näin suurten kysymysten äärellä on jossain määrin luonnollista, että ahdistus nostaa päätään pienen ihmisen mielessä. Muutos on hidasta ja toisinaan tuntuu, että yksittäinen ihminen on ainoastaan mutteri yhteiskunnan rattaissa vailla oikeita vaikutusmahdollisuuksia. Pahimmillaan ahdistus voi kärjistyä välinpitämättömyydeksi koko ongelmaa kohtaan.

Helsingin yliopistolla apatialle tai epätoivolle ei kuitenkaan ole annettu sijaa. Jo toista vuotta peräkkäin Helsingin yliopisto ottaa osaa Ilmastoinfon Kevennä tonni –kampanjaan, jossa kannustetaan opiskelijoita ottamaan härkää sarvista ja pistämään omat elintapansa uusiksi.

Kampanjassa opiskelijat käyvät Kevennä tonni –nettisivuilla tekemässä erilaisia lupauksia, joilla he pienentävät omaa CO2-jalanjälkeään. Samalla yhteinen päästövähennyspotti kasvaa lupausten kumuloituessa. Yhteissumman nähdessään pinttyneimmässä pessimistissäkin herää toivon pilkahdus – pienillä arkipäiväisillä teoilla on merkitystä, kun kaikki teemme niitä yhdessä.

orientoiva_kt

Vihertiimi kiersi fuksi-infoja markkinoimassa Kevennä tonni -kampanjaa (Kuva: Meri Norola)

Unohtunut idea uuteen kukoistukseen

Kevennä tonni ei ole HSY:n alaisuudessa toimivan Ilmastoinfon ainoa kampanja. Useiden meneillään olevien kamppanjoiden tarkoitus on kuitenkin sama: Jalkauttaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategia asukkaiden keskuuteen ja innostaa ihmisiä mukaan ilmastotalkoisiin ruohonjuuritasolla. Lisäksi yrityksille Ilmastoinfo on suunnannut palvelunaan Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän, joka on työkalu pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallinnan ja ekotehokkuuden parantamiseen.

Kevennä tonni -kampanja poikkeaa muusta Ilmastoinfon toiminnasta, koska se on suunniteltu varta vasten opiskelijoille. Lisäksi se on ensimmäinen kampanja, joka on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Kevennä tonni -kampanjan juuret ulottuvat Ilmastoinfon perustamisvuoteen 2010. Tuolloin ilmastoinfo lanseerasi kaikille kaupunkilaisille suunnatun Tonni vetoa –kampanjan, jossa kaupunkilaiset haastoivat  toisiaan pienentämään CO2-jalanjälkeään.

Vuonna 2013 Tonni vetoa –kampanjan kaltaista projektia ei todennäköisesti olisi enää jatkettu, ellei Helsingin yliopisto olisi ottanut Ilmastoinfoon yhteyttä. Yliopisto oli juuri valmistelemassa Opiskelijan ympäristöopastaan, jonka tiimoilta Ilmastoinfoa konsultoitiin. Palaverien pohjalta syntyi idea – mitä jos vastaava kampanja lanseerattaisiin Helsingin yliopiston opiskelijoille?

Onnistunut ensimmäinen vuosi

Kevennä tonni –kampanjan perusidea pohjaa edeltäjäänsä, mutta muutoksia vanhaan malliin oli tehtävä. Tonni Vetoa –kampanja oli suunnattu kaikille kuntalaisille, eikä jokainen lupausvaihto välttämättä koskettanut juurikaan opiskelijoiden elämää.

Ilmastoinfon projektityöntekijän Elina Matteron mukaan muun muassa lupausten esimerkkiasunnon kokoa viilattiin reilusti alemmas. Joistakin lupauksista luovuttiin tyysti, sillä opiskelijoilla on harvemmin mahdollisuutta esimerkiksi vaihtaa nykyistä autoaan vähäpäästöisempään.

