Leikillisyys – vakava asia?

Voiko leikillisyyttä ja pelillisyyttä yhdistää sosiaalityöhön ja sen tehtävään auttaa erityistä tukea tarvitsevia kansalaisia esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen keinoin? Tätä pohditaan Soccassa loppuvuodesta 2016 käynnistyneessä Pro Sos -hankkeessa.

Sosiaalisen kuntoutuksen tehtäviin kuuluu ihmisten toimintakyvyn, osallisuuden ja resilienssin vahvistaminen. Resilienssi taas on kykyä selvitä vastoinkäymisistä riskitekijöistä huolimatta.  Se on menestymistä, kykyä kestää ja selvitä stressistä ja traumaattisista tilanteista – toisin sanoen resilienssi voisi olla suomeksi henkistä joustavuutta.

Henkistä joustavuutta kasvatetaan nykykäsityksen mukaan kohtaamalla vaikeuksia ja kasvattamalla omia kykyjä vaikeuksien kohtaamisessa. Resilienssi vahvistuu, kun tarkastellaan omia henkilökohtaisia ja ympäristön voimavaroja ja pyritään ottamaan ne aktiivisesti käyttöön.

Joustavuus ja kyvykkyys selvitä ilmenevät hyvänä ongelmanratkaisukykynä ja kykynä hakea apua. Kyseessä on usko siihen, että voi itse vaikuttaa tunteisiinsa ja selviämiseensä.  Henkinen joustavuus vahvistuu, jos ihminen pystyy hyödyntämään sosiaalista tukea silloin, kun sitä on tarjolla. Henkinen joustavuus voi olla vaikeiden kokemusten jakamista, hengellisyyttä tai tietoisen selviytyjäidentiteetin rakentamista esimerkiksi tarkastelemalla omaa elämää tarinallisesti. Resilienssiä kuvastaa myös toisten auttaminen ja myönteisten merkitysten hakeminen vaikeuksille.

Osin henkisen joustavuuden sisältöä ja määritelmää tuotetaan kulttuurisesti. Idän kulttuureissa avun antamisen ja saamisen ajatellaan vahvistavan yhteenkuuluvuutta – lännessä tätä pidetään usein uhkana itsenäisyydelle.

Sosiaalityössä asioivilla lapsilla, nuorilla, aikuisilla, perheillä ja ikäihmisillä on elämässään asioita, jotka kuormittavat heitä. Osa on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, osa elää köyhyydessä ja yksinäisyydessä, osalla on monisukupolvisia traumoja kannettavanaan. Tiedämme, että ne ihmiset, joilta puuttuu voimavaroja, ovat alttiimpia menetyksille. Vastaavasti ne, joilla on enemmän positiivisia voimavaroja, saavat positiivisen kehän liikkeelle helpommin.

Miten leikki liittyy henkiseen joustavuuteen?

Leikkiä koskevan tutkimuksen pioneerin Stuart Brownin mukaan leikin vastakohta on masennus. Leikkivä ihminen – aikuinen tai lapsi – voi leikin avulla kuvitella toisenlaisia todellisuuksia. Toisenlaisissa todellisuuksissa reaalimaailman säännöt eivät välttämättä päde ja ihminen voi keksiä luovia ratkaisuja. Kun ihminen leikkii, hän vapautuu stressistä ja hänen ajattelunsa avartuu. Hänestä tulee luovempi ja hänen ongelmanratkaisukykynsä voi kehittyä. Jos pelejä ja leikkiä käytetään ongelmanratkaisuun, identiteettityöhön, sosiaaliseen tukeen ja muihin edellä mainittuihin resilienssiä vahvistaviin toimiin, voimme päästä kiinni siihen, miksi leikillisyys on oikeastaan aika vakava asia ihmisten auttamisessa.

Laura Yliruka, kehittämispäällikkö, VTT

Lähteet

  • Alhanen Kai (2016) Dialogia yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.
  • Brown, Stuart (2010) Play. How it Shapes the Brain, Opens the Imagination and Invigorates the Soul.  New York: the Penguin Group.
  • Krisse Lipposen luento 13.5.2016 (PDF)