Maatalouden tulopolitiikka EU-jäsenyydessä

Hilkka Vihinen

EU-jäsenyyteen asti MTK ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) kävivät valtion kanssa tuloneuvottelut, useimmiten osana keskitettyä tuloratkaisua. Maataloustulolaki  kompensoi automaattisesti tuotantokustannusten nousun, ja siinä neuvoteltiin mahdollisesta tuottavuuden kasvusta syntyvästä tulonnoususta.

Vuonna 1994 maataloustulolaki korvattiin EU-järjestelmän mukaisella maataloustuotteiden markkinajärjestelmällä. Myös EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa keskeisten maataloustuotteiden tuottajahinnat asetetaan maailmanmarkkinahintojen yläpuolelle ja hintatasoa tuetaan interventio-ostoin. Ns. MacSharry-uudistus alensi viljan tuottajahintoja, ja viljelijöiden tulojen aleneminen korvataan suorilla tulotuilla. Tämä on myös toistaiseksi suunnitteilla olevien uudistusten suunta, vuonna 2003 on tarkoitus puuttua samalla tavoin maidon tuottajahintaan. Pääsääntöisesti voi sanoa, että EU:ssa on samantyyppinen korkeahintajärjestelmä kuin Suomessa aiemmin, hinnat vain ovat hieman alemmat eivätkä kata aivan samoja tuotteita. Maailmanmarkkinahintoja korkeammat sisämarkkinahinnat tavoitehintatuotteille turvataan halvalta tuonnilta tuontisuojalla, käytännössä tuotekohtaisilla tuontimaksuilla ja/ -kiintiöillä.

Esitykset EU:n maataloustuotteiden hintaratkaisuista valmistelee Komissio, ja niistä päättää maatalousministerien muodostama Ministerineuvosto. Maataloustuotteiden hallinnolliset hinnat vahvistetaan EU:ssa kerran vuodessa. EU:n  maataloustuottajajärjestöjen kattojärjestö COPA ei ole virallinen sopijapuoli. Se pyrkii vaikuttamaan Komissioon, samoin kuin kansalliset tuottajajärjestötkin, joista useimmilla on toimisto Brysselissä. MTK ja SLC painostavat myös Suomen ministeriä. Euroopan Parlamentilla ei ole juurikaan sananvaltaa maatalousratkaisussa, sillä maatalous kuuluu EU:n budjetissa ns. pakollisiin menoihin, joihin EP voi vain ehdottaa muutoksia, mutta sen kanta ei sido Komissiota.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sallii eräitä tarkasti neuvotteluissa määriteltyjä kansallisia tukia. Suomen valtio (= maatalousministeri valtioneuvoston mandaatilla) neuvottelee maataloustuottajien kanssa kansallisen tuen jaon periaatteista, mutta valtio voi toimia näiden neuvottelujen tuloksesta riippumatta. Viime vuosina on toistuvasti käynyt niin, ettei neuvotteluissa ole päästy yhteisymmärrykseen, ja ministeri on tehnyt ratkaisunsa tuottajien tahdon vastaisesti. Tämä on kiristänyt ministerin ja tuottajajärjestöjen välejä, sekä johtanut sisäisiin ristiriitoihin MTK:n kannattajakunnassa, erityisesti eri alueiden tuottajien välillä (kiista Etelä-Suomen tuesta).

Takaisin