Muokkausten jälkeen Kevennä tonni –kampanja lanseerattiin Helsingin yliopiston opiskelijoille syksyllä 2013. Kampanjan debyyttivuosi sujui varsin hyvin: Tunnelma oli hyvä ja asetetut päästövähennystavoitteet, 500 000 kg hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasupäästöjä, saavutettiin. Erityisesti apulaiskaupunginjohtava Pekka Saurin kampanjalle tekemä ruokaresepti keräsi kehuja.

Matteron mukaan yksi asia jäi silti hieman harmittamaan: ”Lukumäärällisesti osallistujia oli kuitenkin aika vähän. Kampanja ei levinnyt niin paljon kuin toivottiin. Ensimmäinen vuosi on kuitenkin aina haastava”.

sauri

Pekka Saurin ruokaresepti Kevennä tonni -kampanjalle

Kampanja kasvaa

Ensimmäisen vuoden positiivisten kokemusten perusteella kampanjaa päätettiin jatkaa myös tänä vuonna. Edellisvuodesta poiketen nyt mukana on Helsingin yliopiston lisäksi kuusi muuta korkeakoulua pääkaupunki seudulta mm. Aalto-yliopisto.

Matteron laskelmien mukaan kampanjalla on mahdollisuus tavoittaa tänä vuonna parhaimmillaan 86 000 opiskelijaa. ”Jo murto-osa siitä on todella monta ihmistä. Jos he miettivät ja tekevät näitä asioita, niin sillä on aika suuri vaikutus”, toteaa Mattero

Osanottajamäärän kasvun myötä myös kampanjan päästövähennystavoittetta on nostettu reilusti: 500 tonnin sijasta tänä vuonna tavoitellaan 10 000 tonnin CO2-päästövähennyksiä. Vastaava päästövähennys syntyisi, jos Suomen teiltä saataisiin 3000 bensiiniautoa pois vuodeksi.

Kyynisyys kanveesiin

Yksi elämäntapamuutoksia estävä tekijä on kyynisyys: miksi minä uhrautuisin, kun ei kukaan muu tee mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Varsinaisten päästövähennysten ohella Kevennä tonni –kampanja pyrkii muuttamaan myös asenneilmapiiriä. Nettisivuilla näkyvä päästövähennyksien yhteismittari näyttää konkreettisesti, että lukuisat ihmiset ovat valmiita muutokseen.

Päästövähennysmittarin tarkkailu on myös yksilölle voimaannuttava kokemus. Se näyttää konkreettisesti henkilökohtaisten valintojen merkityksen. ”Omilla valinnoilla saa yleensä aika helposti kaksi tai kolme tonnia päästövähennyksiä vuodessa. Kun ajattelee, että suomalaisten keskimääräinen jalanjälki on yhdeksän tonnia, niin on se aikamoinen vähennys”, Mattero muistuttaa.

Mattero itse uskoo vankasti yksilön valinnoilla olevan merkitystä ympäristöongelmien ratkaisuissa, vaikka tärkeää on myös vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnan rakenteisiin. Kantaansa Mattero ehti pohdiskella opiskellessaan Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella ympäristönsuojelutiedettä sekä ympäristömuutos ja –politiikkaa, joista jälkimmäisestä hän valmistui maisteriksi viime toukokuussa.

Jo kaksi kuukautta ennen varsinaista valmistumistaan Mattero aloitti työnsä Ilmastoinfolla. Työpaikka irtosi Matteron omien sanojensa mukaan ” ahkeralla hakemisella ja hyvällä ajoituksella”. Työssään Mattero on viihtynyt hyvin: ” On hirveän virkistävää olla sellaisissa töissä, missä mitä hullumman idean keksit, niin sen parempi.”, nauraa Mattero.

Lisätietoa: Kevennä tonni -kampanja facebookissa, Kevennä tonni -nettisivut ja Ilmastoinfo

Vihertiimin kuulumiset: 18 päivää armonaikaa

Kello tikittää ja hikikarpalot valuvat pitkin ihoa toimistolamppujen loisteessa. Vihertiimillä on enää vajaa kolme viikkoa aikaa ympäristöviikon alkuun. Työhuoneella tietokoneiden näppäimistöt ovat nakuttaneet taukoamatta, kokoushuoneen penkkejä on kulutettu antaumuksella ja puhelimet ovat pirisseet ahkerasti, kun tiimiläiset ja yhteistyötahot ovat sumplineet viikon ohjelmaa askel askeleelta kohti lopullista muotoaan.

