Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto järjestivät yhteistyönä 13.8.2012 kirjastoarkkitehtuuriseminaarin Designing the Future Library osana IFLA-konferenssin ohjelmaa. Kutsuvierasseminaari oli englanninkielinen ja siihen osallistui 170 henkilöä Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Useilla heistä oli alkamassa tai juuri käynnissä kirjaston rakennushanke.
Kirjastoarkkitehtuuri seminaarin aiheena, sen avaus ja esitykset olivat pikaluotaus siihen, millä tavalla kirjastotoiminta on osa yhteiskuntaamme ja miten sen muutokset ja fyysiset ilmentymät heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia ja liittyvät niihin. Mutta kyse ei ole vain muutosten peilaamisesta, kyse on myös edelläkävijyydestä ja vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Seminaarin esityksistä välittyi vahva viesti kirjastojen yhteiskunnallisesta roolista, yhteiskuntamme ja laajemmin ajateltuna myös maailmanlaajuisesta vaikuttajatehtävästä. Tehtävä ei sinänsä välttämättä ole kovin näkyvä eikä kirjastojen ääni kovin voimakas. Varsinaisena kaikupohjana ja perustana on niiden toiminta tiedon käyttöön saattamiseksi.
Uusien kirjastorakennusten suunnittelu vahvistaa uskoa kirjastojen keskeisten palvelujen merkitykseen, minkä muotoisiksi ne tulevaisuudessa kehittyvätkin. Olennaista on, miten kirjastoissa tehtävän työn ja niiden tarjoamien tilojen anti kasvaa, elää ja vaikuttaa yhteistyökumppanien, asiakkaiden, ajatuksissa ja toiminnassa. Ja toisinpäin: vuoropuhelu asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa on kirjastoille tänään elintärkeää.
Ydinkeskustan Hirvi-kortteliin tänä kesänä valmistunut Kaisa-talo on näyttävä osa Helsingin yliopiston WDC 2012 –vuoden teemoja ja hankkeita. Älyllistä designia –projektissa käytetyt palvelumuotoilun menetelmät uudistavat koko Helsingin yliopiston kirjaston, eivät vain Keskustakampuksen kirjaston palveluja.
Täysosuma oli, että kansainvälisille kirjastoalaa edustaville vieraille tarjoutui juuri nyt näkymä Helsingin yliopistoon, sen upouuteen kirjastorakennukseen ja pian avautuvaan pääkirjastoon Helsingin ydinkeskustassa Kaisaniemessä. Nykyhetken lisäksi seminaari avasi näkymiä Suomen ja Helsingin historiaan, pääkaupungin keskeiseen arkkitehtuurikokonaisuuteen Senaatintorin varrella – johon ilman muuta kuuluu kirjasto! – ja tulevaisuuteen Helsingin kaupunginkirjaston Keskustakirjastosuunnitelmien myötä.
Seminaarin vetäjänä toimi Helsingin yliopiston ensimmäinen vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Kahden tunnin seminaariin sisältyivät Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtsonin, Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Kaisa Sinikaran, Kaisa-talon suunnitelleen arkkitehtitoimiston Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n edustajan, arkkitehti Matti Huhtamiehen ja arkkitehti Pauno Narjuksen esitykset. Porthania I:ssä järjestetyn tilaisuuden päätteeksi osanottajat johdatettiin yhdyskäytävää myöten Porthanian ja Aleksandrian aulan kautta tutustumaan yliopiston pääkirjaston tiloihin, jotka avataan yleisölle syyskuun kolmantena päivänä klo 9.
Teksti:
Eeva-Liisa Viitala
Kuvat:
Veikko Somerpuro
Seminaarin esityksistä välittyi vahva viesti kirjastojen yhteiskunnallisesta roolista, yhteiskuntamme ja laajemmin ajateltuna myös maailmanlaajuisesta vaikuttajatehtävästä. Tehtävä ei sinänsä välttämättä ole kovin näkyvä eikä kirjastojen ääni kovin voimakas. Varsinaisena kaikupohjana ja perustana on niiden toiminta tiedon käyttöön saattamiseksi. R metal