Tähtitorninmäeltä Kallion kirkolle

Unioninkadun nimistössä näkyy poliittisten ja valtiollisten muutosten lisäksi kahden sadan vuoden aikana tapahtunut kielisuhteiden kehitys.

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden keskipisteenä toimivasta Unioninkadusta saadaan uutta tietoa eri alojen tutkijoilta, kun Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan, Arkkitehtuurimuseon, Helsingin kulttuurikeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä julkaisema kirja, Unioninakseli – pääkaupungin läpileikkaus, ilmestyy ensi kuussa.

– Kirjaan on koottu hyvin monen tieteenalan tietoa Unioninakselista. On asemakaavatutkimusta, taidehistoriaa, poliittista historiaa, kielitieteitä. Suuri kirjo tutkijoita on ollut tässä mukana, toteaa teoksen johdannon ja yhden artikkelin laatinut historian professori Henrik Meinander.

Teoksen on kirjoittanut 18 tutkijan joukko, johon kuuluu historian, arkkitehtuurin, maisematutkimuksen, kielentutkimuksen, museologian, kulttuurien tutkimuksen, kaupunkitutkimuksen, kansatieteen, kirjallisuuden tutkimuksen ja taidehistorian asiantuntijoita. Laajan tutkijaskaalan tekstejä täydentää kuvitus, johon kuuluu esimerkiksi asemakaavapiirroksia ja aikaisemmin julkaisemattomia valokuvia.

Kirjassa tehdään myös katsaus Unioninakselin nimistöön, kun yliopistonlehtori Terhi Ainialan artikkelissa kuvataan alueen virallisen nimistön kehitystä vuodesta 1812 tähän päivään ja sen rinnalla kaupunkilaisten käyttämää epävirallista nimistöä.

– Unioninakselin nimistössä tulee näkyviin kaupungin historian ja kaupunkilaisten arkisen elämän kuvauksia. Virallinen nimistö kertoo historian ja yhteiskunnan muutoksista sekä eri aikakausien arvostuksista ja ihanteista. Esimerkiksi keisarillisen perheen mukaan nimettyjä katuja nimettiin maamme itsenäistyttyä uudelleen, jolloin esimerkiksi Vladimirinkadusta tuli Kalevankatu ja Nikolainkadusta Snellmaninkatu, Ainiala kertoo.

Unioninkadun nimistössä näkyy poliittisten ja valtiollisten muutosten lisäksi kahden sadan vuoden aikana tapahtunut kielisuhteiden kehitys. Esimerkiksi suomenkieliset nimet saivat odottaa virallistamistaan aina 1900-luvun alkuun.

– Alueen vanhimmat viralliset nimet ovat 1800-luvun alkupuoliskolta ja luonnollisesti ruotsinkielisiä. Suomenkieliset nimet virallistettiin ensi kerran vasta vuonna 1909.

Epävirallisissa nimissä kuullaan sen sijaan kaupunkilaisten omia näkemyksiä kaupungista ja sen tärkeistä paikoista.

– Esimerkiksi Unioninkatu on tuttavallisesti kaupunkilaisille Unioninkartsa, Une, Unkka, Unska tai Unski, Ainiala lopettaa.

Ainiala toimii päivystävänä nimistöntutkijana Tiedekulmassa perjantaina 21.9. kello 12.00–13.00.

Meinander ja Ainiala esittelevät lokakuussa ilmestyvän kirjan Unioninakseli – pääkaupungin läpileikkaus (Teos) Tiedekulmassa tiistaina 25.9. kello 14.00.

Henrik Meinanderin opastama kävelykierros Unioninkadulla tiistaina 25.9. kello 17.00. Lähtö Tiedekulmasta.

Tiedekulma: Kielten kaupunkimaisema »»
Tiedekulma: Pääkaupunki tutkimuskohteena »»

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Toni Rönni
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki: Patrik Lindström
20.9.2012
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus

This entry was posted in Tiedekulma. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>