Töitä on vielä paljon tehtävänä, mutta valo paistaa kirkkaana tunnelin päässä. Jo nyt suurin osa viikon ohjelmasta on varmistunut ja luvassa on laaja kattaus erilaista toimintaa. Aihepiirit vaihtelevat energiantuotannosta vaatteiden korjaamiseen ja perinteisten infoiskujen lisäksi viikolla järjestetään paljon erilaista toiminnallista ohjelmaa. Lisäksi herkkusuille on tarjolla alennusta eräästä Hakaniemessä sijaitsevasta buffet-ravintolasta opiskelijakorttia vastaan.

Tulevina viikkoina kannattaa pitää korvat höröllä ja silmät valppaina, sillä ympäristöviikon ohjelma julkaistaan lähitulevaisuudessa koko komeudessaan. Muista myös varata kalenteristasi tilaa 6.-10.10, jotta pääset osallistumaan mahdollisimman moneen teemaviikon tapahtumaan!

Pientä ensimakua ympäristöviikon nettisivuista

Pientä ensimakua ympäristöviikon nettisivuista

Näkökulma: Suo, kuokka ja kampus

Viime vuoden keväällä Valtiotieteellisen tiedekunnan rakennuksen piha sai uuden ilmeen. Punainen tiiliseinä sai eteensä silauksen harmaata, kun innokkaat opiskelijat ja yliopiston henkilökunnan jäsenet asettelivat mullalla täytettyjä harmaita säkkejä puulavojen päälle. Pian harmauden peitti alleen säkeistä pursuava vihreys.  Useita vuosina mielissä muhinut idea muuttui vihdoin todellisuudeksi – Kampusviljely oli alkanut Helsingin yliopistolla.

Viljelysäkit Valtiotieteellisen rakennuksen pihalla (Kuva: Antti Seppälä)

Opiskelijat asialla

Laajemmassa merkityksessä kampusviljelystä voidaan puhua osana kaupunkiviljelyä. Kaupunkiviljelyllä tarkoitetaan ruoantuotannon urbaaneissa olosuhteissa. Vaikka kaupungeissa ruokaa on tuotettu aina, viime aikoina maailmalla kaupunkiviljely on noussut kaupunkikulttuuria ja -suunnittelua käsittelevän keskustelun keskiöön. Ilmiö ei ole jäänyt huomaamatta Helsingin yliopistolla. 

Käytännön tasolla kampusviljely on vielä hyvin tuoretta toimintaa Helsingin yliopistolla, mutta kokouslistoilla asia on pyörinyt jo pidempään. Asiasta oli puhuttu yliopistolla ja ylioppilaskunnassa useita vuosia. Kaupunkiviljely on myös nostettu esiin Helsingin kaupungin strategiassa 2013-2016.

Kokouslistoilta kampuksille viljelysäkit siirsi lopulta opiskelijoiden ehtymätön innostus asiaa kohtaan. Vuonna 2013 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa päätti aloittaa pilottihankkeen. Kevään aikana viljelylaarit valtasivat Valtiotieteellisen tiedekunnan rakennuksen ja Topeliaan pihat.

Keskustakampukselle sijoitetut 30 viljelysäkkiä varattiin hetkessä. Innostus ei laantunut alkuhuuman jälkeen ja projekti sai osakseen paljon positiivista huomiota. Suosion seurauksena kampusviljelyä päätettiin keväällä 2014 laajentaa 20 säkillä keskustassa ja aloittaa viljely myös Viikin kampukselle.

Viikin viljelylaatikkoja (Kuva: Antti Seppälä)

Viikin viljelylaatikkoja
(Kuva: Antti Seppälä)

Laajennuksen yhteydessä toiminnasta innostui myös Kampusviljelytoimikunnan nykyinen puheenjohtaja Marianne Saviaho. Puheenjohtaja pestin ohella Saviaho opiskelee ympäristönsuojelutiedettä Ympäristötieteen laitoksella. Aikaisempaa kokemusta kaupunkiviljelystä hänellä oli ympäristöjärjestö Dodo ry:n kautta.

Jo ensimmäisessä kokouksessa Saviaho nimettiin toimikunnan puheenjohtajaksi: ”Sain sähköpostin, olisiko se nyt ollut Myy ry:n kautta, jossa kutsuttiin mukaan perustamaan toimikuntaa. Arvasin jo ennen kokousta, että minusta tulee puheenjohtaja, koska en saa pidettyä suutani kiinni”, naurahtaa Saviaho.

Vaikka Saviaho astui ensi töikseen suuriin saappaisiin projektissa, ei tuoretta puheenjohtajaa voi arvostella heikosta suorituksesta. Viikkiin sijoitutetut 35 viljelylaatikkoja varattiin muutamassa päivässä ja viljelijöitä ilmoittautui yhteensä 120. Myös keskustakampuksen 20 uutta säkkiä löysivät uudet omistajansa hetkessä.

Solidaarisuus kukkii

Kuten useat opiskelijatoiminnassa mukana olleet varmasti tietävät, vapaaehtoisuuteen perustuvat projektit yliopistolla eivät välttämättä ole kaikista helpoimpia. Etenkin kevään tenttisumassa innokkaita opiskelijoita voi olla vaikea haalia talkootöihin.

Kampusviljelyn kohdalla asiat ovat kuitenkin sujuneet ilman suurempia ongelmia. Saviaho hehkuttaakin kampusviljelijöiden työpanosta: ihmiset ovat olleet reippaita, osallistuneet talkoisiin ja jopa kesällä naapurilaarien kasveja on kasteltu ilman erillisiä pyyntöjä. Erityisesti Saviaho kiittelee yliopiston puolelta kiinteistöpalvelujohtajaa Pekka Seppälää, jonka apu on ollut korvaamatonta.

Myös yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita on löytynyt paljon. Sponsoreilta kampusviljelijät ovat saaneet esimerkiksi siemeniä. Saviahon mukaan jo nyt saadut siemenet riittävät usealle seuraavalle vuodelle.

Kampusviljelyn yhteistyökumppaneita (Kuva: Antti Seppälä)

Kampusviljelyn yhteistyökumppaneita
(Kuva: Antti Seppälä)

Vaikka projekti on edennyt suunnitelmien mukaan, työtä se on silti teettänyt. Useat ihmiset ovat antaneet kampusviljelyä varten merkittävän työpanoksen. Viime kevät oli Saviaholle lievästi ilmaistuna kiireistä aikaa: ”Minulla oli samaan aikaan perusopiskelut, kandin tekeminen, töissä käyminen plus tämä. Poikaystäväni ei suunnilleen nähnyt minua kolmeen kuukauteen. Tulin joskus ja lähdin aamulla”, nyt asialle naurava Saviaho muistelee.

Katseet kohti Kumpulaa

Kampusviljely on hyvin lyhyessä ajassa juurtunut näkyväksi ja merkitykselliseksi osaksi Helsingin yliopiston toimintaa. Viljelijät eivät silti ole siirtymässä sapattivapaalle, vaan tulevaisuus on täynnä suunnitelmia. Yksi askel Saviahon mukaan on kampusviljelytoimikunnan työn vakiinnuttaminen yliopistolla. Nykyisin toiminta on pitkälti projektiluontoista.

Lisäksi mahdollisesta laajentumisesta on ollut spekulaatiota. Kumpulan innokkaat opiskelijat ovat ottaneet kampusviljelytoimikuntaan yhteyttä ja esittäneet kiinnostuksensa saada laatikoita myös omalle kampukselleen. Saviahon mukaan Kumpulaan mahtuisi noin 30 viljelylaatikkoa. Idea on tosin vielä luonnosvaiheessa: ”Eihän meillä ole mitään lupia, eikä mitään. Mennään juttelemaan yliopiston kanssa ja katsotaan mitä tapahtuu”, naurahtaa innokas Saviaho.

Kampusviljely näyttää kaikin puolin onnistuneelta projektilla. Yhteistyö yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä tuntuu sujuvan mutkatta ja kampusviljelijät hehkuvat välitöntä innostusta asiaansa kohtaan. Toivottavasti vastaavia hankkeita syntyy myös tulevaisuudessa Helsingin yliopistolla.

Lisätietoa kampusviljelystä: https://blogs.helsinki.fi/kampusviljely-campus-farming/blogi/

Vihertiimin kuulumiset: Ideointia, sumplimista ja oivalluksia

Huh ja jes! Vihertiimiläisten ensimmäinen isompi etappi on saavutettu, sillä uusien opiskelijoiden orientoiva viikko on nyt tosiaan takana. Entä mitä sitten seuraavaksi?

Vihertiimiläiset käärivät hihansa jälleen ylös, sillä tiimilästen seuraava etappi, Ympäristöviikko häämöttää jo lähellä. Yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu Ympäristöviikko sisältää useita tapahtumia eri kampuksilla lokakuun toisella viikolla 6.-10.10. Ympäristöviikon suunnittelu ponnahti käyntiin ideariihissä, joissa ajatukset ja ideat saivat lentää vapaasti. Riihien tuloksena syntyi suuri ideanippu, josta tiimiläiset poimivat parhaimmat palat Ympäristöviikon tapahtumarunkoon.

Valittuja ideoita työstetään parhaillaan vauhdikkaasti, esimerkiksi yhteistyötahojen kanssa sovitaan tarkemmasta ohjelmasta, tehdään tilavarauksia, sumplitaan aikatauluja sekä suunnitellaan ja toteutetaan viestintää. Ympäristöviikko onkin kokonaisuus, joka koostuu useasta tapahtumapalasesta.  Tulossa on mainio viikko, josta löytyy muun muassa energia-, kierrätys-, pyöräily- ja ruoka-aiheista ohjelmaa opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Ja eikun hommiin!

kalenterikuva

Vihertiimin kuulumiset: Orientoivan viikon pyörteissä

Vihertiimi pääsi elokuun viimeisellä viikolla tositoimiin, kun Helsingin yliopiston uudet opiskelijat (tuttavallisemmin fuksit) valtasivat kampukset. Vihertiimi kiersi pitämässä tietoiskuja eri tiedekuntien ja laitosten orientoivissa tilaisuuksissa ja päivysti uusille opiskelijoille järjestetyissä toritapahtumissa.

Vihertiimin piste ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatussa Welcome fair -tapahtumassa

Vihertiimin piste ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatussa Welcome fair -tapahtumassa. (Kuva: Meri Norola)

Iloksemme olemme huomanneet, että uudet opiskelijat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan eri tilaisuuksissa ja toreilla ympäristöasiat ovat herättäneet kiinnostusta. Toivomme, että haastatte meitä jatkossakin hyvillä kysymyksillä ja kannanotoilla!

Muistutuksena orientoivista infoista sanottakoon vielä, että arjen pienten tekojen tueksi löytyy Flammasta yliopiston opiskelijan ympäristöopas. Oppaasta helppoja vinkkejä siihen, miten voi säästää ympäristöä ja siinä sivussa säästää rahaa sekä parantaa kuntoaan. Osallistumalla pääkaupunkiseudun korkeakoulujen yhteiseen Kevennä tonni –haasteeseen pääset näkemään konkreettisesti miten arjen valinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeesi. Keventämällä osallistut myös jopon arvontaan.

Vihertiimiläiset Viikissä Farmasian opiskelijoiden orientoivassa tilaisuudessa

Vihertiimiläiset jopon kera Viikissä Farmasian opiskelijoiden orientoivassa tilaisuudessa. (kuva: Aino Helle)

Syksyn mittaan Vihertiimin kuulumisia voi lukea niin blogista kuin Facebookistakin. Mahtavaa nähdä, että Helsingin yliopiston fukseilla on näin hyvä meininki. Tästä on hyvä jatkaa syksyn seuraaviin haasteisiin!